Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Kotiteollisuus-yhtyeen kappaleesta Rautaportti, jonka on sanoittanut Jouni Hynynen.
http://www.kotiteollisuus.com/musiikki/53-musiikki/sanoitukset/469-tomu…
Eduskunnan täysistuntosalissa puhemiehen korokkeen molemmilla reunoilla palaa vihreä merkkivalo silloin, kun täysistunnossa on käynnissä nimenhuuto tai äänestys. Nimenhuuto tarkoittaa sitä, että kansanedustajat ilmoittautuvat läsnä oleviksi. Kun merkkivalot sammuvat, se tarkoittaa sitä, että nimenhuuto tai äänestys on ohi. Merkkivalo on yhteydessä ääntenjakautumistauluihin, jotka ovat puhemiehen korokkeen takana olevalla seinällä. Kun nimenhuuto on päättynyt, niistä näkee läsnä olevat kansanedustajat ja kun äänestys on päättynyt, niistä näkee äänestyksen tuloksen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Näiden tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Marcel Carnén vuonna 1960 ohjaama ranskalaiselokuva Terrain vague (suom. Uhma, engl. Wasteland).
Elokuva on tullut Suomen ensi-iltaan 7.7.1961.
Elokuvasta ja sen juonesta esimerkiksi frenchfilms.org-sivustolla.
Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin pohjalta koostetusta tarinavalikoimasta Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa on ilmestynyt ainoastaan yksi laitos vuonna 1908. Sen on suomentanut Aino Lehtonen.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_145174#versions
Le morte d'Arthuria ei ole suomennettu kokonaan. Marja Helanen-Ahtolan lyhennetystä suomennoksesta Pyöreän pöydän ritarit on otettu viisi painosta vuosina 1979 - 2000.
https://www.finna.fi/Record/oy.99788053906252
Erilaisia suomeksi julkaistuja teoksia, jotka liittyvät kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritareihin, on huomattava määrä. Näitä voi hakea Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A…
Salibandyn 1.7.2022 alkaen voimassa olevien sääntöjen mukaan joukkueet vaihtavat pelipuolia erätauon aikana, ja mikäli erotuomarien mielestä jompikumpi pelipuolista on toista parempi, joukkueiden tulee vaihtaa kenttäpuolia myös kolmannen erän puolivälissä.
Pelisäännöt - Suomen Salibandyliitto
Englantilainen John Ellis on jaotellut brittiläisen television puolivuosisataisen historian kolmeen jaksoon: niukkuuden, saatavuuden ja yltäkylläisyyden kauteen. Ohjelmatarjonnan määrän perusteella tämä kolmijako pätee myös suomalaiseen televisiohistoriaan. Miltei neljännesvuosisadan ajan (1980-luvun puoliväliin saakka) kahden kanavan järjestelmä tarjosi niukkuutta vain runsaat kymmenen tuntia ohjelmaa vuorokaudessa. Päivittänen tarjonta lisääntyi...
WIlliam Shakespearen näytelmästä Pericles, Prince on Tyre on vain yksi suomennos. Anna-Maija Viitanen suomensi näytelmän vuonna 2012. Kyseinen kohta Viitasen suomennoksessa (s. 58) kuuluu näin:
TOINEN APUMIES
(---) Ihmettelen vaan, miten kalat meressä elävät.
KALASTAJA
No, samalla tavalla kuin ihmiset maalla: isot syövät pienet. Paras vertaus rikkaille saitureille on valas: se leikkii ja kiepahtelee, ajaa pieniä sinttejä edellään ja lopulta hotkaisee kaikki kerralla kitaansa. Olen kuullut, että täällä maankamaralla elää sellaisia valaita, jotka eivät sulje suutaan ennen kuin ovat nielaisseet koko kylän: kirkon, tornin, kellot ja koko roskan.
Saul Bellowin Humboldtin lahjan suomensi Kai Kaila vuonna 1976. Ko. sitaatti teoksesta kuuluu...
Onkohan tämä etsimäsi kirja?
Viestejä maisemassa : keskisuomalainen kulttuuriympäristö, Minerva 2006
Kirja on myös Säynätsalon kirjastossa luokassa 34.5
Kirjassa on vain lyhyt teksti Salorinteestä, mutta rakennus on kirjassa listattuna Jyväskylän arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen joukkoon (nro 59)
Tällä viikolla kirjoja saa vain varaamalla, mutta ensi viikolla pääsee myös kirjastojen hyllyille.
Finnasta löysin muutaman vanhan valokuvan Salorinteestä ja sen rakentamisesta: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=salorinne+s%C3%A4yn%C3%A4tsalo&…
Linkki lehtiartikkeliin: https://saynatsalo.net/2017/11/25/airi-kuparin-salorinne/
Hei, tässä muutama ehdotus, joista voisit lähteä liikkeelle:
Moost, Nele: Kaikki minun! eli, 10 temppua, jolla saan kaiken
Con, Martha Orr: Paras ystävni Pete
Pelliccioni, Sanna: Onni-poika tahtoo kaiken
Lambert, Sandrine: Saulin omat tavarat
Corderoy, Tracy: Tämä on minun
Kanto, Anneli: perttu Virtanen ja kauhea kateus
Parvela, Timo: Anna ja Antti: kiusankappale
Helmet-haulla löysin 16 osumaa. Hakusanoina espanjankielinen kirjallisuus ja lastenkirjallisuus + kielirajaus suomi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28espanjankielinen%20kirjallisuus%29%20%28lastenkirjallisuus%29%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Melinda-haku löysi samoilla hakusanoilla kaksi viitettä.
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KY1HNFR4KYFPFGSIQPKJ76RPNCVSCLMAQK5XQK4VDFBY8JKH31-00710?func=short-0&set_number=020429
Aika vähän siis löytyy...
Helmet-kirjastojen Sateenkaarihyllyistä löytyy paljon sukupuoli-identiteettiä koskevia lukusuosituksia ja Kallion kirjaston tekemästä jutusta pääsee hyvin alkuun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Jutt…
Hakusanalla 'sukupuoli-identiteetti' antaa Helmetin aineistohaku runsaasti luettavaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssukupuoli-identiteetti__Or…
Kuopion korttelimuseon Savolaisherkut ja arjen antimet -verkkonäyttely kertoo, että "ensimmäinen pizzeria ilmestyi Suokadulle 1970-luvun lopulla" Savolaisherkut ja arjen antimet - Kuopionkorttelimuseo.fi
Pizzerian nimeä ei korttelimuseon tekstissä mainita, mutta esimerkiksi keskustelupalstoilla (muistojen baarit ja ravintolat - - Suomi24 Keskustelut) on muisteltu, että Pizzeria N:o 1 olisi avautunut Suokadulle vuonna 1978. Pizzeria N:o 1 on Rabbe Grönblomin 1970-luvun lopulla perustama pizzeriaketju (Rabbe Grönblom – Wikipedia).
Täällä Pohjantähden alla -trilogian suomenkielisiä osia ei ole missään vaiheessa julkaistu erillisin alanimekkein varustettuina. Ruotsinkielinen Pohjantähti ei ole trilogian ainoa käännös, joka ei tyydy pelkkään osien numerointiin: esimerkiksi englannin- ja ranskankieliset tulkinnat antavat romaanisarjan toiselle ja kolmannelle osalle omat yksilölliset nimensä. Mitään varsinaista syytä tai selitystä tälle en Linna-kirjallisuudesta onnistunut löytämään, mutta arvelisin alanimekkeillä halutun hieman avata ja selventää romaanien tematiikkaa ulkomaalaiselle lukijakunnalle, jolle Suomen historian vaiheet eivät ole niin tuttuja kuin meille itsellemme, ja näin tehdä niistä houkuttelevamman tuntuisia.
Niteen sivumäärä ei ole kriteeri kirjaston kokoelmaan pääsemiselle, vaan hyvinkin ohuita niteitä meiltä löytyy.
Kirjastot hankkivat aineistonsa pääosin välityspalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi ja Suomen Kirjastopalvelu. Omakustanteita voi tarjota kirjaston omaan hankintapalveluun tai niistä voi tehdä hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjastojen sivuilta.
Julkaisuajankohdaltaan varhaisin kokoelma, johon Siukosten Joulun odotuksessa sisältyy, taitaa tosiaan olla Joululauluja : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten. Se ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1925.
Pirkka-lehden lailla näköislehtenä Ruoka-liitettä ei näytä olevan luettavissa, mutta reseptit löytyvät kyllä Pirkka.fi -sivustolta linkistä KRuoka ja sieltä reseptit.
https://www.k-ruoka.fi/reseptit.
Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla.
Lähde:
Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Strang
https://www.strang.fi/herttoniemi/
Kyseessä voisi olla Juha Seppälän romaani Ei kenenkään maa (WSOY, 2006). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18588.
