Wikipedia-artikkelin lähteissä on mainittu muutama teos, jotka käsittelevät sarjan historiaa ja merkitystä. Sarjaa käsitellään kohtuullisen laajasti myös ainakin seuraavissa teoksissa:Bart, Peter. Boffo! : how I learned to love the blockbuster and fear the bomb. Hyperion, 2006.Hodenberg, Christina von. Television's moment : sitcom audiences and the sixties cultural revolution. Berghahn Books, 2015.Staiger, Janet. Blockbuster TV : must-see sitcoms in the network era. New York University Press, 2000.Lisäksi pikaisella haulla löytyy ainakin seuraavia aihetta käsitteleviä tieteellisiä tekstejä:Meyer, Timothy P. "Impact of "all in the family" on children". Journal of Broadcasting, 20:1 (1976).Rich, John D. & Weisberg, Robert W. "Creating...
Hei! Itse musiikkivideon alkuperästä en saanut laajemmin tietoa mutta luultavimmin musiikkivideolla ajassa 0.09 (linkki alla) esiintyvä näyttelijä joka heittää vastanäyttelijää laukulla on Lauri Nurkse. Nurkse on ollut 2000-luvun alussa mukana useammissa pientuotannoissa ja ajan mukaan isommissakin. Saattaa olla mahdollista että otokset ovat otettu jostakin näistä tuotannoista jos niitä ei ole tehty nimenomaisesti musiikkivideota varten.
Smak,Nousen-musiikkivideo Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=uQQl0vR6_qw
Lauri Nurkse Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&limit=0&f…
Smak on julkaissut vuonna 2005 DVD:n nimeltä Gloria Mundi, jolta kyseinen...
Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
Kyseessä on ilmeisesti kappale nimeltä "Nine to five". Sen nimisen kappaleen ovat levyttäneet mm. Tom Jones, Dolly Parton ja The Kinks. Turun musiikkikirjastosta ei kuitenkaan ole kyseisiä äänitteitä.
Kyseessä lienee vuonna 1962 ilmestynyt kirja nimeltä Happiness is a warm puppy, joka on julkaistu suomeksi kahtena eri käännöksenä. Onni on lämpöinen koira ilmestyi Aila Nissisen suomentamana vuonna 1972, Onni on... lämmin koiranpentu Anita Salmivuoren ja Juhani Tolvasen käännöksenä 1984. Kummankin kustantaja oli Otava.
Kirjaa löytyy monien kirjastojen varastoista. Ostettavaa kappaletta voi etsiä esim. verkkoantikvariaateista, kuten vaikkapa https://www.antikvaari.fi/ tai https://www.antikka.net/.
Klaus Härön elokuva Hem över havet (Meren yli kotiin) (dokumentti, 1999) on 30 min tv-dokumentti.
Sen tuotti firma nimeltä Talking Heads Ab, joka teki silloiselle FST:lle (ruotsinkielinen Yle) paljon asiaohjelmia.
Firmaa ei ole enää olemassa. Dokumenttia voinee kysyä vain nykyiseltä YleFem:alta.
Dokumenttia ei ole Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.
Lähteet: KAVIN tietokannat Tenho ja www.elonet.fi. ; Sähköposti 17.4.2018.
Aineiston sisältö esitystavasta riippumatta määrittää paikan kirjastoluokituksessa. Elokuvat ovat elokuvan keinoin kerrottua fiktiota ja siinä mielessä rinnakkainen ilmiö kertomakirjallisuudelle, joten samaan kirjastoluokkaan sijoittaminen on tuntunut perustellulta. Elokuvan ja elokuvataiteen luokka 77.4 on varattu sisällöille, joiden aiheena on elokuva ja elokuvataide. Elokuva-aiheiset dokumenttielokuvat luokitetaan tähän luokkaan. Muun aiheisten dokumenttien luokka määrittyy niiden aiheen perusteella, ja vastaavasti fiktiiviset "kertomaelokuvat" sijoitetaan fiktiivisten aineistojen luokkaan 84.2.
Helmet-sivustolla on tiedot tulostus- ja kopiomaksuista kaupungeittain. Tässä tiedot:
- Espoossa tulostaminen asiakaskoneilta on maksutonta 20 kpl/asiakas.
- Vantaalla tulostaminen asiakaskoneilta maksutonta 20 kpl/asiakas (ei tulostuspalvelua Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa).
- Helsingissä tulosteet 0,40 € / kpl, 3D-tulosteet 0,70 € / kpl.
- Kauniaisissa tulosteet 0,40 € / kpl.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Kaupungit päättävät itsenäisesti näistä maksuista, eivätkä ne siksi ole yhtenevät.
Olisikohan kyseessä Tara Koivukosken Rikottu enkeli: nainen bikereiden maailmassa (2020)? Kirja vastaa aika tarkasti kuvailuasi.
Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.1538843?sid=4559335896
Tässä kuva suruesiliinasta: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM14769.
Suruesiliina oli (täys)surupuvun asuste. Se ommeltiin useimmiten kamritsista, hollanninpalttinasta tai nokkospalttinasta. Myös mustia tafti- ja armosiiniesiliinoja voitiin käyttää. Perinteisesti suruesiliina peitti hameen edestä.
Lähteenä käytin Riitta Pylkkäsen teosta Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982), erityisesti sivuja 367-374.
Kyseessä voisi olla Eeva Kilven runo Legenda kokoelmasta Animalia (1987). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2008)
Saat runon sähköpostiisi.
Laulu on nimeltään Tiedätkö, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Toni Edelmann. Se alkaa: "Tiedätkö, näin viime yönä unta, tulit viereeni...oli siinä kuningatar, oli siinä kuningas ja puoli valtakuntaa." Toisessa kohdassa kuningatar ottaa pojan antaman kiven ja painaa sen rintaansa vasten ja poika muuttuu linnuksi.
Laulun ovat levyttäneet Samuli Edelmann ja Anne Nielsen. Nuotti ja sanat löytyvät nuotista Edelmann, Toni: Teatterilauluja (Edita, 1996).
Emme onnistuneet löytämään näytelmää, jossa roolihenkilöllä olisi ärrävika. Kimmo Virtasen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Betoniviidakko-musiikkinäytelmässä päähenkilö änkyttää. Näytelmää on esittänyt Ahaa Teatteri:
https://www.ahaateatteri.com/betoniviidakko
Nelli Hietalan kirjassa Kielillä puhumisen taito päähenkilöllä on ärrävika, mutta kirja on romaani eikä näytelmä.
Jos lähtökohdaksi otetaan sukunimi, sukunimeä Immonen voi pitää yleissavolaisena. Immo on kirkollisen Immanuelin yleisimpiä suomalaisten käyttämiä muunnoksia, mutta on myös tuotu esiin, että Immo sekä Imma, Immi, Impi ja Impo -nimet voidaan rinnastaa vanhoihin saksalaisin henkilönnimimuotoihin Imma, Immo ja Ymme.Sukunimet-teoksessa mainitaan, että jo 1900-luvun alussa läntiset asutusnimet kuten Halikon ja Maskun Immala, Kangasalan Immi, Kuusjoen Impola, Paimion ja Naantalin Immoinen sekä Tl. Lapin, Lohjan, Karjalohjan ja Rauman Immola on liitetty germaaniseen henkilönnimeen, josta skandinaavitkin ovat muinoin käyttäneet muotoja Imma ja Immi. Rauman Immola kuuluu murteessa ImBola, ja Kurkijoella ja Kiteellä ovat esim. 1600-luvulla...
Kirjassa Sillanpää, Silja: Reissukissa Katti Matikainen (Otava, 2003) on seuraavat sadut:
Kuinka Katti Matikaisesta tuli reissukissa, Sukellusveneseikkailu, Katti Matikainen Afrikassa, Sankaritekoja Satusolassa, Kuka määrää raketissa?, Ei nimi koiraa pahenna, Tarumetsän taikapuu, Kateus vie kalatkin vedestä, Mummunkaipuu, Voi harmi!, Talven taikoja, Jotain muuta, Ahdin apuna, Linnanneitoa pelastamassa, Kärsivällisyys palkitaan, Kotihaltijoiden lomaluola, Liskolaakson hiljaisuus, Prinsessa Hellämieli, Jättiläisen runoradio, Toiveuni
Kärpäsiä on monia lajeja. Varsinkin kukkakärpänen on mainio lentäjä. Matti Järvilehto kertoo artikkelissaan "Lentäjä vailla vertaa" (Tiede 2000; 1989:5 s. 49-51) että kukkakärpänen voi leijua ilmassa paikoillaan ja lähteä siitä mihin hyvänsä suuntaan, alas, ylös, eteen, taakse, sivulle. Kaiken tämän se voi liittää erilaisiin kaarto-ja kiertoliikkeisiin.
Kärpänen lähtee lentoon hyppäämällä siivilleen. Tämän aloitushypyn se suorittaa ponnistamalla etujaloillaan. Sillä on kuusi jalkaa, ja lentäessään kärpänen ojentaa etujalkansa eteenpäin ja taaimmaiset raajaparit taaksepäin. Juuri ennen lentoon lähtöä tietty lihasryhmä ojentaa siivet sivuille. Kärpäsen hypätessä siivet alkavat rytmikkään lyöntiliikkeensä. Siivet liikkuvat lennon aikana...
Hei,
ja kyllä. Kaikki Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteet ovat suljettu 2. pääsiäispäivänä 5.4.2021. Olemme suljettuna koko pääsiäisen, torstaina 1.4.2021 suljemme aattopäivän mukaisesti aikaisemmin. Pääkirjasto sulkeutuu klo 17. Aukioloajat voi kirjastokohtaisesti tarkastaa verkkokirjaston etusivulta: https://keski.finna.fi/
Verkkokirjasto ja e-kirjasto ovat kuitenkin auki aina.
Mukavaa pääsiäistä!
Kirjastoissa on yleensä joku senioripalveluihin, ikäihmisten palveluihin tai esteettömyyteen liittyviä asioita hoitava kirjastolainen. Luullakseni ei kuitenkaan henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet ikäihmisten kanssa toimimiseen. Mukana on ihmisiä kirjastolan perustutkinnosta korkeakoulututkintoon.
Tukea toimintaan haetaan alueellisista ryhmistä, joissa voidaan keskustella palveluiden kehittämisestä ja kunkin kirjaston käytännön työstä.
Finna haku löytää muutaman senioreiden kirjastopalveluihin liittyvän tutkielman. Esim. Nousiainen Katri: Kirjastopalvelut ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä : Esimerkkinä kirjallisuusteemaiset muistelutuokiot Finna.fi
Google scholar haulla saa näkyviin lisää tutkielmia. esim. Katri Nousiainen:...
Lähi-idän alueella valmistettiin ja säilöttiin jäätä jo 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Persiassa jäätä saatiin talvella vuorilta, mutta myös muina aikoina jäätä saatettiin luoda aavikollakin. Tätä varten maahan kaivettiin matala ja pitkä kiviallas, joka täytettiin vedellä. Pilvettömänä ja sateettomana yönä vesi säteili niin paljon lämpöä, että vesi jäätyi, vaikka ilman lämpötila ei aina laskenut nollan alapuolelle. Jää kerättiin altaasta ennen auringonnousua ja säilöttiin maanalaisiin jääkuiluihin. Kuilut oli katettu suurilla, lämpöä eristävistä tiilistä valmistetuilla kuvuilla ja niitä jäähdytettiin usein vedenkierron ja tuuletuksen avulla. Niissä jää säilyi kesälläkin, ja niissä säilöttiin myös ruokaa.Lähteet:How People Created Ice...
