Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
Kyseessä on Pjotr Tšaikovskin laulu Legenda laulusarjasta 16 pesen dlja detei, op54. Legenda on sarjan viides laulu. Alkuperäinen teksti on Richard Henry Stoddardin (1825–1903), laulun venäjännös Aleksei Pletštševin ja suomennosmukaelma Eino Leinon. Laulu tunnetaan myös nimellä Taru.
Leinon suomennos alkaa sanoin Kasvatti Jeesus ruususen.
Voit lukea suomennoksen täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/975383?term=Kasvatt…
Sanat sisältyvät myös esimerkiksi nuottijulkaisuihin 75 naiskuorolaulua = 75 sånger för damkör (1970).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski…
Yle Arkistosta kerrottiin, että Vainaja kaupan päälle -kuunnelman viidennessä jaksossa kuultavat musiikkikatkelmat ovat kappaleesta nimeltä Kuulethan syömmeni kutsun. Sen esittää Ritva Simuna.
Kappale on alunperin saksalainen, säveltäjiksi mainitaan Erich Stocklein ja Gerald Plato. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo.
Kuulethan syömmeni kutsun -kappaleesta on tehty LP-äänite, jota valitettavasti ei ole muualla kuin Suomen Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä kuuntelemassa kuunteluhuoneessa. CD:llä kappaletta ei ole kuultavissa lainkaan.
Yle Arkisto
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet...
En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Tässä joitakin vinkkejä kirjoista, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Behm, Jukka: Eikä yksikään joka häneen uskoo
Berlin, Lucia: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
Eugenides, Jeffrey: Oikukkaat puutarhat
Hornak, Francesca: Viikko on pitkä aika
Kinnunen, Tommi: Neljäntienristeys; Lopotti
Puikkonen, Emma: Eurooppalaiset unet
Ragde, Anne B.: Berliininpoppelit-sarja: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila, Elämänrakentajat
Ratinen, Suvi: Matkaystävä
Tyler, Anne: Äkäpussi
Lisää kirjavinkkejä löydät esim. näiltä sivustoilta:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/
Kirjavinkit: https://www.kirjavinkit.fi/
Lukulamppu: http://www.lukulamppu.fi/
Kuulostaa siltä, että joko aineiston nimekkeestä puuttuvat niteet tai ne kaikki ovat käsikirjasto kappaleita.
Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja kysyä asiasta tarkemmin. Helmet kirjastot
Voit kysyä asiaa myös Helmet chatissä. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero varausta varten.
Voit kuunnella äänikirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamassa palvelussa, E-kirjastossa. Tarvitset kuunteluun E-kirjasto-sovelluksen, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta.E-kirjasto | KansalliskirjastoE-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeen löydät alla olevasta linkistä. E-kirjaston aineistojen käyttö edellyttää sitä, että oma kotikuntasi on liittynyt E-kirjastoon. Kuin olet asentanut E-kirjasto sovelluksen laitteellesi ja avaat sovelluksen ensimmäistä kertaa, tunnistaudu Suomi.fi palvelun kautta vahvalla tunnistautumisella. E-kirjasto-sovelluksen käyttöohje | Kansalliskirjasto
Tapauksesta ei löytynyt tietoa. Sotien aikaisesta Viipurista on kirjoitettu varsin paljon ja esim. Niilo Lappalaisen teos Viipuri toisessa maailmansodassa on varsin yksityiskohtainen. Ehkä tapahtuma ei ole ollut sopiva kuvattavaksi historiankirjoissa.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Sua kaukaa, armain,
täällä muistelen -
kerran noudan
onnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Keskimääräistä kääntäjän työtahtia on vaikea tietää. Kääntäjistä suuri osa työskentelee freelancereina, yrittäjinä. Monet kääntäjät tekevät käännöstyön lisäksi muutakin, esimerkiksi kirjoittavat tai opettavat kieltä. Käännöstyön arkea kuvaa esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivulta löytyvä Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas.
Kääntäjän ammatissa toimiminen – Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas (kirjallisuudenkaantajanselviytymisopas.com)
Kääntäjän työstä voi saada käsityksen lukemalla kääntäjien kirjoittamia (omaelämäkerrallisia) kirjoja, vaikka seuraavia teoksia:
Huttunen, Katriina : Surun istukka. 2019 - Omaelämäkerrallinen romaani, jossa kääntäjä tekee työtä samalla kun hän suree...
"Katajainen (aidan)seiväs kestää miehen iän" on suomalainen sananlasku. Vanha kansa tiesi katajapuun hyvin sitkeäksi ja kestäväksi. Katajaiset aidanseipäät kestivät viisi kertaa pidempään kuin kuusesta tehdyt, kokonaisen ihmisiän.
On toki mahdollista, että joku runoilijakin on tätä ajatusta työssään hyödyntänyt. Valitettavasti en kuitenkaan onnistunut löytämään yhtään runoa, joka sisältäisi tällaisen säkeen.
Kirjallisuutta:
Hendrik Relve, Puiden juurilla : puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. Atena, 2002
Näyttää siltä, että Reino Helismaa on tehnyt "On the road to Mandalay" -lauluun kaksi erilaista suomennosta. Laulun on säveltänyt Oley Speaks ja alkuperäinen sanoitus on Rudyard Kiplingin runosta Mandalay (runon ensimmäisestä, toisesta ja kuudennesta säkeistöstä). Helismaan suomenkielisissä versioissa säkeistöjä on vain kaksi, vaikka alkuperäisessä laulussa niitä on kolme.
Kauko Käyhkön levyttämä tekstiversio löytyy nimellä "Mandalain tiellä" vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 26. Siinä ensimmäisen säkeistön kertosäe menee näin:
"Mandalaihin takaisin, sillä kaipaat kuitenkin, kaipaat Burmaan, kaipaat hurmaan Mandalain ja Rangoonin. Lentokalat Mandalain tiellä...
Ensin kannattaa etsiä YSA:sta (Yleinen suomalainen asiasanasto) http://finto.fi/ysa/fi/?clang=sv sopivia asiasanoja. Tähän aiheeseen löytyy esimerkiksi kirjastot, kirjastopalvelut, kehittäminen, kehittämisprojektit, asiakaslähtöisyys, asiakaskokemus, asiakastyytyväisyys.
Näitä asiasanoja voi yhdistellä ja tehdä hakuja eri tietokantoihin. Jos tuloksista löytyy kiinnostavia teoksia, kannattaa myös katsoa miten näitä on asiasanoitettu. Näin hakua voi jatkaa mahdollisilla uusilla termeillä.
Hyviä hakusivustoja ovat esim.
Frank, monihakupalvelu, jonka voi rajata eri kirjastoryhmien mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuloslistalla mm teos Inside, outside, and online : building your library community
Finna, josta löytyy Suomen ...
Suomessa markkinointia säätelee tietysti Suomen laki, mutta myös Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n eettisiä ohjeita. Ohjeet ovat verkossa luettavana. https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/07/marketing-code-2018-finnish-saannot-suomeksi-2019-1.pdf
Säännöissä todetaan uskonnosta, että : "Markkinoinnissa on kunnioitettava ihmisarvoa. Markkinoinnissa ei saa yllyttää syrjintään. Markkinoinnissa ei saa sallia syrjintää, joka perustuu esimerkiksi etniseen tai kansalliseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Markkinoinnissa ei tule ilman perusteltua syytä käyttää hyväksi pelkoa, vastoinkäymisiä tai kärsimyksiä.... Mainonnassa ei saa käyttää hyväksi taikauskoa."
Voisikohan kysymyksessä olla Night Visions -sarja, jonka jaksossa 11b "Harmony" musiikki on kielletty eräässä kaupungissa. Kaupunkiin saapuu muukalainen, joka yrittää saada kaupunkilaiset uskomaan, että musiikissa ei ole mitään pelättävää. Tässä sarjan jaksojen kuvaukset englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Night_Visions_(TV_series)
Helmet-kirjastoissa on käytössä noutamattoman varauksen maksu (1 euro). Maksu on otettu käyttöön 2021. Maksun tavoitteena on kannustaa asiakkaita huolehtimaan varaustensa noudosta tai peruuttamisesta, niin että kirjojen kierto nopeutuu ja varausjonot lyhenevät. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä. Kirjastoautoissa, potilaskirjastoissa ja palvelukeskusten kirjastoissa ei peritä noutamattoman varauksen maksua.Varaaminen on maksutonta. Varauksen ehtii vielä peruuttamaan, vaikka se olisi jo saapunut kirjastoon. Maksu lisätään asiakasmaksuihin, mikäli varausta ei noudeta tai peruuteta viimeiseen noutopäivään mennessä. Löydät tarvittaessa käyttösäännöistä tarkempia tietoja maksuista ja muusta kirjastoasioinnista: Helmet-kirjaston...
