Työajan joustosta on puhuttu 1960-luvun lopulta lähtien, ja 1970-luvun alusta löytyy paljon keskustelua ja kokemuksia normaalityöajasta poikkeavista järjestelyistä. Esillä olivat porrastettu ja liukuva työaika, tiivistetty ja laajennettu työviikko, yksilöllinen työaika, joustava eläkeikä, opintovapaat ja sapattivapaa. Tällöin ideoitiin paitsi erilaisia päivittäisiä ja viikottaisia työaikamalleja myös elämänkaaren joustoa.
Liukuva työaika oli 1970-luvulla levinnein näistä uusista työaikaratkaisuista. Sen keksijänä pidetään tavallisesti Christel Kammerer -nimistä saksalaista liikkeenjohdon konsulttia, joka sai aikaan liukuvan työajan käyttöönoton Messerschmitt-Bolkow-Blohm-yhtiössä vuonna 1967. Tämän jälkeen liukuvan työajan käyttö levisi...
Kirjan ulkonäkökuvaukseen sopii parhaiten kirja:
Mertanen, V. (2007). Tietokirjoittajan käsikirja. Vastapaino.
Muita mahdollisia kirjoja Helmet-tietokannasta:
Kuortti, J., & Pietiäinen, J. (2014). 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa: Abckiriasta Mustaan orkideaan. Paasilinna.
Leino-Kaukiainen, P. (2003). Tiedon taitajat: Suomen tietokirjailijat ry:n historia. Edita.
Äidinkielen opettajain liitto, Hiidenmaa, P., Hiidenmaa, P., Ruuska, H., Havaste, P., Löytönen, M., . . . Virtanen, L. (2017). T niin kuin tietokirjallisuus. Äidinkielen opettajain liitto.
Suomen tietokirjailijat, julkaisija, Hiidenmaa, P., Maasalo, K., Hiidenmaa, P., Arponen, A. O., Blomberg, O., . . . Vuoristo, K. (2008). He...
Kyseinen katkelma on Kurt Vonnegutin romaanista Galapágos (suom. Jukka Kemppinen, 196), sen 28. luvusta, sivulta 148.Englanniksi kyseinen kohta kuuluu näin: "My boy... you are descended from a long line of determined, resourceful, microscopic tadpoles—champions every one."Englanninkielinen alkuteos löytyy digitoituna esimerkiksi Internet Archive -palvelusta: https://archive.org/
Pavarotti on varsin harvinainen sukunimi: se ei yllä Italiassa edes tuhannen yleisimmän listalle. Eräiden lähteiden mukaan Pavarotti-sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Italiassa, eniten Emilia-Romagnan maakunnassa. Kaikkiaan maassa lienee Pavarotti-nimisiä perheitä n. 150.
Lähteitä:
https://www.mappadeicognomi.it/classifica_cognomi.php
https://www.cognomix.it/mappe-dei-cognomi-italiani/PAVAROTTI
https://www.cognomix.it/origine-cognome/pavarotti.php
Yleisimmät sukunimet Italiassa
- järjestyksessä: https://cognome.eu/italia
- alueittain: https://viaggi.corriere.it/eventi/cards/cognomi-piu-diffusi-in-italia-e-meno-diffusi/
Tää on Kysy kirjastonhoitajalta, suomalaisten kirjastojen yhteinen vastauspalvelu. Voit kysyä aiheesta kuin aiheesta, etsimme sinulle vastauksia sopivasta lähdemateriaalista. Kysy siis rohkeasti!
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa on Suvi Mäkelän artikkeli yhdysnimistä. Artikkelin mukaan yhdysmerkittömissä etunimissä on mm. vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja (kuten vaikkapa Marianne), että myöskin pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka ainoastaan näyttävät olevan kaksiosaisia (esim. Ellinoora, alun perin Eleonoora). Monia yhdysmerkittömiä on jopa enemmän kuin tavuviivallisia (esim. Sarianna ja Annastiina).
Koko artikkeli on luettavissa täältä:
https://www.kielikello.fi/-/jan-erik-ja-sarianna-yhdysnimien-kirjoitustapa
Kirjoitus on julkaistu suomeksi Anna Liljan kääntämänä nimellä "Katoavaisuudesta" Psykoanalyyttinen psykoterapia -lehdessä nro 11 (2015), s. 49 - 50.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedos…
Sananmukaisesti vocal effect tarkoittaa laulu tehosteet, myös lauluefektit.
LANDR-blogi kertoo: "Termi "lauluefekti" tarkoittaa mitä tahansa äänitehostetta, jota käytetään laulutuotannossa.
Tavallisimmat laulutehostetyökalut ovat EQ, kompressori, de-esser, kaiku, viive ja saturaatio. Nämä äänitehosteet ovat tärkeitä miksaustyökaluja, jotka ovat hyödyllisiä missä tahansa genressä." https://blog.landr.com/vocal-effects/
En löytänyt kysymääsi pakinaa mistään kirjasta, mutta se on julkaistu vuonna 1934 Kansan Kuvalehdessä numero 10 (sivut 18-19). Lehteä pääsee lukemaan näköispainoksena Kansalliskirjaston digipalvelussa.
Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,...
Kirjaa ei löydy Loviisan kirjastoista mutta kaukolainaamalla saat kirjan luettavaksi. Kaukolainapyynnön voit lähettää osoitteeseen: kaukopalvelu@loviisa.fi. Kaukolainamaksumme on 5€.
Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten...
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.1771712. Kaukolaina tilataan aina oman kirjaston kautta, joten käänny lähikirjastosi puoleen. Värmlannin metsäsuomalaiset on myös luettavissa verkossa, joten voit ladata sen luettavaksi pdf-muodossa, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7167-63-2.
Oikea kirjoitusmuoto on pahvinkeräys, kun puhutaan kierrättämisestä, sillä silloin on kyse juurikin kierrätyksestä eli tietystä käsitteestä. Sen lisäksi Kiertokaari esimerkillisesti kirjoittaa sanat yhteen: Pahvi - Kiertokaari Kielikellon Yhteen vai erikseen -artikkeli auttaa pohtimaan yhdyssanaongelmia: Yhteen vai erikseen? - Kielikello
G-voima tarkoittaa painovoiman tuottamaa putoamiskiihtyvyyttä. Painovoima vetää kappaletta kohti Maan keskipistettä. Painovoiman aikaansaama kiihtyvyys riippuu kappaleen ja maapallon välisestä etäisyydestä. Yksi g vastaa sitä kiihtyvyyttä, joka kappaleella olisi maanpinnan tasolla. Tämä vaihtelee hieman eri puolilla planeettaa maapallon muodon, tiheyden vaihteluiden ja pyörimisen vuoksi, joten yleensä käytetään pyöristettyä normaaliputoamiskiihtyvyyttä 9,81 m/s2. G-voima tarkoittaa siis kiihtyvyyttä, ei voimaa. Maan pinnalla seisovan ihmisen massaan kohdistuu kuitenkin noin 9,81 newtonin painovoima kilogrammaa kohti.G-voimaa käytetään ennen kaikkea kuvaamaan normaalista kiihtyvyystilanteista poikkeavia tapahtumia. Maan pinnalla levossa...
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g
"Though this be madness, yet there is method in't." Poloniuksen sanat Hamletin 2. näytöksen 2.kohtauksessa
on Veijo Meri kääntänyt "Voi olla hulluutta, mutta siinä on järkeä."
(Shakespeare, Hamlet, Otava, 1987 ) ja Yrjö Jylhä ( William Shakespearen suuret draamat 2,Otava 1955 )
sekä Paavo Cajander ( Shakespearen draamoja 1:1-4, SKS, 1919 )
"Vaikka tuo on hulluutta, on siinä kuitenkin järjestystä".
Kirjastoihin hankittu uusi aineisto on "käsittelyssä"-tilassa niin kauan, kunnes se on käsitelty lainauskuntoon (luetteloitu, muovitettu jne.). "Käsittelyssä"-tilassa olevaa aineistoa voi varata Helsingin kaupunginkirjaston Helmet-järjestelmässä.
Hei,
Varkauden kirjastolla ei ole ollut ikävä kyllä enää vuosiin toimivia digitointilaitteita. Niitä löytyy kuitenkin naapurikunnista eli Leppävirran ja Joroisten
kirjastoilta. Joroisten kirjastolla laitetta voi käyttää kirjaston tiloissa. Leppävirran kirjaston digitointilaitetta voi käyttää kirjastolla tai sen saa lainaksi kirjastokortilla myös kotiin.
Kannattaa kysyä näistä kirjastoista. Leppävirran kirjaston asiakaspalvelu: 044 797 5572 ja 044 797 5571.
Ja Joroisten kirjaston asiakaspalvelu: 040 017 6166.
