Kappaleeseen ei löydy nuottia minkään kirjaston kokoelmista Frank-monihaulla (monihaku.kirjastot.fi), eikä sitä ole myöskään Suomen kansallisdiskografiassa Violassa (finna.fi). Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
Espoon Ison Omenan kirjaston pajassa on paperileikkuri (max korkeus A3 koko). Ison omenan kirjasto on Matinkylässä, joka sijaitsee HSL-alueen B-vyöhykkeellä. Helmet-kirjastoissa on 30.11. - 10.1. rajoitetut palvelut, joten valitettavasti pajankaan laitteet ja välineet eivät ole käytössä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Monet juhlapäivät länsimaissa ovat kristillisiä ja toistuvat samoina päivinä vuodesta toiseen. Äitienpäivä sen sijaan on kulttuurisesti laajempi juhla, jota vietetään eri päivinä eri puolilla maailmaa.Miksi äitienpäivän päivämäärä sitten vaihtelee eri maissa? Syynä on hyvin todennäköisesti eri kulttuuriset ja historialliset käytännöt. Esimerkiksi Iso-Britanniassa "Mothering Sunday" oli alun perin anglikaanisen kirkon juhlapyhä, joka on myöhemmin muuttunut äitienpäiväksi. Intiassa hindut juhlivat äitienpäivää Durga Puga -festivaalin yhteydessä syys-lokakuussa ja Japanissa päivä oli alkujaan keisarinna Hojunin syntymäpäivä. Monissa maissa päivä on myös yhdistetty kansainvälisen naistenpäivän viettoon.Lähteet:https://worldpopulationreview.com...
Helmet-kirjastossa on lainattavissa paljon erilaisia esineitä, myös kitaroita. Esineet ovat löydettävissä Helmet-hausta hakusanalla (kitara) ja aineistorajauksella (esine). Oma palveluhakunsa löytyy Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivulta. Soittotiloja - ja muita tiloja - sekä soittimia on varattavissa myös Varaamo-palvelussa.
Ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa käsitellään monikulttuurisuutta.
Backlen, Marianne: Donovan (1995), Talvio,Pirkko: Minä olen Davor (1994), Tuominen, Tellervo: Pohjankulman pakolaiset (1981), Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan? (1999), Hakkarainen, Olli: Enkelin kuvia lumessa (1995).
Lisäksi aiheesta on kirjoitettu aikuisten kirjoissa kuten ElRamly, Ranya: Auringon asema (2002), Lardot, Raisa: Andy ja Vera (1997.
Kysyjän tarkoittama Aili Somersalon kirja Vaarojen polku on julkaistu vuonna 1930 (Gummerus). Lainattava kappale Helsingin Pasilan kirjavarastosta, HelMet (http://luettelo.helmet.fi/record=b1521721~S9*fin), Tampereella se on kotiseutukokoelmassa, jota ei lainata. HelMetin kappaleen voi kaukolainata Turun kaupunginkirjaston kautta.
Heikki Poroila
Risto Isomäeltä on ilmestynyt tänä vuonna (2023) muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat. Teoksesta on tällä hetkellä jonkin verran jonoa Helmet-kirjastossa.
intokustannus.fi. Maailmanparantajan muistelmat.
Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Jarl Hemmerin runo De fallna eli Kaatuneille löytyy kokonaisuudessaan Selim Palmgrenin kuorolaulukokoelmasta Mieskuorolaulut I (toim. Uolevi Lassander, 1995). Teksti on siinä sekä ruotsiksi että suomeksi. Suomentaja on mainitsemasi Jussi Snellman. Runoa ei selvitykseni perusteella ole julkaistu muuten kuin nuotitettuna lauluksi.Linkki teoksen tietueeseen Helmetissä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1444978?sid=5005080296
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista.
Alla muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=98jmate2ql10rc7dbripbi8rs3
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://helander.com/#/home
Tätä Edgar Allan Poen teosta The conchologist's first book ei ole - Suomen kansallisbiografian mukaan - käännetty suomeksi. Teos ilmestyi vuonna 1839, ja oli varustettu pitkähköllä alaotsikolla: A system of testaceous malacology, arranged expressly for the use of schools. Eli, teos on itse asiassa tieteellinen työ. Ja tutkimuksen kohde on nilviäiskotilot tai -kuoret (mollusk shells). Poe on kyllä kirjoittanut eläimistä (korpeista ja kultakuoriaisista), mutta että tieteellinen teos! Selitys on sinänsä hyvin yksinkertainen: Poen ystävä Thomas Wyatt oli kirjoittanut kirjan aiheesta 1838, joka ei mennyt kaupaksi.
Wyatt pyysi palvelusta, ja Poe ei kieltäytynyt lisäansioista. Kirja julkaistiin siis, nimellä The conchologist's first book, ja...
