Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa.
Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979)
Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009)
Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006)
Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009)
Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004)
Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010)
Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011).
Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat.
Musiikista varmaankin tunnetuin...
Eläinten älykkyydestä ja kielellisistä kyvyistä on keskusteltu tiedeyhteisössä varsin paljon. Ei ole yksiselitteistä, ovatko ihmiset ainoita olentoja, joilla on kieli ja älykkyys. Tutkimusten mukaan esimerkiksi apinoilla ja valailla voisi olla kyky oppia kieltä.
Ihmisten kyky oppia ja käyttää monimutkaista kieltä on ilmeisesti syntynyt luonnonvalinnan seurauksena. Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle kyvystä välittää tietoa kielen avulla on ollut huomattavaa hyötyä.
Lisää tietoa:
Hedeager, Ulla: Is Language Unique to the Human Species? http://www.columbia.edu/~rmk7/HC/HC_Readings/AnimalComm.pdf
Meijer, Eva: Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin?
Hei,
Lahden pääkirjaston musiikkipalveluissa voi todellakin digitoida vhs-kasetteja DVD:lle ja LP-levyjä CD:lle. Voit varata ajan digitointiin tulemalla paikan päälle tai puhelimitse numerosta 044 416 3517. Lisätietoja löydät sivulta https://lastufinna.lahti.fi/digitointi-ja-editointi/.
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Liisa ja Mirri. Runo sisältyy alakansakoulun lukukirjaan Lasten oma lukukirja (Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola). Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1958 ja sen jälkeen teoksesta on otettu uusintapainoksia).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.1708874?sid=5194291466
Voisikohan kyseinen kirja olla Hilkka Ravilon teos nimeltä Terhi (2013)? Tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ehdotettiin tätä, mutta satavarmasti kirjaa ei tunnistanut kukaan.
HelMetissä Ei saatavilla -merkintä teostiedoissa tarkoittaa, että teosta on kirjaston kokoelmissa, mutta siitä ei ole juuri sillä hetkellä yhtään vapaata kappaletta. Voit siis tosiaan tehdä teoksesta varauksen ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon heti, kun ensimmäinen vapaa kappale osuu sinun vuorollesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Varmaankin jo ihmiskunnan alkutaipaleella on pyritty auttamaan lähimmäisiä parhaan taidon mukaan, kun jonkun henki on ollut vaarassa. Aikaisimmat saadut potilastiedot ovat muinaisesta Egyptistä 4000 vuotta sitten. Viittauksia yrityksistä elvyttää suuhun hengittämällä on löytynyt varhaisaikojen Egyptin mytologiasta. Vuosisatojen mittaan tietämyksen kehittyessä keinotkin paranivat. Markku Salosen opinnäytetyö Elvytyksen historia ja tietomateriaalin luominen sisältää varsin hyvän selvityksen aiheesta.
Mitä ylikansoitukseen tulee, elvytyksen kieltämistä tehokkaampaa on kai sentään rajoittaa syntyvyyttä eri keinoin.
Markku Salonen: Elvytyksen historia ja tietomateriaalin luominen https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024...
"Danny Boyn" sanoituksen kirjoitti vuonna 1910 englantilainen lakimies ja sanoittaja Fred Weatherly. Musiikki on tätä vanhempi pohjoisirlantilainen kansansävelmä "Londonderry Air", johon on tehty muitakin sanoituksia. Weatherlyn irlantilaissyntyinen käly Margaret kuuli sävellyksen Yhdysvalloissa vuonna 1912 ja lähetti sen nuotit Weatherlylle, joka sovitti runonsa musiikkiin.
"Danny Boyn" tarkasta merkityksestä on monta teoriaa. Yhden mukaan laulun kertoja on vanhempi, joka hyvästelee sotaan lähtevän poikansa ja toivoo hartaasti, että tämä palaisi elävänä kotiin. Tähän viittaisi avaussäkeen "the pipes are calling". Monissa brittiarmeijan irlantilaisissa tai skotlantilaisissa joukko-osastoissa perinteisiin kuuluu...
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti mainitaan runon kirjoittajaksi. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Aku Ankan vanhoja vuosikertoja voi selailla Päivälehden arkistossa, osoitteessa Korkeavuorenkatu 28, http://www.paivalehdenarkisto.fi/. Vuosikerrat on sidottu kansiin ja niitä saa tilaamalla tutkijansaliin, jossa niitä on sangen mukava selata. Mitään julkaisuluetteloa ei ole. Kannattaa ilmoittaa arkistoon etukäteen jos sinne on menossa.
Vuoden 1969 Aku Ankat on joka tapauksessa nyt käyty läpi. Aku Ankassa numero 34 on Aku Ankka ehostusmestarina -niminen juttu, jossa Iines käy Akun perustamassa kauneushoitolassa, mutta mitään outoja tapahtumia ei seuraa Iineksen käyntiä. Tämä ei siis ole haettu juttu.
Valitettavasti vastaus ei ole selvinnyt selvinnyt kollegoidenkaan asiantuntemuksella, mutta jos joku lukijamme tuntee kirjan, sen nimen voi kertoa tämän vastauksen kommenttiosiossa.
Sanan pillittää voi merkitä myös ’puhaltaa pilliä, soida’. Pillittää on ilmeisesti takaperoisjohdos sanasta itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku).
Pillittää-sanaa vastaavat muodot tunnetaan myös lähisukukielissämme (viron pillitada, pill ’itku’).
Takaperoisjohdos on sananmuodostus, jossa johdokseksi hahmotetusta sanasta poistetaan pääteaines ja käyttöön otetaan lyhyempi ja yksinkertaisempi sana.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sankirja. (SKS, 1995)
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:takaperoisjohto
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Kalevalassa ei ole omistettu kokonaisia runoja koirille tai kissoille. Molemmat mainitaan ohimennen siellä täällä, usein vertauskuvallisesti.
Koira mainitaan ainakin runoissa 8, 12, 17, 18 ja 27. Vuoden 1835 Vanhassa Kalevalassa runossa 7 oli mukana koira-aiheita, joita ei ole vuoden 1849 Kalevalassa.
Kissa mainitaan runoissa 23, 39 ja 43.
Runoja voi lukea ja niistä tehdä sanahakuja Avoimessa Kalevalassa.
Kirjasto saa myydä tai lahjoittaa kokoelmista poistettua av-aineistoa. Tekijänoikeuslain (404/1961) 19. pykälässä mainitaan, että kirjastolla on oikeus myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa laillisesti hankkimansa aineisto. Kirjasto maksaa lainauskorvauksen hankkiessaan elokuvatallenteita, jotta niitä voi lainata eteenpäin, mutta lainausoikeus ei sisälly myytyyn aineistoon.Lähteet ja lisätietoaAiheesta aiemmin Kysy kirjastonhoitajalla-palstalla: Saako kirjaston poistomyynnissä myydä VHS tai DVD tallenteita? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Tekijänoikeuslaki, 19§: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P19
Muistuttaa minusta kovasti Diana Gabaldon Outlander sarjaa. Tosin ilmestyneet suomeksi vasta 2000-luvun alussa.Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)Kertokaa se mehiläisille (Gummerus 2023) (Go Tell the Bees That I Am Gone, 2021) Linkki Wikipedia.
Ratamo-kirjastoissa seutuvarauksen voi tehdä paikalla olevasta aineistosta. Tällöin ohjelma tarjoaa valittavaksi noutopaikkaa. Lainassa olevasta aineistosta seutuvaraus on tehtävä virkailijan kautta. Kotiseutu- tai käsikirjastoaineisto ei myöskään ole varattavissa. Otapa yhteys kirjastoon, josta haluat varauksen noutaa.
