Turun kaupunginkirjaston pikalainoja voi uusia 2 kertaa sekä internetin että puhelimen kautta, mikäli pikalainasta ei ole varauksia. Sen jälkeen on tuotava laina nähtäväksi kirjastoon, jotta sen voi vielä uusia.
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Kyllä löytyy. Tästä linkistä näet HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät keinutuolien työpiirustukset: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeinutuoli__Ff%3Afacetmediatype%3Ac%3Ac%3ATy%C3%B6piirustus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt.
Voit varata haluamasi työpiirustukset itse. Varauksen voi tehdä myös minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen...
Etsimäsi kirja on unkarilaissyntyisen Ágota Kristófin teos Iso vihko (Le grand cahier, suom. Anna Nordman, 1988). Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3958https://finna.fi/Record/vanamo.849173?sid=4789073621Kristófilta ilmestyi vuonna 2023 kaksi suomennosta Todiste ja Kolmas valhe, jotka ovat jatkoa Isolle vihkolle.
Etsitty kirja lienee Dave Pelzerin Pimeän poika (Otava, 2003), "kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi".
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
Hei!
Nykyisin helpoin tapa lähestyä kirjastoja lienee sähköpostin lähettäminen kunkin kunnan kirjastoon.
Suomen kaikkien kirjastojen tiedot löydät kirjastot.fi -sivustolta. Sivun keskellä on kohta kirjastot ja sen alla lukee kirjastohakemisto. Kun vielä hakemistosta valitse yläreunasta kirjastot, saat listauksen kaikista kirjastoista. Klikkaamalla kirjaston nimeä löytyy yhteystiedot.
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja
Kansalliarkiston Astia-tietokannasta löytyy viitteitä Jalkaväkirykmentti 53:n miehistöluetteloista.Arkistoyksikkö T-11198 12 Henkilöluettelovihko (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania15 Kaatumis- ja katoamisilmoitukset, miehistöluettelot ja varuskortit (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania25 Miehistöluettelovihko(1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 12. komppania29 Tuntolevykortit ja -luettelot (ajallinen kattavuus ei tiedossa) 12. komppania ja 3. konekiväärikomppaniaLisäksi löytyy Jr 53, Esikuntakomppanian arkistostaT-11201 (1942-1944)24 Vahvuus- ja tappioilmoitukset sekä muut asiakirjat (1944-1944) Sisältää myös miehistöluetteloita, poistoanomuksia, sotilasostokorttiluetteloita, kuormastovälineilmoituksia,...
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
Anni Polvan Tiina-kirjoista uusin on vuonna 1986 ilmestynyt Taitaa olla rakkautta, Tiina. Tämän jälkeen monista Tiina-kirjoista on otettu uusia painoksia ja viime vuosina myös yhteisniteitä. Yhteisniteissä saattaa olla mukana useampikin kirja. Näin esim. teoksessa Tiina ja mummo on mukana kirjat Tiina kesälaitumilla, Tiinalla on hauskaa ja Tiinalle otetaan pikkusisko. Yhteisnide Avulias Tiina koostuu taas kirjoista Tiinalla on hyvä sydän ja Tiina on aina Tiina. Tiina-yhteisniteitä on monia. Varsinaisia uusia Tiina-kirjoja ei ole siis ilmestynyt sitten vuoden 1986.
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa...
Helmet-verkkokirjaston kuvailutietojen perusteella kuvallisia teoksia tavallisista neuvostoliittolaisista ei ole montaa. Vanhemmissa teoksissa kuvailutiedot ovat hyvin niukkoja, joten on vaikea näkemättä sanoa onko niissä kuvia vai ei. Ainakin yksi teos kuitenkin näyttäisi sopivan kriteereihin:Matkalla Neuvostoliitossa / John Steinbeck ja Robert Capa Wikipediassa kerrotaan teoksesta näin: "Steinbeck ja Capa matkasivat Neuvostoliitossa noin kahden kuukauden aikana vuonna 1947, ja heidän tavoitteenaan oli kertoa tavallisten neuvostoliittolaisten elämästä."Näitäkin voit kokeilla:Kuvia vanhan rajan takaa 1941-1944 / Juha VartiainenNeuvostoliiton koulutNuoret Neuvostoliitossa / Vasili ZaitsikovNaapurimme NeuvostoliittoLähde:Helmet.finna.fi...
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...
Coca-colan historiasta löytyy mm. tällaisia kirjoja:
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä
Elmore, Bartow J.: Citizen Coke : the making of Coca-Cola capitalism
Lisää tietoa löytyy verkosta:
http://www.coca-colacompany.com/history/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola
Kirjaston henkilökunta hakee varauksia useita kertoja päivässä (tosin nyt sulun aikana tilanne on eri). Voi olla useita syitä, miksi toinen kirja lähtee matkaan nopeammin kuin toinen. Esimerkiksi viikonloppuna henkilökuntaa on vähemmän, jolloin aikaa varausten hakemiselle ei ole niin paljon kuin arkipäivinä. Joskus asiakaspalvelutilanne saattaa keskeyttää varausten haun. Joskus taas varattu kirja ei löydy helposti, vaan sen paikallistamiseen täytyy nähdä vaivaa.
HelMet-alueen kirjastoissa varattu nide siirtyy matkalla-tilaan, kun hakija löytää varauslistalla olevan niteen ja lukee sen tarkoitukseen suunnitellulla puhelimella. Fyysisesti varaukset lähtevät kirjastoista arkisin kerran päivässä.
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Siteeratun tekstin perusteella etsitty kappale on Eero Koivistoisen Lennosta kii! Sanat ovat Jarkko Laineen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-levyllä. Koivistoisen lisäksi alkuperäislevytyksellä esiintyvät Eero Raittinen, Eero Ojanen, Hasse Walli, Matti Bergström ja Ronnie Österberg. Sittemmin kappaleesta on tehty muitakin levytyksiä.
Tutkimissani lähteissä kappaleen tekijöinä mainitaan ainoastaan Koivistoinen (sävellys, sovitus) ja Laine (sanat). Sibelius-yhteydestä en löytänyt mainintaa.
