Enid Blytonin teosta Enchanted Wood ei ole suomennettu. Myöskään Racey Helpsin teoksesta Footprints in the Snow ei ole suomennosta.
K. M. Peytonin teos Flambards on suomennettu vuonna 1982 nimellä Kartanon varjoissa. Suomentaja on Sirkka Salonen. Peytonilta on suomennettu myös teokset Flambards divided eli Uusilla teillä (1983) ja Flambards in summer, suom. Takaisin kartanoon (1983). Myös nämä teokset on suomentanut Sirkka Salonen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Todennäköisimmin tällaista on tehty Tikkurilan kirjastossa sijaitsevassa Helmet-musiikkivarastossa tai Kirjasto 10:ssä, joissa kummassakin on LP-levyjä. Suosittelisin soittamaan siis Tikkurilan musiikkiosastolle numeroon 09 8392 3583 tai Kirjasto 10:n neuvontaan numeroon 09 3108 5703. Sieltä osataan varmaan ohjata myös eteenpäin, jollei siellä osata neuvoa tässä asiassa.
Aiheesta ei tosiaan näytä olevan Helmet-haun mukaan oikein kirjallisuutta. Osoitteessa http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/archive/index.php/t-42509.html?s… näyttää olevan jonkin verran keskustelua LP-levyjen korjaamisesta ja siihen käytettävistä tekniikoista muttei kovin yksityiskohtaisesti.
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
...
Eipä taida suomen kielessä olla yhtä sanaa kuvaamaan piikkipalloksi käpertyneen siilin tavoin puolustautuvaa ihmistä. Tai siis nyt on: ihminen on siiliytynyt, totta kai! Siiliytymninen on hieno esimerkki siitä, miten vakiintuneen sanan puuttuessa tarvittavan sanan voi johtamalla luoda itse. Siiliytyminen on tosi onnistunut tapaus sikälikin, että heti syntyy vahva mielikuva siitä, mitä tarkoitetaan. Hienoa, luovaa kielenkäyttöä kaikkinensa!
Tällaiset uudet sanat usein kuolevat käyttönsä jälkeen pois, mutta osa jää elämään ja vakiintuu. Monesti itse johdettujen, ei-vakiintuneiden sanojen tai kielikuvien "esittelyssä" lukijalle käytetään esimerkiksi lainausmerkkejä: 'Erkin syytökset vakavista...
Allergeeneiksi kutsutaan aineita, jotka voivat aiheuttaa allergia- tai yliherkkyysreaktioita. Ne ovat siis ruoan luonnollisia osia, jotka aiheuttavat ongelmia osalle ihmisistä, ja siksi elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä säätelevässä laissa määrätään niiden ilmoittaminen pakolliseksi.Tuoteselosteessa mainittavia allergeenejä ovat seuraavat:gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ruis, ohra, kaura ja niistä valmistetut tuotteetäyriäiset ja äyriäistuotteetmunat ja munatuotteetkalat ja kalatuotteetmaapähkinät ja maapähkinätuotteetsoijapavut ja soijapaputuotteetmaito ja maitotuotteet (laktoosi mukaan lukien)pähkinät ja pähkinätuotteetselleri ja sellerituotteetsinappi ja sinappituotteetseesaminsiemenet ja seesaminsiementuotteetrikkidioksidi ja...
Kallion kirjaston johtaja on ihan vastikään aloittanut Erna Marttila, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0 ja Vallilan kirjaston johtaja on Harri Sahavirta, https://hakemisto.kirjastot.fi/helsinki/vallila/contact - Kirjastojen yhteystietoja löytyy Helmetistä ja Kirjastohakemistosta, hakemisto.kirjastot.fi .
Oikolukupalveluja tarjoavat monet toimijat, joita löytyy hakemalla internetistä sanalla oikolukupalvelu. Yksi mahdollisuus on Kirjan talo -yhdistyksen arviointi- ja oikolukupalvelu. Alla on linkki, josta löytyy tietoa yhdistyksen palveluista:
https://www.kirjantalo.org/palvelumme/arviointi-ja-oikolukupalvelut/
Hei,
seuraavat ovat varsinaisesti aikuisten tietokirjoja, mutta voisivat tarjota apua tähän, koska niissä on paljon käytännönläheistä tietoa aiheeseen liittyen:
- Cacciatore, Raisa (2007): Huomenna pannaan pussauskoppiin - eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään. Kirja antaa muun muassa vinkkejä siihen, kuinka vastataan kun lapsi tai murrosikää lähestyvä nuori esittää omaan seksuaalisuuteensa ja kehitykseensä liittyviä kysymyksiä. Ja mitä on hyvä kertoa, vaikka lapset eivät kysyisikään? Vinkkien avulla neuvotaan, kuinka lapsi oppii arvostamaan itseään ja pärjäämään omien tunteidensa kanssa.
- Cacciatore, Raisa (2019): Rakkaus, ilo, rohkeus - seksuaalisuuden portaat. Kirja esittelee 11...
Kirjojen takakansitekstejä on luettavissa verkkokirjastoissa vaihtelevasti. Uusista kirjoista takakansitekstit löytyvät suurimmasta osasta, mutta vanhojen kirjojen tiedot ovat paljon niukemmat myös kuvailutietojen osalta. Mikäli kirjan takakansiteksti on luettavissa verkkokirjastosta, se löytyy kirjan nimeä klikkaamalla. Takakansiteksti lukee heti kirjan nimen ja tekijätietojen alla. Laitan tästä esimerkiksi linkin OUTI-verkkokirjastoon tänä vuonna ilmestyneestä Saara Turusen teoksesta Hyeenan päivät, josta on katsottavissa sekä kansikuva että takakansiteksti. Finna.fi:n kautta tarkastelemalla ei välttämättä näe takakansitekstiä. Tästä syystä kirjaa kannattaa katsoa myös siitä verkkokirjastosta, jossa kirjaa on saatavilla.Kirjojen tietoja...
Ihan tarkkaa tietoa juuri tuolta aikaväliltä ei löytynyt. Turun jätehuollossa tapahtui paljon muutoksia ja kehittymistä 1900-luvulla. Ennen 2. maailmansotaa lanta - siis myös ns. makkilanta eli huusseista haettu jäte - vietiin kaatopaikoille, josta sitä myytiin maanviljelijöille lannoitteeksi. Kaatopaikkoja löytyi ainakin Iso- ja Vähä-heikkilästä, mutta niitä oli muuallakin. Ks. esim. Uusi Aura 18.11.1924. Vähä-Heikkilän kaatopaikka oli käytössä 1900-luvun alusta vuoteen 1941, tämän jälkeen käytössä oli Peltolan kaatopaikka 1941 - 1970. Vielä 1960-luvulla osassa talouksista oli käytössä järjestelmä, jossa huussien jätteet vietiin tynnyreissä kaatopaikalle.Lisää tietoa: Henry Nygård: Polttava kysymys - Orikedon jätteenpolttolaitos ja...
Kanavien taajuudet vaihtelevat vastaanottotavan, kanavanippujen ja alueiden mukaan. Kaapeliverkoissakin taajuudet vaihtelevat verkon mukaan.
Digitaalisen antenniverkon taajuudet:
http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;8224
Lisää aiheesta:
http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?doc…
Lisää tietoa kanavista vapaassa tietosanakirjassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio
Vesiperänkadun (vuosina 1950-70 Vesiperäntie) nimi perustuu alueen kansanomaiseen nimitykseen Vesiperä. Koska nimi oli alkanut unohtua, pidettiin nimen säilymisen kannalta tärkeänä liittää se kadunnimen yhteyteen.
Lähde: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Tässä muutamia nuortenkirjailijoiden nimiä, joiden teoksia on ilmestynyt suomeksi 1970-1990-luvulla.
Bulgaria:
INKIOW, Dimiter
RADITSKOV, Jordan
Itä-Saksa:
DAVID, Kurt
HEIDUCZEK, Werner
HOLTZ-BAUMERT, Gerhard
KANT, Uwe
WELLM, Alfred
Puola:
JURGEL, Irena
KRUGER, Maria
LESKI, Janusz
Tsekkoslovakia:
JARUNKOVA, Klara
KALAS, Ivan
KNAPP, Hanna
PROCHAZKA, Jan
RUDOLF, Stanislav
Neuvostoliitto:
ASTAFJEV, Viktor
BULYTSEV, Kirill
DRAGUNSKI, Viktor
GAIDAR, Arkadi
GRIN, Aleksandr
KORINETS, Juri
ORESKIN, Boris
POGODIN, Radij
REKEMTSUK, Aleksandr
TROJEPOLSKI, Gavril
VORONKOVA, L.
Etsitty kirja voisi olla Martin Sharrattin Oiva-Karhu ja vaarallinen haalari. Siinä Oivan talviunen aikana kutistuneista haalareista sinkoilee nappeja aina, kun hän juoksee tai kumartuu.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vaikuttaa-verbin yksi merkitys on "jonkin voiman, toiminnan tms. kohdistumisesta johonkin tavallisesti niin, että kohteessa tapahtuu tai pyrkii tapahtumaan jokin muutos; olla osallisena johonkin; tehota, tepsiä". (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vaikuttaa?searchMode=all)
Vaikuttaa-sana ei pelkästään siis kerro, minkälainen muutos on kyseessä.
1600-luvulla Rooman imperiumi oli jo lakannut, ja eteläisessä Euroopassa elettiin kaupunkivaltioiden aikaa. Euroopassa käytiin uskonsotia ja Rooman paavien valta väheni. Vaikka roomalaiskatolisen kirkon valta Euroopassa pieneni, säilyi katolisuus kuitenkin eteläeuroopalaisena valtakirkkona. Hengenelämässä valistuksen aatteet seurasivat renessanssia. Näistä ja muistakin asioista on lisää tietoa seuraavissa teoksissa:
Lintner, Valerio: Matkaopas historiaan--Italia (useita painoksia
Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys, 1999
Kristinuskon historia 2000 2 - Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, 1999
Dué, AndreaL: Kristinusko 2000 vuotta, 1998
Euroopan historia , toim. Zetterberg, 1993 |...
Ota yhteyttä omaan kirjastoosi korvausasioissa. Tuusulan kirjastojen yhteystiedot löydät nettisivuilta www.tuusula.fi/kirjasto. Kirjasto perii kadonneen tai turmeltuneen kirjan korvausmaksuna täyden hankintahinnan, mutta voit myös tuoda tilalle uuden kappaleen kyseistä teosta. Sovi tästä kirjaston henkilökunnan kanssa.
