Kyseessä on Ester Ahokaisen lastenruno Lehtiloru, joka alkaa sanoilla "Haavanlehti havisee...". Runo sisältyy kokoelmaan Soita, soita, kissankello (1985).
Teoksen saatavuuden lähikirjastossasi voit tarkistaa täältä https://vaara.finna.fi/
https://finna.fi/
Kannattaa kokeilla esim. Kansalliskirjaston Finna-hakua. Sieltä löytyy kaikki Suomessa julkaistavat teokset.Linkki: Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)Sinne voit määrittää hakuparametreiksi kielen lisäksi esim. ilmestymisvuoden (2024-2025), päägenren (tietokirjallisuus), julkaisumuodon (kirja, e-kirja).Netistä löytyy myös Kulttuuritoimitus-niminen verkkosivusto, jonka ylläpitävät keräävät listoja ilmestyvistä teoksista:Linkki: Kevät 2024, kotimainen tietokirjallisuus – ainakin nämä 275 teosta julkaistaan - Kulttuuritoimitus (julkaistu 10.1.2024)Heiltä löytyy myös käännetty tietokirjallisuus-listaus, samoin kaunosta kotimainen että käännetty tuotanto unohtamatta runoutta ja sarjakuvia.
Säädösten mukaan aikuisuus Suomessa saavutettiin 1930-luvulla 21-vuotiaana. "Joka ei ole täyttänyt yhtäkolmatta vuotta, olkoon holhottava, älköönkä hänellä siis olko valtaa hallita omaisuuttansa. Viisitoista vuotta täyttänyt holhottava saakoon kuitenkin hallita sitä mitä omalla työllänsä voi ansaita. ... Jos mies tahi nainen menee naimisiin, ennenkuin on päässyt yhdenkolmatta vuoden ikään ...lakatkoon holhunalaisuus." (Holhouslaki, Lakikirja 1936).
Sosiologiassa aikuisuudella on yleensä ymmärretty siirtymistä taloudelliseen riippumattomuuteen omista vanhemmista, siirtymistä lapsuudenkodista omaan kotiin, usein myös avioitumista ja siirtymistä lapsen roolista vanhemman rooliin. Näiden siirtymien sijoittuminen elämänkulkuun on vaihdellut eri...
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien antamaa dataa voi tarkastella näiden linkkien kautta:
https://www.atm.helsinki.fi/SMEAR/index.php/online-observations
https://smear.avaa.csc.fi/
Finna.fi haulla löytyvät mm. seuraavat teokset:Reed, David: Anna (1979)Heiskanen, Tarja: Särkynyt sydän : omainen ja itsemurha (1996)Teinilä, Mari: Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat (2006)Uusitalo, Tuula: Yli mahdottoman : itsemurha ja läheinen (2007)Lintunen, Martti: Älä yritä unohtaa (2010)Ahvenjärvi, Riitta: Lohtua yli pimeän : itsemurhan tehneen läheiselle (2023)
Voisikohan tämä teos olla etsimäsi kirja: Roiko-Jokela, Heikki: Ihminen ja metsä : kohtaamisia arjen historiassa 1 & 2 (Metsäkustannus, 2012)Teostiedoissa ainakin mainitaan, että teos on syntynyt Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helle-kirjastojen sivuilta: Haun aloitussivu | Helle-kirjastot
Ei kumpaakaan. Maigretin tutkimusmetodi ei ole kovin älyllinen. Se perustuu intuitioon ja yleensä uhrin elämäntilanteen tutkimiseen ja siihen samastumiseen. Sitä kautta ja sinkkitiskeillä seisoskeltuaan, hän yhtäkkiä tajuaa kuka on syyllinen. Tästä syystä on aivan samantekevää, onko kuulusteltava tyhmä vai älykäs.
Oppilaitosten opiskelijavalintakysymyksissä on syytä kääntyä opiskelijavalinnasta vastanneen oppilaitoksen puoleen. Tosin asian selvittäminen takautuvasti, kun aikaa on kulunut näin paljon, lienee käytännössä mahdotonta. Nimittäin ammatillinen koulutusjärjestelmä ja opiskelijavalintakriteerit ovat kokeneen sittemmin perusteellisen uudistuksen, eikä kyseistä oppilaitosta välttämättä ole enää olemassakaan.
Pave Maijasen Lähtisitkö-kappale löytyy useistakin nuottikirjoista, mm. Suuri toivelaulukirja 16 ja Suuri pop-toivelaulukirja 2. Löydät lisää kun kirjoitat Helmet-hakuun Pave Maijanen Lähtisitkö. Rajaa saamasi hakutulos nuotteihin vasemmalta löytyvistä rajoittimista.
Valitettavasti ei ole olemassa mitään tietopankkia, josta näkisi suunnitteilla olevat käännökset. Kustantajien ennakkomainonnasta näkee tietoja teoksista, joilla on jo julkaisuaika. Jos kirjailijan teoksia on jo julkaistu aiemmin, niin niiden teosten kustantajalta voi tiedustella onko tarkoitus jatkaa kirjailijan teosten kääntämistä ja julkaisemista. Jos kirjailijaa ei ole lainkaan käännetty, voi silti kysyä eri kustantajilta, onko heillä suunnitelmia tai halua ottaa näitä kirjoja ohjelmaansa. Mutta, kuten sanottu, mitään keskitettyä paikkaa, josta tiedon saisi, ei ole.
Kyseessä lienee Lennart Hellsingin kirjoittama Lentävä kurpitsa. Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1976 Weilin+Göösin kustantamana.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kertoo kirjan juonesta näin: "Pikkukarhu ja Isokarhu syövät keittiössä päivällistä kun Pikkukarhu huomaa saaneensa suuhunsa siemenen. Ne istuttavat siemenen puutarhaan, jossa sataa! Isokarhu ottaa suojakseen kultaisen sateenvarjon, Pikkukarhu hopeisen (myös lapiot, saappaat, onget ja kirveet ovat toisella kultaiset, toisella hopeiset). Siemenestä kasvaa kurpitsa, ja siitä tulee niin iso että ne tekevät kotinsa sen sisälle ja lähtevät seikkailemaan kurpitsan kanssa, joka on alussa vene, mutta lämmityskauden alkaessa siitä...
Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
Olisiko muistamasi kirja vuonna 1980 ilmestynyt Timo Elon kirjoittama Reuma voidaan voittaa!: Lea Reposen tarina? Kirja on Vaara-kirjastoista Kiteen kirjastossa:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=reuma+voidaan+voittaa&type=AllFields
Singer-ompelukone, jonka sarjanumero on Y1126842 kuuluu 50 000 Singer 128K -koneen tuotantoerään, jonka valmistus alkoi 12.1.1923. K-kirjain mallinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtaalla Skotlannissa.
Y Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Kirjastokortin voit saada vain kirjastossa paikan päällä asiakaspalvelussa. Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen Helmet.fi-sivulla, mutta kortin saat vasta, kun tulet kirjastoon henkilötodistuksen kanssa.
Jos olet jo tehnyt ennakkorekisteröinnin, sinun tulisi noutaa kirjastokortti kolmen kuukauden kuluessa tietojen tallentamisesta tai tiedot poistetaan.
Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
