Kirjastoissa noudatetaan hallituksen linjauksia koronavirusepidemian vuoksi. Valitettavasti poikkeusaikana asiakkaat eivät voi tulla kirjaston tiloihin lainkaan.
Lapsille tarkoitettu Sanaleikki alkoi keväällä 1984 ja ohjelmaa tehtiin vuoteen 1988. Kosti Kotiranta oli mukana syksystä 1984 saakka. Hänen juontaja-aikanaan ohjelma toteutettiin tanskalaisen esikuvansa mukaisena. Luku-, kirjoitus- ja päättelytaitoa edellyttävässä visailussa ratkottiin ristisanatehtävää lauluin, loruin, kuvin ja filminpätkin annetuin vihjein. Täytettävän ruudukon vaakariveille kerättiin avainsanoja, ja ratkaisusana muodostui tietylle, joka kerta erikseen määrätylle pystyriville.
Sanaleikki teki pikaisen paluun televisioon keväällä 1992, minkä jälkeen sitä jatkettiin vielä Musikaalisena sanaleikkinä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/27/kosti-kotiranta-arvuutteli-asioita-lasten-sanaleikissa
Kirjojan esilläolo kirjakaupassa riippuu kirjan kustantajan ja kirjakauppiaan välisestä sopimuksesta. Kyseessä on siis eräänlainen liikesalaisuus, onhan kyseessä liiketoiminta. Monesti kirjat ovat kustantajien näytekappaleita, jotka sovitun ajan kuluttua palautetaan kustantajan varastoon. Aila-Liisa Laurilan(2005) tutkimuksessa "Bittejä paperilla. Kirjan hinta ja kaunokirjallisuuden tuotannon murros 2000 -luvun alussa" (https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/92591/gradu00544.pdf?seque…) kerrotaan myös tästä sopimusmenettelstä.
Sanoilla seniori tai eläkeläinen ei tosiaan löydy kaunokirjallisuutta. Kuten arvelit, se johtuu "vääristä sanoista". Kirjaston käyttämät asiasanat saattavat usein olla monikkomuotoisia. Siksi kannattaa aluksi kokeilla hakusanaksi monikkoa. Valitettavasti on aika vaikea arvata, mikä on minkäkin asian aihe eli asiasana. Eikä monikkomuotokaan aina auta, kuten ei tässäkään tapauksessa. Siksi kannattaa kokeilla Finto.fi asiasanasto palvelua. Kun siihen kirjoitti seniori, tarjosi palvelu asiasanaksi ikääntyneet. Finto.fi
Joskus kannattaa myös vilkaista väärän hakutuloksen ensimmäisiä osumia. Niiden asiasanoista voi olla apua uuden haun tekemiseen.
Sanalla ikääntyneet Helmet haku löysi 1054 tulosta. Rajasin vasemmasta palkista ensin Löytyi-...
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Elokuva Äideistä parhain perustuu Heikki Hietamiehen 1992 ilmestyneeseen romaaniin Äideistä parhain ja Veikko Aaltosen käsikirjoitukseen. Elokuvien käsikirjoitukset ovat työkappaleita, tavallaan ainutlaatuiseen arkistoaineistoon rinnastettavia. Tiedossani ei ole, että niitä olisi julkaistu.
Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan hepoasteet ovat tuulettomia korkeapaineen vyöhykkeitä valtamerillä 30–35° pohjoista ja eteläistä leveyttä. Tietokanta kertoo, että ”hepoasteilla antipasaati laskeutuu alemmaksi ja kääntyy pasaatituulena takaisin päiväntasaajaa kohti. Nimitys johtuu siitä, että Amerikkaan hevosia kuljettaneet esp. laivat joutuivat viipymään näillä leveysasteilla niin kauan, että suuri osa hevosista kuoli.”
Suomenkielisiä kirjoja hepoasteista ei taida olla. Tässä joitakin englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia, joiden nimessä sana horse latitudes esiintyy. Tiedot ovat peräisin tietokannasta nimeltä WorldCat, joka on maailmanlaajuinen 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, http://worldcat.org/ . Se, millä tavoin ne...
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa, joka löytyy alla olevasta osoitteesta.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
Hei!
Antamiesi tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1978 valmistunut kokoperheen elokuva Water Babies. Elokuva on brittiläispuolalainen yhteistuotanto, jonka esityskielenä on englanti. Elokuva kertoo 12-vuotiaasta pojasta, joka seikkailee vedenalaisessa maailmassa, jossa ilkeä hai ja ankerias pitävät pieniä lapsia vankeina. Elokuva muuttuu animaatioksi pojan sukeltaessa veteen.
Ohjaus Lionel Jeffries ja Miroslaw Kijowicz, pääosissa James Mason, Bernard Cribbins, Billie Whitelaw, Joan Greenwood, David Tomlinson, Tommy Pender ja Samantha Gates
Elokuva perustuu löyhästi Charles Kingsleyn vuonna 1863 julkaistuun lastenkirjaan The Water-Babies, A Fairy Tale for a Land Baby.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Hei!
Uuden 50 euron tarkkaa julkaisuajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu.
Euroopan keskuspankin sivuilla https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/europa/html/index.fi.html sanotaan näin:
"Uuden sarjan muiden setelien tarkka liikkeeseenlaskuajankohta päätetään ja ilmoitetaan myöhemmin".
Helsingin sanomien nettisivulta: http://www.hs.fi/talous/a1447307281727
löytyi Suomen Pankin rahahuolto-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkisen haastattelu, jossa hän toteaa näin:”Uudet viisikymppiset otetaan käyttöön runsaan vuoden kuluttua, ei kuitenkaan välttämättä vielä vuonna 2016” (Talous 25.11.2015)
Tämän tarkempia tietoja en onnistunut löytämään.
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
Sanojen eroa on tosiaan vaikea hahmottaa, mutta yritetään. Netistä löytyy molemmista esimerkkejä, jotka eivät anna täysin loogista ja yksiselitteistä kuvaa sanojen käytöstä.Adjektiivi yhteiskuntapoliittinen löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, jossa esimerkkinä on käytetty sanoja yhteiskuntapoliittinen lainsäädäntö. Substantiivina yhteiskuntapolitiikka viittaa Kotuksen sanakirjan mukaan "toimiin, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja." Lisäksi sanalla yhteiskuntapolitiikka näyttäisi olevan vielä täsmällisempi merkitys, sillä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan mukaan se on "soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten ja ympäristöllisten riskien – kuten...
Luultavasti ei rahoitettu, vaan kyseessä oli muistoraha tai mitali, joita myytiin kaupoissa patsaan paljastamisen jälkeen. Esimerkiksi Sanomia Turusta -lehdessä 1.5.1894 kerrotaan seuraavaa:Uusia muistorahoja. Helsingissä on kauppaan ilmestynyt kaksi eri lajia mitalleja Aleksander II:sen muistopatsaan paljastuksen johdosta. Toiset owat hopeasta, toiset kullatusta messingistä. Toisella puolella on Aleksander II:sen kuwa, jonka alle on kirjoitettu „Helsinki 18 29/4 94" sekä reunoilla „Muisto keisari Aleksander II:sen kuwapatsaan paljastuksesta".Toinenkin muistoraha oli tehty, ks. Uudenkaupungin sanomat 29.3.1899:Muistoraha. Niille maamme wirkamiehille, joilla w. 1894 eli Aleksanterinpatsaan paljastamisaikana oli wakinainen waltionwirka, on...
Hei,
Kyseessä lienee Riitta Jalonen. Hän on tosin syntynyt Kuusjärvellä (nykyään Outokumpua), mutta muutti Jyväskylään jo yksivuotiaana. Naimisissa Olli Jalosen kanssa ja tuosta Köhniöstä ja uimisesta on kirjoittanut ainakin kirjassa Taudin syy.
Pohjois-Virossa sijaitsee Jägalan vesiputous, jonka ympäriltä voi löytää kivettyneitä fossiileja.
https://www.visitestonia.com/fi/jagalan-vesiputous
"Pohjois-Viro on osa Baltian klinttiä. Baltian klintti on noin 1200 kilometriä pitkä kalliotörmä, joka ulottuu Öölannista Laatokalle. Törmä paljastaa sedimenttikivilajeja, jotka ovat säilyneet maankuoren liikkeiltä turvassa. Klinteistä voi löytää fossiileita erityisesti kambri- ja ordoviikkikausilta."
https://suomenluonto.fi/fossiilien-jaljilla/
Eve Hietamiehen Numeroruuhka-kirjassa yhtenä aiheena on perhe-elämä. Kun sillä hakee Helmet Finnassa, haku tuottaa muun muassa seuraavat kirjat, jotka voisivat kiinnostaa sinua:Milly Johnson: Kaiken keskellä elämä (kirja Helmet Finnassa)Beth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalle (kirja Helmet Finnassa)Carl Mesterton: Metsolat-kirjasarja, ensimmäinen osa Tie kotiin (kirja Helmet Finnassa)Näiden lisäksi suosittelen vielä joitain itse lukemiani kirjoja, joiden uskon myös sopivan. Kaikissa keskitytään nykypäivän perhe- ja ihmissuhteisiin:Claire Powell: Yhdessä pöydässä (kirja Helmet Finnassa)Adrienne Brodeur: Villi jahti : Äitini salasuhde ja minä (kirja Helmet Finnassa)Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa (kirja Helmet Finnassa)Hilary Boyd...
Lehdessä "Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti" (1978: 1, s. 26) on julkaistu runo "Sapattimekko", jonka on kirjoittanut Helvi Alamikkelä. Runo alkaa: "Saivat suvella kutsun kirkkohäihin".
