Olga on venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä Helga, josta johdettu muinaisskandinaavinen sana helagher tarkoittaa ’pyhää’ ja ’varottavaa’. Suomalainen asu Olgasta on Oili.
Olga -nimestä löydät lisätietoa mm. näistä teoksista:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerrus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
Lukupiiritapaamisille on hyvä asettaa selkeät raamit, kuten viihtyisä kokoontumispaikka ja tapa, jolla aiheesta keskustellaan. Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi siten, että toinen lukupiirin osallistujista pitää käsillä olevasta aiheesta ensin pienen alustuksen, jonka jälkeen siirrytään keskustelemaan luetusta kirjasta. Vaihtoehtoisesti keskustelu voi kuitenkin olla vapaamuotoista ja rentoa lukukokemuksen ja siitä heränneiden ajatusten jakamista. Teemoja, joita kirjojen parissa usein käsitellään, ovat Helsingin alueen Helmet-kirjastojen lukupiiriin kehittämien ohjeiden mukaan esimerkiksi; "Miten naisen ja miehen asemaa käsitellään? Onko kirjassa selkeä hyvä tai paha? Millaisia pää-ja sivuhenkilöitä kirjassa oli? Muistuttaako...
"Kytäjän kartanon kulta-aika sijoittuu 1800-luvulle, jolloin maat olivat Linderin suvun omistuksessa. Marsalkka Mannerheimin siskon Sophien kanssa naimisissa olleen Hjalmar Linderin isännöimä Kytäjän kartano oli koko Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jonka 50 000 hehtaarin mailla kykeni vaeltamaan päiväkausia astumatta toisten tiluksille. Mahtivuosinaan Kytäjän kartanolla oli oma rautatie, meijeri, viinatehdas ja jopa oma raha."
Tämä tieto on lainattu kartanon omilta nettisivuilta: https://www.kytaja.fi/miksi-kytaja/kartanon-tarina/
Kyse saattoi olla perinteisestä Madagaskarilta peräisin olevasta aluksesta, jonka swahilinkielinen nimi on lakana. Alus tunnetaan Wikipedian mukaan myös nimillä laka ja la'kana. Kanootti on tuettu (tasapainotettu) vain toiselta puolelta. Kanootissa on yleensä purje, nykyisin myös moottori on mahdollinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger_boat
Kyseessä on varmaankin Dan-Erik Sahlbergin teos Hiirosen perheen värikestit (1991, Familjen Musesson och den stora färgfesten). Kirjan on suomentanut Hannele Huovi ja sen on kuvittanut Lars Rudebjer.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2221872
https://www.goodreads.com/book/show/20829005-hiirosen-perheen-v-rikestit
Mitä todennäköisimmin erilaisia hyönteisiä löytää jokseenkin kaikista hedelmistä, marjoista ja vihanneksista – varsinkin, jos tosissaan etsimään rupeaa. Suosittua #strawberrybugs-videohaastetta kommentoinut hyönteistutkija, professori Greg Loeb Cornellin yliopistosta onkin todennut, että jos syö tuoretuotteita, syö myös ötököitä: "Hedelmissä on eliöitä, ja vaikka se tekeekin ihmisten olon epämukavaksi, se ei vahingoita ketään. Noiden ötököiden syöminen ei sairastuta."Mansikoista paljastuneista hyönteisistä useimmat elävät niiden pinnalla. Itse mansikoihin ne päätyvät tavallisimmin kuljetuksen aikana. Loebin mukaan tavallinen vesi riittää hedelmien, marjojen ja vihannesten puhdistamiseen mainiosti. Huuhtelun jälkeen jäljelle jäävät...
Eduskunnan kirjastossa on julkaistu tietopaketti aiheesta Miten täysi-ikäisyysraja on muuttunut vuodesta 1898 lähtien?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Poikkeuksen muodosti siis juuri avioliiton alaikärajat. Nainen saattoi mennä vuoden 1911 asetusmuutoksen jälkeen 17-vuotiaana naimisiin, mies 18-vuotiaana.
Vuoden 1929 avioliittolain mukaan ikärajat säilyivät samana. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika…
Avioitumisikärajoihin liittyen on vastattu aiemminkin Kysy-kirjastonhoitajalta-palvelussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kasittaakseni-aikoinaan-miesten-avioitumi…
Kysymyksessä kuvaillusta planeetasta tulee mieleen Isaac Asimovin Alaston aurinko -kirjan Solaria, jonka asukkaat elävät eristyksissä toisistaan ja kommunikoivat keskenään ensisijaisesti teknologian välityksellä. Fyysistä kontaktia vältetään ja sitä pidetään suorastaan vastenmielisenä; sukupuolista kanssakäymistä tapahtuu vain lisääntymistarkoituksissa.
Alaston aurinko on toinen osa Asimovin Robotit-kirjasarjaa, jonka muut osat ovat Teräsluolat, Aamunkoiton robotit ja Robotit ja imperiumi.
Hunni Attilan valtaannousuun liitettiin tarina, jonka mukaan muuan paimen löysi ruohikkoon haudatun miekan ja vei sen Attilalle. Attila julisti, että miekka oli kadoksissa ollut hunnien sodanjumalan miekka. Tämä antoi Attilalle jumalallisen oikeutuksen valtaan ja veljensä syrjäyttämiselle vallasta. Tarina löytyy esim. Tiede-lehdin artikkelista, https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/hunnikuningas_attila_sa…
Helsig on inarinsaamen kielen muoto Helsingistä. Lähteenä tässä käytetty Ilmari Mattuksen vuonna 2015 julkaisemaa Anarâš päikkinoomah -teosta.
Huom. myös kielitoimiston ohje saamenkielisten paikannimien käytöstä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/710.
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Jukka Rajalan Luomuviljelyn suunnittelu -opas antaa ohjeita luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen kotieläintilalla. Periaatteena on mahdollisimman suuri rehuomavaraisuus, jolloin eläintiheys on korkeintaan 0,8 eläinyksikköä (eu) hehtaarilla. Ravinnetaseiden kannalta edullisin eläintiheys on eläinlajista riippuen kuitenkin pienempi, noin 0,4–0,6 ey/ha. (Eläinyksikkö on määre, joka saadaan kertomalla eri eläinlajien määrä lajikohtaisella kertoimella. Lypsylehmän eläinyksikkökerroin on 1,0, hiehon ja lihanaudan 0,5 ja vasikan 0,14).
Lisää tietoa sekä esimerkkejä karjan rehuntarpeen, tarvittavien nurmi- ja väkirehujen...
Kysyjän kohdalle on todennäköisesti sattunut naapuri (ainakin lähikerroksissa), joka vastoin kaikkia ohjeita ei ole nimennyt verkkoaan (siksi tuo "default" eli oletusarvo) eikä myöskään suojannut sitä, minkä takia kysyjä on päässyt verkkoa käyttämään.
On hankala juridisesti todeta, että kysyjä olisi syyllistynyt toisen verkkoon tunkeutumiseen, koska mitään aktiivisia toimenpiteitä ei ole ollut vaan "tunkeutuminen" johtuu verkon omistajan huolimattomuudesta ja kysyjä voisi vedota siihen, että oletti talossa olevan kaikille vapaa yhteinen verkko. Teoriassa voisi jopa olla, että tämä huoleton henkilö haluaa jakaa oman yhteytensä satunnaisten muitten käyttäjien kanssa. Jos liittymäsopimuksessa ei ole datansiirtorajoituksia, kukaan ei...
Hei
Tässä suora lainaus Laitilan kylien varhaisvaiheet-sivustolta: "Sakari Hinnerin mukaan Nästi tarkoittaisi helppokulkuista maastoa." https://lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/nasti.htm
Suomen murteiden sanakirja on vielä keskeneräinen ja kattaa aakkosvälin a–kurvottaa, joten sieltä ei valitettavasti vastausta voinut löytää. Kyseisen sanakirjan toimitukseen voi kuitenkin lähettää murteita koskevia kysymyksiä, josko he tietäisivät tarkemmin sanan merkityksestä ja sen historiasta. https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Eläinkokeita tutkimusessa käyttävistä on tehty kyselytutkimus vuonna 2015, https://mmm.fi/documents/1410837/2191243/3R-raportti.pdf/6a9472f5-be0c-…. Raportissa käytetään kyselyyn vastanneista nimitystä tutkija. Tuolloin heitä on ollut arvioden perusteella n. 1500 Suomessa. Kyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli lääketieteen tutkimuksen parissa. Enemmän heidän alastaan, tutkimustyöstään ja koulutuksestaan voi lukea raportista.
Eläinkokeiden ohjauksesta ja valvonnasta löytyy tietoa:
Vastuullinen tiede, eläinkokeet, https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/elainkokeet-ja-…
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES, https://mmm.fi/tokes
Laki tieteellisiin tai...
Aladdinissa ei tosiaan mainita ajankohtaa, mutta Tuhannen ja yhden yön tarinoiden ajoitusta on tutkittu. Niitä on kertynyt useassa eri kerrostumassa, ja vanhimmat ovat peräisin 800-luvulta eli ne ajoittuisivat siis osittain aikaan ennen sitä.
Aladdinin tarina on ilmestynyt satujen joukkoon ranskalaisen Antoine Gallandin käännöksessä. Galland eli 1600-luvulla. Hän lisäsi Tuhannen ja yhden yön tarinoiden joukkoon kansantarinoita monenlaisista lähteistä, joihin lukeutui syyrialainen tarinankertoja Hanna Diab. Aladdinin tarina on yksi niistä. Diabin tarinan lähteitä ei tunneta. Ainoa varma ajoitus on siis tuo 1600-luku, tarina sijoittuu joko siihen tai sitä aikaisempaan aikaan.
Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut...
Juurakoista ei löytynyt tietoa, mutta turpeetonta kasvualustaa tehdään mm. seuraavista kasveista: järviruoko, ruokohelpi ja kookospalmu. Lisäksi mainitaan metsäteollisuuden puukuitu. Em. kasveista ainakin järviruoko kasvaa nopeasti.
Linkkejä myynnissä oleviin turpeettomiin kasvualustoihin:
https://www.humuspehtoori.fi/muut-tuotteet/luomumulta
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/istuttaminen/viljely/kukkamu…
https://auringontahti.fi/tuote/turpeeton-multa-ruokokasvualusta/
https://www.matojamulta.com/tuoteryhma/1298065
Okinawaan liittyviä kirjoja:Bishop, Mark: Okinawan karate : teachers, styles and secret techniquesGarcia, Hector: Ikigai : pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittainPrall, Jason: Beyond longevity : a plan for healing faster, feeling better and thriving at any ageWalker, Robert: Okinawa and the Ryukyu Islands : the first comprehensive guide to the entire Ryukyu Island chainYanagi, Soetsu: The beauty of everyday thingsVerkosta löytyy paljon juttuja Okinawan ruokavaliosta, esim: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-terveellisin-ruokavalio-nain-syomalla-elaa-todistetusti-pidempaan/3295620#gs.b5mtn7
Nyt olen löytänyt tämän marssin: Lahti, 21.07.1931, nro 81, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1871848?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot