Musiikkitietokanta Violan mukaan kyseinen Toivo Kärjen valssi Sulle vain löytyy Reijo Taipaleen levyltä Elämän parketeilla (1982). Se näyttäisi yleisten kirjastojen Manda-tietokannan mukaan kuuluvan Kouvolan, Porin ja Oulun maakuntakirjastojen kokoelmiin. Kaukolainatilauksen voit jättää lähimpään kirjastoosi.
On mahdollista. Voit varata ajan asiakastietokoneelle (http://www.helmet.fi/search*fin/9), skannata ja lähettää dokumentin sähköpostiisi. Pasilan kirjaston koneilla 32-37 on skanneri. Koneiden käyttö on maksutonta.
Laki ei rajoita asiakkaan auttamista siinäkään tapauksessa, että asiakas olisi kopioimassa jotain, mitä kirjasto ei voi asiakkaalle kopioida. Auttaminen ja kopiointinapin painaminen ovat eri asioita.
Äänikirja kuuluu niihin teoksiin, joita kirjasto voi asiakkaan pyynnöstä kopioida asiakkaan yksityiseen käyttöön. Auttamisen lisäksi voi siis itse kopioinninkin tehdä asiakkaan puolesta. Tämä oikeus ei koske suojattua musiikkia ja elokuvaa.
Heikki Poroila 24.4.2014 klo 21.32
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole. Pietarsaaren alueella toimi jo 1600-luvulla nimismies. Senaatin päätöksellä vuonna 1885 valtion tuli hoitaa poliisitoimi. Vuonna 1904 poliisitoimi kunnallistettiin. 1970-luvun loppupuolella poliisin toiminta siirtyi taas valtion hoitoon.
Pietarsaaren poliisitoimen historiaa löytyy teoksesta Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia 3, sivut 407-411. Kirja löytyy Pietarsaaren kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tämän päivän poliisitoiminnasta löydät tietoa osoitteesta http://www.poliisi.fi .
Ilmeisesti Singerin malli on tuo 15K-88. singersewinginfo.co.uk-sivuilta löytyy tietoa Singerin vanhoista ompelukoneista, mm. eri malleista. Alla olevalta sivulta löytyvät Model 15 -mallit, ja myös omasi. Se on ilmeisestikin 1930-luvulta:
https://www.singersewinginfo.co.uk/15/
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Vanhojen ompelukoneiden keräilijöille (International Sewing Machine Collectors' Society) on myös oma sivustonsa:
http://ismacs.net/index.html
Vanhoja ompelukoneita myydään netissä jonkin verran. Kannattaa tutkia hintapyyntöä sitä kautta.
Aineettomista lahjoista löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta parin vuoden takaa.
Esimerkiksi nämä kirjat esittelevät vinkkejä yhteiseen tekemiseen:
Aikuisten leikkikirja
Kotihipat: aikuisten leikkejä
Ruutuvapaata koululaisille
KTR23:n ensimmäinen patteristo perustettiin Jyväskylässä, josta se siirrettiin helmikuussa 1940 Länsi-Kannakselle.Patteriston liikkeitä ja arkea voi seurata Kansallisarkiston digitoimista alkuperäisistä sotapäiväkirjoista:SPK 2073 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo, 15.1.1940 - 31.3.1940(1940-1940)SPK 2074 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo(1940-1940)SPK 2075 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo. Esikuntapatteri, 15.1.1940 - 13.3.1940(1940-1940)Erityisesti 14.2.1940 alkava jakso kuvaa patteriston siirtoa ja taistelutoimintaa Kannaksella. Sotapäiväkirjassa mainittu Häyryn kartano viittaisi siihen, että patteristo päätti sotansa Tammisuon lähistöllä Viipurin koillispuolella.
Arvo Salon teoksessa "Ystäville, yhteisöille : runotervehdyksiä vuosilta 1982-1992" on runotervehdys nimeltä "Tilastotiede".
Runoa tai laulua nimeltä "Tilastomies" ei käytettävissä olevista teoksista löytynyt. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sarvo%20salo%20runot%20%20%2…
Susan Croftin kirja Classic plays by women on antologia, josta löytyy naisten kirjoittamia klassikkonäytelmiä 1600-luvulta vuoteen 2000. Kirjaa ei kirjastossamme ole, mutta nettisivujen mukaan mukana ovat nämä kirjailijat ja näytelmät:
Hrotswitha / Paphnutius
Elizabeth Cary / The Tragedy of Mariam
Aphra Behn / The Rover
Susanna Centlivre / A Bold Stroke for a Wife
Joanna Baillie / De Monfort
Githa Sowerby / Rutherford and Son
Enid Bagnold / The Chalk Garden
Caryl Churchill / Top Girls
Marie Jones / Stones in his Pocket
Kirjailijat ovat tai olivat ensimmäistä (Hrotswitha tai oik. Hrotsvitha of Gandersheim, saksalainen, eli 900-luvulla) lukuun ottamatta englanninkielisiä....
Suomen professorit-matrikkelin mukaan (Professoriliitto 2000) Tatu Vanhasella on vain yksi etunimi. Kaikilla muilla teoksen professoreilla näkyy toinen ja kolmas nimi, jos henkilö sellaisen omistaa.
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Pisimmän koskaan tehdyn taksimatkan määrittämistä hankaloittaa jossakin määrin se, että kirjatut "viralliset" ennätykset ovat enemmänkin taksilla tehtyjä matkoja kuin todellisia taksimatkoja ja näiden matkojen "hinnat" pelkkiä taksamittarin lukemia.
Tämänhetkiset Guinnessin ennätyksenhaltijat ovat britit Paul Archer, Leigh Purnell ja Johno Ellison, jotka lähtivät helmikuussa 2011 15 kuukautta kestäneelle maailmanympärimatkalle vuokraamallaan taksiautolla. Pituutta matkalle tuli 43 319,5 mailia (lähes 70 000 kilometriä) ja taksamittarin mukaiseksi hinnaksi 79 006,80 puntaa (109 954 dollaria). Edellinen ennätys oli vuodelta 1994, Jeremy Levinen, Mark Aylettin ja Carlos Arresen 21 691 mailin ja noin 40 000 punnan (64 645 dollarin...
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voi katsoa kuinka monelle henkilölle on annettu nimeksi Mies eri vuosikymmeninä. Valmis haku tässä linkissä.DVV julkaisee Avoindata.fi-sivustolla elossa olevien Suomen kansalaisten nimien lukumäärät kaksi kertaa vuodessa. Tähän on laskettu myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka ovat edelleen Suomen kansalaisia, joten pelkästään Suomessa asuvista ei ole lukua. Palvelun mukaan Mies-nimisiä henkilöitä on vuoden 2024 elokuussa ollut 91. Valmis haku tässä linkissä (vieritä sivua alas asti).
Kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita esitellään kortteleita osoitteineen ja rakennuksineen. Kahdessa sarjan kirjassa ovat mukana mm. Töölön korttelit: Töölöntullin molemmin puolin / Kaija Hackzell & Kirsti Toppari (mm. Etu-Töölö) ja Viertotietä itään ja länteen / Kaija Hackzell (mm. Taka-Töölö). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Tietoa Töölön alueen rakennuksista myös mm. näiltä sivuilta:
http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/kuvat/Lindh-028-045.pdf
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolo
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1561
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole nauhureita, joita voitaisiin käyttää avokeulanauhojen digitoimisessa. Vaikuttaa siltä, että kelanauhojen digitoimiseen on asiakkaille mahdollisuus ainoastaan Kangasalan ja Kannonkosken kaupunginkirjastoissa.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
https://www.kangasala.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-tied…
https://www.kannonkoski.fi/kirjasto
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
Kysymyksestäsi ei selviä missä opiskelet (lukiossa? yliopistossa? kansanopistossa?) ja kuinka laajaa tutkielmaa olet valmistelemassa. Siksi on vaikea arvioida minkälaista aineistoa pidät "hyvänä" ja kuinka paljon työtä olet valmis tekemään tiedon hakemiseksi.
Jos aiheesta sotatalous hakee yleisten kirjastojen, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston, tietokannasta, ei tulos ole kovin kummoinen. Lähinnä selviää se, että aihetta käsitellään sotahistoriassa. Esimerkiksi teossarjassa Jatkosodan historia (1994) osassa 6 on aiheena mm. mainitun sodan hallinto ja sotatalous.
Haku korkeakoulujen yhteistietokanta Lindassa (43 viitettä)tai artikkelihaku tuottaa jo paremman tuloksen. Jälleen esimerkkejä: Timo Vihavainen on kirjoittanut teokseen "Yksin...
Hei
Tässä suora lainaus Hankasalmen kirjaston verkkosivuilta:
"Pidä yhteystietosi ajan tasalla. Jos yhteystietosi muuttuvat, ilmoita muutoksesta kirjastoosi tai päivitä tietosi verkkokirjastossa. Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus."
https://keski.finna.fi/Content/info
