Vetoketju keksittiin alunperin Yhdysvalloissa kenkien kiinnikkeeksi.
Chicagolainen insinööri Whitcomb Judson keksi vuonna 1891 kenkien sulkemislaitteen, joka muodostui hakas- ja silmukkariveistä sekä liukuvasta lukkolaitteesta. Tämä "liukusuljin" ei kuitenkaan soveltunut vaatteisiin, koska se avautui usein itsestään tai juuttui kiinni. Yhdeksän vuotta myöhemmin Judson keksi vastaavanlaisen kangassuikaleisiin kiinnitetyn sulkemislaitteen, joka voitiin ommella vaatteisiin. Tämäkin keksintö oli kuitenkin epäluotettava ja saattoi yllättäen aueta.
Vuonna 1906 Judsonin palveluksessa ollut ruotsalainen insinööri Gideon Sundback valmisti kiinnityslaitteen, jossa oli lomittain menevät metallihakaset ja liukuva lukkolaite. Vuonna 1913 Sundback...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa (Otava, 1992) kerrotaan, että Turunen on ollut yleinen nimi jo 1600-luvulle tultaessa Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. Siinä mainitaan esimerkiksi Antti turoin Rantasalmelta v. 1541.
Samassa artikkelissa viitataan myös nimeen Turkulainen ja siitä edelleen Turku-nimeen, jonka yleensä katsotaan juontuvat kaupunginnimestä Turku ja merkitsevän turkulaista, Turusta tullutta. Siinä selitetään myös että 'turkulaisella' olisi voitu ehkä tarkoittaa myös Ruotsin (Turun) kirkon alaisuuteen kuuluneita erotukseksi ortodoksisista karjalaisista, tai Käkisalmen Karjalaan Stolbovan rauhan jälkeen siirtyneitä luterilaisia uudisasukkaita.
Ensimmäisenä koulupäivänä opettajalle viedään omena a)koulumenestyksen varmistamiseksi ja b)opettajan niukkaa elantoa ajatellen. Tapa juontuu ilmeisesti 1800-luvulta, ja sitä on noudatettu Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Meille omena- traditio on tuttu sarjakuvista (Aku Ankasta).
Internetistä, findarticles.com/p/articles -sivulta, löytyi seuraavanlainen selitys:
"An apple for the teacher: Likely harkens back to the "apple polisher." The custom of "apple polishing" hails from the little red schoolhouses of yore, when young children sought to become the teacher's favorite with a gift of a bright, shiny apple. So says the ditty: "An apple for the teacher will always do the trick, when you don't know your lesson in arithmetic."
Runon on kirjoittanut Minna Krohn. Runosta löytyy kaksi versiota.
Versio nimeltä Silmälasit poikkeaa kysyjän muistamasta tekstimuodosta vain vähän. Tämä versio on kirjassa nimeltä Kotipiirin kirja, joka löytyy Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Enemmän poikkeava tekstiversio nimeltä Lasisilmät löytyy Minna Krohnin vuonna 1883 julkaisemasta kokoelmasta Pääskysen liverryksiä lapsille (Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastossa). Tämä versio löytyy myös kirjasta Pieni aarreaitta 3, jota saa monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Runoa on kysytty aiemminkin. Tuolloinen vastaus oli seuraava (löytyy kysymysarkistosta esim. hakusanalla krohn minna):
"Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa...
Löysimme tietoja vanhoista suomalaisista kyläkeinuista (liekku) olisikohan kyse samanlaisista keinuista. Teko-ohjeita ko. kirjoissa ei varsinaisesti ole, mutta tarkat kuvaukset kuitenkin. Tiedot voi tarkistaa seuraavista lähteistä: Sananjalka 3/1961, s. 67-109, Kalevalaseuran vuosikirja 11, s. 23-29, Kotiseutu 1935, s. 50-53. Kaikki kirjat on saatavissa kirjastostamme.
Taitaapa olla vain legendaa, mitä Iskuun tulee. Jaakko Pulli sävelsi Puusepän jo vuonna 1920 Tatu Pekkarisen sanoihin. Sävelmästä laadittiin vuosien mittaan lukuisia sovituksia erilaisille esityskokoonpanoille. Isku puolestaan aloitti pienyrityksenä vasta vuonna 1928. Samana vuonna tekijänoikeuslaki sattumoisin astui voimaan, ja Puusepän foxtrot-versio levytettiin: tästä Suomi Jazz -orkesterin ja laulusolisti Ville Alangon äänitteestä tuli suuri menestys, mutta Iskuun levynteko ei siis liittynyt mitenkään. - Myöhemmin kappaleen menestyksekkäimmäksi levytykseksi tuli Kullervo Linnan Humppaveikkojen ja solisti Teijo Joutselan klassikkoesitys.
Ei kuitenkaan savua ilman tulta: tässä legendassa ollaan sikäli oikeilla jäljillä, että lahtelainen...
Aimo on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1908, mutta lappalaisena miehennimenä se on tavattu jo 1500-luvulla. Suomalaiseen nimistöön Aimon toivat Lapissa toimineet papit ja muut virkamiehet. Aimo-sanan merkitys on kielitoimiston sanakirjan mukaan 'kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, (aika)moinen, iso, runsas'. Oletettavasti myös saamen áibmu 'ilma, maailma, olotila' kuuluu samaan yhteyteen.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa A-K. 2006.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004
Ó:n alkuperäinen merkitys iirin kielessä on 'pojanpoika'. Iirissä sana liitetään todellisen tai kuvitellun esi-isän (ei siis välttämättä isoisän) nimen genetiiviin.
Esim. Ó Briain on Brianin pojanpoika/Brianin jälkeläinen (Briain on Brian-nimen genetiivi).
Useat iirinkieliset sukunimet esiintyvät käytännössä englantilaistetussa muodossa, esim.
Ó Briain: (O’)Brien, (O’) Brian
Ó Cinnéide: (O’)Kennedy
Ó Riagáin: Reagan
Tapa tietysti muistuttaa suomessakin tuttua patronyymirakennetta
http://de.wikipedia.org/wiki/Irische_Familie
Pauligin verkkosivuilla sanonnan "kylmä kahvi kaunistaa" veikataan juontuvan ajalta, jolloin nuoret naiset käyttivät aamunsa itsensä kaunistamiseen ja saapuivat myöhässä jäähtyneelle aamukahville.
Sanonta tunnetaan myös Saksassa. Löytämieni lähteiden mukaan "kalter Kaffee macht schön" -sanonta olisi peräisin barokkiajalta. Lähteiden mukaan ylimystön käyttämät meikit eivät olisi kestäneet kuumaa juotavaa, joten kylmän kahvin nauttimisen nähtiin ylläpitävän kauneutta.
Kysymäsi sanonnan loppuosan alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta oletettavasti se on uudempaa perua kuin tutumpi alkuosa.
Lähteet:
http://www.paulig.fi/kahvijutut/kylma-kahvi-kaunistaa
http://www.kaffeeteeabc.de/kaffee/geschichte_und_allgemeines/kalter_kaf…
http://www....
Suomen kielen ilmaus "kirjoittaa ylös" tulee ruotsin kielen ilmauksesta "skriva upp". Suomen kielen lautakunta on pohtinut tätä ja muitakin svetisismejä Kielikello-lehden numerossa 4/1992. Lautakunta suositteli tuolloin käytettäväksi ilmausta "kirjoittaa muistiin"
Lisää pohdintaa hauskassa kieliblogissa "Kielten ihmeellinen maailma":
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/02/eteenottajan-yhteys-alhaalla…
Eino on vanha nimi, jo 1500-luvulla Suomessa käytetty. Se on suomalainen versio saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald. Enewald-nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Agniwald, joka tarkoittaa "miekalla hallitseva". Myös Enewald-nimeä käytettiin Suomessa jo keskiajalla.
Miekka puolestaan on Raamatussa alkuaan Jumalan sanan vertauskuva (Ef.6:17, Hebr. 4:12, Ilm. 1:16.)
Eino -nimi mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Virallisessa suomalaisessa almanakassa Eino on ollut vuosina 1908-1909 ja on sitä edelleen vuodesta 1912.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Eino -nimi yhdistetään äänteellisesti samantapaiseen nimeen Enos. Nimi tulee hepreankielisestä sanasta aenosch, ihminen. Vanhassa testamentissa Aenosch on Aadamin...
1.) Rauvala pohjautuu muinaisskandinaaviseen miehennimeen Ragnvald, josta on meillä käytetty myös muotoa Raval. Nimi on ollut yleinen maamme ruotsalaisseudulla, mutta myös suomalaiset ovat sitä käyttäneet jo keskiajalla. Rauvala-nimisiä taloja on Kemissä, Kaarinassa ja Hollolassa, eniten kuitenkin Satakunnassa (Tyrvää, Vampula, Eura). Sukunimenä Rauvalaa on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Torniossa. Viime sotien jälkeen on muutamia Rauvala-nimisiä muuttanut myös Valkjärveltä ja Sakkolasta.
2.) Sihvo-nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, jota on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen on on Sihvo voinut siirtyä suvun kantasiän tai talon nimestä. Sihvo on sukunimenä lähinnä eteläkarjalainen; pääsukuhaarat...
Valtion tulot koostuvat 1) veroista ja veronluonteisista tuloista, 2) sekalaisista tuloista, 3) lainoista ja 4) korkotuloista ja osakkeiden myyntituloista. Seuraavassa tarkemmin 1 ja 2 -kohdista:
1) Verot ja veroluonteiset tulot koostuvat tulon ja varallisuuden perusteella kannettavista veroista, joista tuloverotuksen osuus on suurin. Näihin veroihin ja veroluonteisiin tuloihin kuuluu myös liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut, kuten arvonlisävero ja apteekkimaksut. Lisäksi peritään valmisteveroja, joihin kuuluu tupakkavero, alkoholijuomavero, virvoitusjuomavero ja energiaverot. Muita veroja ovat autovero, varainsiirtovero, arpajaisvero, ajoneuvovero ja jätevero. Lisäksi on muita veronluonteisia tuloja, kuten ratavero ja...
"Mustia leopardeja kutsutaan panttereiksi - sekä täplikäs leopardi että musta pantteri ovat siis sama eläinlaji, mutta kyse on vain saman eläinlajin erilaisista värimuodoista." Tämä tieto löytyi sivustolta, jossa on vielä lisää tietoa ja valokuvia:http://www.tunturisusi.com/kissat/pantteri.htm .
Wikipedia on yhteisöllinen palvelu, eli sinne pääsee kommentoimaan tekstejä. Kannattaa siis kirjoittaa mielipiteensä suoraan Wikipediaan.
Merja on suhteellisen uusi 1950-luvulla yleistynyt nimi, joka on saatu suomensukuisen muinaiskansan merjalaisten mukaan. Merjalaiset elivät yli tuhat vuotta sitten Keski-Venäjällä, mutta kuolivat sukupuuttoon eli sulautuivat ympäröivään valtaväestöön (slaavilaisiin) 1000-1500-lukujen välisenä aikana.
Merja ei merkitse japaniksi, kiinaksi tai latinaksi mitään. Sanan kanta lienee siis suomalais-ugrilainen.
Lisätietoa merjalaisista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Merjan_kieli
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat - Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1999)
Sitaatti on Kiven Seitsemän veljeksen luvusta yksi. Aapo lausuu ”Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niin kuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöydän päässä istuu ikävyys kuin riutuva syksyilta. Mutta hyvä emäntä on talon kirkas aurinko, joka valaisee ja lämmittää.” Aapon puheenvuoro jatkuu vielä tästä ja kokonaisuudessaan se siis löytyy Seitsemän veljeksen ensimmäisestä luvusta.
Gustav Schmidtin käännöksenä Aapon sanat kuuluvat: ”Ein Hof, in dem keine Hausfrau auf dem Pfad nach dem Speicher schreitet, ist wie ein trüber Tag, und an seinem Familientisch sitzt obenan die Langeweile wie ein hinschwindender Herbstabend. Eine gute Hausfrau aber ist für den Hof eine lachende Sonne, die erleuchtet und wärmt”.
(lähteet: Kivi: Valitut...
Mikkelin Ravirata Oy:sta vastattiin kysymykseenne näin:
Eugen Pylvänäinen oli Mikkelin Ravirata Oy:n ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1973 alkaen kuolemaansa v. 1976 asti. Hän oli myös yksi Ravirata Oy:n perustajista ja Mikkelin raviradan toiminnan voimallinen kehittäjä.
Pylvänäinen oli myös raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen hallituksen jäsen.
Eugen Pylvänäisellä oli itsellään ravihevosia Kalevan tallin nimissä. Kalevan talli sijaitsi Kalevankankaalla raviradan läheisyydessä. Tallin tähti oli LORD PILATUS-niminen ravuri, josta taiteilija Herman Joutsenen tekemä pronssinen muotokuvapatsas on Eugen Pylvänäisen muistoajon kiertopalkintona.
Pylvänäisen oma ala oli autojen myynti. Hänen firmansa oli MIKKELIN AUTO.
Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaama elokuva Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa joka vuosi itsenäisyyspäivänä 6.12. vuodesta 2000 lähtien. Elokuvan aiemmat lähetyspäivät ovat olleet 7.12.1967, 6.1.1973, 19.10.1979, 13.1.1985, 2.5.1992, 6.12.1995 ja 27.11.1999. Tieto lähetyspäivistä löytyy Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528.
Lisäksi on 06.12.1997 esitetty Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Riikka on lähinnä lyhennelmä Fredrika nimestä, joka on Fredrik nimen vastine naiselle.
Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönimi, joka esiintyy myös sanskritissa.
Fredrik merkitsee suomeksi rauhanruhtinasta, hallitsijaa jonka valtakunnan rajoilla vallitsee rauha.
Almanakan Fredrik oli Utrechtin piispa, joka kuoli marttyyrina vuonna 838.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet.
