Sirje on vanha virolainen nimi, joka on saatu kansanrunon sanonnan "sinisirje linnukene", sinisulkainen lintu, pohjalta. Samasta sanonnasta on peräisin rinnakkaismuoto Sirja, joka löytyy myös suomalaisesta almanakasta 30.9. (lähde: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999)
Kappale on alkuperäisesti kansanlaulu, jonka tekijä on epävarma, joten nimitys on avoin spekulaatiolle. Laulun sanat ovat muuttuneet vuosien varrella, sen mukaan kuka sitä on laulanut ja milloin. Tämä on johtanut siihen että talon nimestä on vaihtelevia teorioita, joista monet löytyvät laulun wikipedia sivulta - The House of the Rising Sun - Wikipedia
Monet ovat teoretisoineet että talon nimi viittaa taloon joka on ollut olemassa todellisuudessa, oliko sitten bordelli tai vankila. Voisi sanoa että olemassa on kaksi pääteoriaa.
Ensimmäinen perustuu Bizarre New Orleans-opaskirjaan joka kertoo että tietty talo olisi inspiroinut laulun. Talon rouva oli nimeltään Marianne LeSoleil Levant, jonka sukunimi tarkoittaa "...
Vikke on sekä Viktorin että Ludvigin kutsumamuoto, minkä lisäksi sitä on käytetty ainakin Vilhelmistä johdettujen Vilhon ja Villen lempinimenä. Vikke-nimelle on siis mahdollista esittää monta vaihtoehtoista taustaa ja monta potentiaalista nimipäivää.
Viktor on yleinen muunnelma latinan nimestä Victor, joka tarkoittaa 'voittajaa'. Viktor oli Suomen almanakassa 1700-luvulta alkaen, ja nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassa. Suomenkielisessä almanakassa sitä edustaa Vihtori. Vikke voisi siis viettää nimipäiväänsä Vihtorin päivänä 22. maaliskuuta.
Ludvigin kantanimi on muinaissaksan Chlodowehc, jonka merkitys on 'ylistetty taistelija'. Kansainvälisiä vastineita ovat muun muassa saksan Ludwig, englannin Lewis, ranskan Louis, espanjan...
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
Maiju on alkuaan ollut Maijan lempinimi, mutta sitä on käytetty virallisenakin etunimenä jo 1800-luvulla. Almanakassa Maiju-nimi on ollut vuodesta 1984 saakka. Maiju onkin ollut erityisen suosittu nimi 1900-luvun loppupuolella. Maiju (ja Maija) on kansanomainen muunnos Maria-nimestä. Maria on alun perin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitystä ei varmasti tiedetä. Nimen on tulkittu tarkoittavan mm. ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ ja ’herratarta’.
Irene on alkuaan kreikkalainen nimi. Kreikkalaisten mytologiassa Eirénee oli rauhanjumalatar ja kreikan kielessä nimi tarkoittaakin ’rauhaa’ ja ’rauhan edustajaa’. Suomalaisessa almanakassa Irene-nimi on ollut jo 1700-luvulta saakka. Irene on ollut Suomessa hyvin suosittu naisennimi...
T.S. Eliotin runoelma "The Hollow Men" on suomennettu nimellä "Ontot miehet" ja kokonaisuudessaan se sisältyy teokseen "Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja" (Otava, 1949 ja 1988).
Runon viimeiset säkeet kuuluvat suomennoksessa näin:
"Tällä tavoin maailma loppuu
ei paukahtaen vaan kitisten."
(suom. Kai Mäkinen)
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.helmet.fi/
Selvyys epäilemättä vaatii, että artikkeleiden nimet jotenkin erotetaan muusta tekstistä. Oikeaoppisin tapa on käyttää lainausmerkkejä " - ", siis ...Pynnönen artikkelissaan "Kielioppien pedagogisia sovelluksia" kyseenalaistaa..., ...Korhonen artikkelissaan "Kielioppia kouluun - pedagogisen ja deskriptiivisen kieliopin rajoja venyttämässä" sekä Kaija Parko artikkelissaan "Kielestä, kieliopista ja opetuksesta" kritisoivat...
Toinen mahdollisuus on käyttää artikkeleiden nimissä selvästi erottuvaa kirjasinlajia.
Lainausmerkkien asemesta näkyy joskus myös käytettävän puolilainausmerkkejäkin ' - '.
KIRJALLISUUTTA:
Uusi kieliopas / Terho Itkonen, Sari Maamies. - 3. tark. p. - 2007.
Kirjasta Satujen maailma (Weilin+Göös, 1984. ISBN 951-35-3132-5) löytyy Marja Haapion suomentamana "Kaislaviitta"-niminen satu. Siinä kuningas kysyy kolmelta tyttäreltään, kuinka paljon nämä rakastavat häntä. Kolmas tytär vastaa "Rakastan sinua niin kuin keittämätön ruoka rakastaa suolaa". Isä ymmärtää vastauksen väärin ja käskee tyttären lähteä heti kotoaan. Tytär päätyy kaislaviitta päällään piiaksi suureen linnaan. Tanssiaisissa, joissa hän esiintyy omissa vaatteissaan, linnan isännän poika rakastuu häneen. Kun keittiöpiika paljastuu tytöksi, johon poika oli rakastunut, järjestettään suuret häät, joihin kuningaskin kutsuttaan. Häissä tyttö määrää kuninkaalle tarjottavaksi suolatonta ruokaa ja isä ja tytärkin löytävät sadun lopussa...
Ateneumin sivuilla kerrotaan:
" Nimi Ateneum viittaa kreikkalaiseen Pallas Atheneen, joka oli viisauden ja sodankäynnin jumalatar. Hänet tunnettiin myös kaupunkien ja valtioelämän vaalijana. Ateneum tarkoittaa Athenen temppeliä tai pyhäkköä."
Vaikka taide-elämä on joskus riitaisaa, on Pallas Athene antanut nimensä rakennukselle varmaankin Viisauden, eikä Sodankäynnin jumalattarena.
Alkuperäisellä tekijällä tai hänen oikeuksiensa haltijalla (kuten Disney-yhtiöllä) on oikeus tiettyyn taiteelliseen lopputulokseen, joka ilmenee kaikkien tunnistettavissa olevana muumina tai mikkihiirenä. Rajanveto on hankalaa, mutta esimerkiksi Kaj Stenvall on Suomessa tehnyt suuren määrän itsenäisiä maalauksia, joiden hahmossa joku voi nähdä Aku Ankan. Hän on käyttänyt ideaa, mutta ei kopioinut sellaisenaan. Se on sallittua, vaikka usein tulkinnanvaraista.
Suuret kansainväliset viihdeyhtiöt valvovat oikeuksiaan tiukasti, joten en suosittele kokeilemaan rajoja. Ainakin Yhdysvalloissa Disney & Co suojelevat näitä asioita tekijänoikeuden lisäksi myös tavaramerkkioikeudella, joka saattaa kattaa fontteja ja hahmoja.
Olennaista on myös se...
Valitettavasti Lahden Puutyöstä tuntuu löytyvän hyvin vähän tietoa. Yhtiöstä löytyy kyllä lyhyitä mainintoja useastakin kirjasta, mutta siitä ei ole omaa historiikkia. Seuraavissa kirjoissa Lahden Puutyöstä on kerrottu jotakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia. Puusepänteollisuuden liitto, 1995.
Vesikansa, Jyrki: Puuseppää aina tarvitaan: Iskun historia 1928-1998. Isku, 1998.
Lahden historia 3: Lahden talouselämän historia. Lahden kaupunki, 1996.
Halila, Aimo: Lahden historia. Lahden kaupunki, 1958.
Sarantola-Weissin kirjassa yhtiö mainitaan muutamalla sivulla. Kirjassa on myös muutama aika pieni kuva yhtiön tuotteista. Vesikansan kirjassa kerrotaan yrityksestä vajaa sivu. Lahden...
HelMet-kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen HelMet-kirjastoon. Sinun ei siis tarvitse palauttaa lainaamiasi kirjoja siihen kirjastoon, josta olet ne lainannut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Karjalaisen nuorisoliiton sivuilta löytyy vähän tietoa sekä leikin alkuperästä että tekstin käännöksistä. Hura hura häitä on Suomen levinnein laululeikki, joka kuuluu porttileikkien ryhmään. Porttileikkejä on leikitty kaikkialla Suomessa. Porttileikki Bro bro bröllop on saapunut Ruotsista ja se on saanut Suomessa monia eri käännöksiä. Se tunnetaan mm. nimillä Hura hura heijaa, Hura hura häitä, Huuda huuda häitä, Bro bro brella ja Rump rump rellaa. Hura hura heijaan sanat ovat Lavansaarelta ja lähteenä on käytetty Karjalaisen nuorisoliiton Hiiren virs, katin tarina -julkaisua.
Hura hura häitä, kello löi jo kaksitoista, keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta. Mitä varten sotamies on parempi kuin herra?
Se...
Sanaa reporankana käytetään yleensä verbien kanssa: maata, olla reporankana. Murteissa on voitu myös sanoa, että joku (tai jokin) makaa rankana. Ihmisen lisäksi myös esimerkiksi puu voi ”maata rankana”. Sana ranka tarkoittaa sekä karsittua puunrunkoa että ihmisen selkärankaa.
Repo- on alkuliite, joka vahvistaa sanaa kuten esimerkiksi ilmaisuissa putipuhdas, typötyhjä. Alkuliitteellä ei todennäköisesti siis ole tekemistä ketun kanssa.
Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä.
Reporankana suomen etymologisessa sanakirjassa
Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”?
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta kiiski, esim. ”siin on kiiski mies”, ja pojankoltiaisesta ”pojjankiiski”. Vastarannastakin löytyi Nykysuomen sanakirjasta selitys ranta,...
Kyseessä on kuvauksen perusteella Urho Kekkosen juhlaraha vuodelta 1975. Suomen rahapajan sivulta löytyy tieto, että hopeisen kolikon on suunnitellut Heikki Häiväoja ja sitä on lyöty 1 000 000 kappaletta. https://www.rahapaja.fi/palvelut-kerailijoille/suomalaiset-juhlarahat-listaus/
Kolikon arvoon vaikuttavat monet seikat, etenkin sen kunto. Netin myyntipalstoja selaamalla voi saada suuntaa rahan arvosta. Tällä hetkellä löytämissäni myynti-ilmoituksissa siitä pyydetään noin 5-15 euroa.
Hopeinen 100 mk:n juhlakolikko Itsenäinen Suomi 75 vuotta vuodelta 1992 arvioidaan 25 euron arvoiseksi seuraavassa teoksessa: Keräilijän opas. Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-...
16.6.1950 Suomi maksoi takaisin Yhdysvalloille ensimmäisen maailmansodan aikaista lainaansa 159 619 US $. (Vuosisatamme kronikka, s 710 )
Tämä ei ollut sotakorvaus.
Katso myös http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9n78.htm
Yleisenä periaatteena kunnia- ja ansiomerkkien osalta on se, että suomalainen sotilas ottaa vastaan vain virallisia ulkomaisia kunniamerkkejä. Ulkomainen ansiomitali tai -risti voidaan hyväksyä kannettavaksi sotilaspuvussa, jos merkin on myöntänyt maan valtioneuvosto (vast) tai puolustusvoimat (vast) ja jos merkki on myönnetty ansioista esimerkiksi ulkomailla pitempiaikaisessa palveluksessa kunnostautuneelle henkilölle.
Pääesikunnan henkilöstöosaston normin mukaan palveluksessa olevien sotilashenkilöiden tulee anoa ulkomaisen kunnia- tai ansiomerkin kanto-oikeutta sotilaspuvussa puolustusvoimain komentajalta. Reserviläiset eivät ano kanto-oikeutta, mutta heidän tulee sotilaspuvussa esiintyessään noudattaa kunnia- ja ansiomerkeistä...