Löysin Finna haulla kuvan sisäkattoasennuksesta Käräjäoikeuden rakennuksella 1994 eli rakennus lienee valmistunut samana vuonna. Nykyinen käräjäoikeus on toiminut paikallaan n. 1995 alkaen. Finna
Espoo saa uuden käräjäoikeustalon Otaniemeen, kertoo Länsiväylä 13.2.2020. Talo valmistuu kesällä 2022.
Aiemmista vaiheista en löytänyt tietoa.
Suomalaiset kirjastotietokannat eivät oikein taivu tämäntyyppisten kirjojen etsimiseen. Esimerkiksi kirjastojen yhteisestä Melinda-tietokannasta ei löytynyt yhtään kirjaa, jossa olisi sekä kreikan- että suomenkielinen teksti, mutta en voi olla varma, etteikö sellaisia kuitenkin olisi joskus julkaistu.Ruotsissa on julkaistu joitain teoksia, joissa on kreikan- ja ruotsinkielinen rinnakkaisteksti, esimerkiksi:Mithridateskriget : Mithradateios / Appianos ; översättning med kommentar av Paavo RoosTheogonin ; och Verk och dagar / Hesiodos ; tolkade av Ingvar Björkeson ; inledning och kommentar av Sture LinnérEnglanniksi ja kreikaksi tekstejä löytyy Loeb Classical Library -sarjasta. Sarjassa on julkaistu esimerkiksi...
Kyseessä on Kaarlo Sarkian runo Kohtalon vaaka samannimisestä kokoelmasta vuodelta 1943.
Teos on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907161?term=J%C3%A4%C3%A4%20sielu%20keinumaan&page=146
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907161?term=KOHTALON%20VAAKA&page=5
https://www.doria.fi/handle/10024/123893
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös...
Kyseessä voisi olla saksalaisen Irina Korschunow kirja Se oli Jan ( Er hieß Jan 1979). Siinä nuori päähenkilötyttö (jonka nimen minäkin olen unohtanut, koska kertoo minä-muodossa) rakastuu sodan aikana Janiin, mutta häntä kohdellaan viholliseen rakastumisen takia huorana, tukka ajellaan ja hänet laitetaan vankilaan. Pommitusyönä hän pakenee ja pelastautuu maataloon, jossa saa asua piilossa, koska hän on vanhan emännän toivomuksesta ollut suhteissa sotaan lähtevään perheen poikaan. Janista hän ei enää kuule.
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
Espoon kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä on toistaiseksi pois käytöstä Windows 7 –asennusten ja järjestelmän kilpailutuksen johdosta. Valitettavasti emme pysty antamaan mitään aika-arviota siitä, milloin saamme taas ajanvarausjärjestelmän käyttöön. Pahoittelemme ikävää tilannetta. Koneita saattaa saada helpommin käyttöön Espoon pienissä kirjastoissa. Ajanvaraus toimii normaalisti Vantaan ja Helsingin kirjastoissa, jos on mahdollista vierailla naapurikaupungeissa.
Viipurissa ilmestyneessä Karjala-lehdessä on ollut 16.-17.1.1928 maininnat Viipurin Kulmahallissa esitettävistä koululaisnäytöksistä elokuvista "Chang" sekä "Kasimir ja Kleopatra". Kyseessä on ollut siis kaksi eri elokuvaa.
Changista kirjoitetaan 16.1.1928:
"Filmissä kuvataan Pohjois-Siamin asukkaiden vaikeata elämää sikäläisissä aarniometsissä. Viidakon villit pedot ja suuret norsulaumat aiheuttavat siamilaisille kamppailuja elämismahdollisuuksiensa puolesta --".
Lopuksi mainitaan myös:
"-- Jatkonumerona on hauska 2-osainen rakkaustarina kissamaailmasta Kasimir ja Kleopatra".
Kyseiset lehdet ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
Karjala 16.1.1928, sivu 2
Karjala 17.1.1928, sivu 4
...
Yhdysvaltalaista nuorten dekkarikirjasarjaa "Alfred Hitchcock and the Three Investigators" julkaisitiin vuosina 1964 – 1987. Alkuperäisessä sarjassa on teoksia kaikenkaikkiaan 43 ja kirjoittajia sarjalla oli useita. Alla olevassa linkissä on lista kirjoista.
Näyttää siltä, että useimmat The Three Investigators –sarjan teokset on saatavissa Suomesta englanninkielisinäkin, mutta ei pääkaupunkiseudun kirjastoista. Teoksia löytyy joistakin yleisistä kirjastoista. Teosten nimet ovat joko muodossa, joka alkaa ”The Three Investigators and… ” tai ”Alfred Hitchcock and…”. Koska sarja on noin pitkä, ei liene järkevää listata kaikkia Suomesta löytyviä englanninkielisiä osia tähän. Teokset löytyvät helposti Frank-monihaulla tai Melinda-...
Suomalaiset kirjastot eivät ole toistaiseksi ryhtyneet systemaattisesti lisäämään tietokantoihinsa vapaasti verkon kautta saatavana olevia julkaisuja paitsi niissä tapauksissa, joissa on olemassa myös paperimuotoinen julkaisu. Kirjastoilla ei myöskään ole vakiintunutta tapaa "mainostaa" tällaisia julkaisuja, koska tarjonta on varsin runsasta ja minkä tahansa itse kootun linkkilistan kokoaminen ja ylläpito olisi erittäin työlästä. Valitettavasti myös Kansalliskirjaston ylläpitämä Fennica-tietokanta sisältää pelkästään maksuttomana julkaistuja PDF-julkaisuja toistaiseksi vielä varsin vähän.
Tilanne koetaan kirjastoissakin ongelmallisena, koska maksuttoman tarjonnan piirissä on paljon kansalaisille hyödyllistä aineistoa. Nopeasti ei asialle...
Kuvat ovat epäselviä, mutta koon ja muodon perusteella kyseessä voisi olla jokin perhossääski (Psychodidae). Kuvia perhossääskistä löytyy esim. Raimo Peltosen Hyönteiskuvastosta, http://www.hyonteiset.com/diptera-kaksisiipiset/nematocera-saasket/cf-c…
Lisätietoa hyönteisistä:
Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (2009)
Sandhall, Åke: Sääsket ja kärpäset (1980)
Tuotteliaasta kirjailija Marja-Leena Tiaisesta on kohtalaisen hyvin tietoa verkossa. Kirjasampo.fi-sivuston artikkelissa on mm. elämäkertatietoja, julkaistujen teosten lista sekä hänelle myönnetyt kirjallisuuspalkinnot. Nuorisokirjailijat.fi-sivustolla on listattu myös palkintoehdokkaana olleet teokset. Palkittujen ja ehdokkaiden joukosta löytynevät laajan tuotannon tunnetuimmat teokset.
Suomen kirjailijaliitto ehdotti Tiaisen Alex-trilogiaa kansainvälisen Astrid Lindgren -palkinnon saajaksi 2016.
Linkki Kirjasampo.fi-sivustolle
Linkki Nuorisokirjailijat.fi-sivustolle
Tiaisesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löytyvät tästä hakutuloksesta.
Muita lähteitä:
Haastattelu Myllylahti-kustantamon sivulla 2019
Artikkeli...
Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa.
Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979)
Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009)
Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006)
Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009)
Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004)
Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010)
Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011).
Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat.
Musiikista varmaankin tunnetuin...
Tuo mainitsemasi Suomen Akatemian Tietysti.fi-sivusto neuvoo valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kemikalisoitumisen torjunnassa, karsimaan hajusteita ja välttämään klooria turhan voimakkaana kemikaalina siivousaineissa. Kemikaalien annosteluun kannattaa myös kiinnittää huomiota.
Ylen sivustolla on artikkeli, jossa annetaan neuvoja siivouksen kemikaalikuorman vähentämiseen. Artikkelissa mainitaan mm. säilöntäaineet, hajusteet ja syövyttävät kemikaalit. Siinä annetaan myös seitsemän vinkkiä siivouksen kemikaalikuorman keventämiseen. Artikkeli löytyy alta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/14/ala-kayta-tiskiainetta-paljain-kasin-simppelit-vinkit-joiden-avulla-kevennat
Myös kosmetiikan kemikaalikuorman keventämisestä on...
Suomenkielisiä kappaleita, jotka mukailevat Battle Hymn of the Republic -kappaleen sävelmää ovat äänitetietokanta Fonon mukaan lisäksi ainakin Sun kloorin kloorin halleluuja (esittäjänä J. Karjalainen), Solidaarisuutta aina (esittäjänä Paleface), Talven tullen (esittäjänä mm. Laulavat Turuset), Nyt Teps - jalkapallo ja Nyt Teps - jääkiekko (esittäjänä kummassakin Seitsemän Seinähullua Veljestä) sekä Pikku Jerryn auto (esittäjänä Pikku Danny ja Rokkipoppoo).
Tällaisia laulun sanoja en löytänyt. Voisiko etsimäsi laulu olla nimeltään "Uhkarohkea Mopsi-koira"? Se sisältyy Ritva Oksasen äänitteelle "Laulanpa lapsille" (EMI Finland, 1977). Se on julkaistu lp-levynä ja c-kasettina. Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Alla on sekä nettilähteitä että muutama kirja aiheesta. Kirjoista on linkit Eepos-verkkokirjastoon teosten saatavuuteen.
Kirjoja
Lypsylehmän ruokinta : ProAgria Keskusten Liiton Tieto Tuottamaan 133
Sian ruokinta ja hoito : ProAgria maaseutueskusten liiton julkaisuja
Helena Telkänranta: Kanojen maailma, s. 124 kanan ruuansulatuksesta ja munan syntymisprosessista
Nettisivuja
Maidon alkutuotanto - Opetushallitus
Sanna ja Mari Timosen opinnäytetyön sivulla 10 sian ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä
Ruokatiedon nettisivuilla on suomeksi jonkin verran tietoa asiasta:
Lehmän ruoansulatuksesta ja ravinto-opista
Kanan ruoansulatus ja muniminen
Sian ruoansulatus
Englanniksi asiasta löytyy hiukan konkreettisemmin niinkuin...
