Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten...
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)...
Turkisvarkauksia näyttää tapahtuneen paljonkin menneinä vuosikymmeninä. Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta löytyi 39 uutista turkisvarkauksista, joista suuri osa oli tapahtunut 1940- ja 50-luvuilla.
Kannattanee tulla etsimään "oikeaa" varkautta Helmet-kirjastoon. Palvelua pääsee käyttämään kirjastojen tietokoneilla. Espoossa ja Vantaalla käyttö onnistuu myös omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa. Alla lisätietoa Aikakoneesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Meiltä on aiemminkin kysytty samaa asiaa. Kannattaa käydä tutustumassa vastauksiin. Toisessa vastauksessa kirjojen puhdistamiseen suositellaan ruokasoodaa ja toisessa HEPA-suodattimella varustettua imuria.
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisi-kirjat-kasitella-jotta?langua…
https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai…
Aihetta on käsitelty myös Seura-lehdessä:
https://seura.fi/terveys/mita-tehda-irtaimistolle-homeongelman-jalkeen-…
Tässä vielä hyvä artikkeli Hämeen Sanomista:
https://www.hameensanomat.fi/kaupunkiuutiset/onko-koko-hometalon-irtaim…
Kokemuksia homeesta ja kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla:
http://www.kysy.fi/kysymys/kosteudesta-ja-homeesta-karsineet-kirjat...
Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen...
Ilpo Tiihosen Helsinki-aiheisia runoja löytyy seuraavista teoksista:
Teille ei tarjoilla enää : runoja (WSOY, 1978)
Ei-Kaj Plumps : hyppyjä Helsinkiin (WSOY, 1989)
Tähtipumppu (WSOY, 1992)
Jees ketsuppia! (WSOY, 1999)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kirjassa Buddhalainen sanasto ja symboliikka (Gaudeamus, 1990) sanskritinkielisen termin anātman käännös suomeksi on itsetön, ytimetön, vailla pysyvää. Englanninkielisten termien suomenkielisiä käännöksiä ei löytynyt, mutta jos tietäisit niiden vastineet esimerkiksi sanskritin kielellä, ne saattaisivat löytyä yllä mainitusta teoksesta.
Gothoni, René: Buddhalainen sanasto ja symboliikka
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1263386__Sbuddhalainen%20s…
Asiasta voisi ehkä kysyä seuraavista paikoista:
Helsingin yliopisto
http://www.helsinki.fi/teol/usktl/
Helsingin Buddhalainen keskus
http://www.triratna.fi/
Tähän Kristian Haugerin säveltämään lauluun "Kolme pientä hiirtä" (= Tre yndige små mus = Tre små möss = Dorian Red) löytyy erillinen nuotti, jossa on pelkästään tämä yksi laulu (Oslo : Musikk-Huset AS, 1951). Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Arne Paasche Aasen. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Lahtinen. Laulu alkaa: "On kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan". Nuotissa on laulun melodia erikseen omalla viivastollaan, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy myös nuottiin 112 kitaralaulua, jonka on toimittanut Aapeli Vuoristo (Musiikki Fazer). Siinä on laulusta melodianuotinnos, sointumerkit ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat.
Kullervon sanoilla laulun ovat levyttäneet esimerkiksi...
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven...
Kasa näyttää tyypilliseltä jonkin lierolajin tekemältä multakasalta. Asialla on voinut olla esimerkiksi kasteliero, joka tunnetaan myös kastematona. Lierot ovat hyödyllisiä ja niitä ei siis kannata yrittää torjua.Lisää tietoa: https://www.ts.fi/teemat/1074155282
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia:
Wright, Georg Henrik von: Logiikka ja humanismi, 1998
Ajattelu, kieli, merkitys--analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, 1997
Kaila, Eino: Valitut teokset 2--1936-58, 1992
Cohen, L. Jonathan: The dialogue of reason--an analysis of analytical philosophy, 1989
Kirjojen saatavuuden kaupunginkirjastoista voit tarkistaa Plussa-tietokannasta
www.libplussa.fi. Jos haluat aiheesta enemmän tietoa, niin voit tehdä samassa Plussa-tietokannassa aihehakuja em. suuntauksen edustajien nimillä.
Turun Sanomien mukaan (2007) SAK:n hajaannuksen aikana 1960-luvulla järjestö oli jakautunut kahtia. Jo sitä ennen 1950-luvun alussa Turun paikallisjärjestö hajosi. Tilalle perustettiin kaksi erillistä järjestöä. Tap erotettiin SAK:sta ja järjestö lakkautti itsensä yleislakkovuonna 1956. Nykyinen Tap syntyi hajaannuksen aikaan vuonna 1966. SAK:lainen ammattiyhdistysliike eheytyi vuonna 1969. Turkua lukuun ottamatta alueillakin siirryttiin yhteisiin paikallisjärjestöihin varsin nopeasti.
Kaksi SAK:n paikallisjärjestöä tekivät yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Turun seudun paikallisjärjestö TSAP lakkauttaa toimintansa v. 2008 aikana. Turun paikallisjärjestö TAP jatkaa työtään, mutta muuttaa nimensä Turun Seudun Paikallisjärjestö TSP:...
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Kirjaston video- ja dvd -elokuvat on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Niissä on lainausoikeus, mutta niitä ei saa esittää julkisesti. Joissakin elokuvatallenteissa on lainausoikeuden lisäksi esitys- ja laitoskirjasto-oikeus. Tämä esitysoikeus tarkoittaa, että kirjasto voi julkisesti esittää kyseisen elokuvan. Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ näkyy kunkin elokuvan kohdalta onko kyseisellä elokuvalla ainoastaan lainausoikeus vai voiko kyseistä elokuvaa esittää myös kirjastoissa.
Mooli : lukion kemia 5 (Reaktiot ja tasapaino) on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja siitä on otettu uusi painos vuonna 2008. Kirjaa löytyy muun muassa Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta luokasta 54.07.
Mooli-sarjassa ei ole ilmestynyt osaa 6, vaan sarja on 5-osainen.
Siltä se kyllä vaikuttaisi. Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Alexander Popen teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksityisiä runoja löytyy suomennettuna, Linkki maailman runouteen -käännösrunotietokanta listaa seuraavat suomennetut runot: "Heloise Abelardille" (katkelma), "Kaikkien rukous", "Onni", "Oodi yksinäisyydelle", "Taivaan tulen kipuna".
Runoutta yleensäkin suomennetaan suhteellisen vähän ja käännetyt runot on usein julkaistu yksittäisinä antologioissa tai kirjallisuuslehdissä ja siksi niitä on toisinaan vaikea jäljittää.
Lähteet:
Linkki maailman runouteen:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Fennica:
https://finna.fi
Jokaisella HelMet-kirjastojen kirjalla on jokin tietty korvaushinta. Yleensä se on merkitty suoraan henkilökunnan käytössä olevaan järjestelmään, joten jos asiakas haluaa korvata kirjan, hinta voidaan yleensä saman tien ilmoittaa palvelutiskillä. Poikkeus ovat HelMet-kirjavaraston harvinaisemmat kirjat, joille kirjavaraston henkilökunta määrittelee korvaushinnan tapauskohtaisesti kirjan antikvaarisen arvon mukaan. Korvaushinta ei ole sidoksissa siihen, onko asiakkaan kadottama kirja myöhässä vai ei.
Korvaushinta riippuu siis kokonaan kirjasta ja siitä, millä hinnalla kirja on aikanaan ostettu kirjastoon. Aikuistenkirjan korvaushinta voi olla mitä tahansa 17 eurosta jopa useisiin satoihin euroihin. Vanhat markkamuotoiset hinnat on muunnettu...
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoihin on vaadittu 16 vuoden ikää. Paikat tulevat hakuun Kuntarekry-palveluun. Kuntarekryyn voi halutessaan tallentaa hakuvahdin ilmoittamaan haun alkamisesta.
