Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voit selailla nimiä vuosikymmenittäin. Linkki palveluun: nimipalvelu.dvv.fiValitse valikosta vasemmalta Suosituimmat etunimet ja sitten pudotusvalikosta vuosikymmen. Palvelu näyttää 100 suosituinta nimeä. Etunimihaulla voi hakea nimeä ja palvelu näyttää kuinka monelle henkilölle kyseistä nimeä on annettu ja millä vuosikymmennellä. Palvelusta löytyvät myös sukunimet.
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Kyseessä saattaisi olla Douglas Orgillin ja John Gribbinin Kuudes talvi (Otava, 1981), "karmaisevan vaikuttava 'huomispäivän trilleri'" uudesta jääkaudesta.
Pave Maijasen Lähtisitkö-kappale löytyy useistakin nuottikirjoista, mm. Suuri toivelaulukirja 16 ja Suuri pop-toivelaulukirja 2. Löydät lisää kun kirjoitat Helmet-hakuun Pave Maijanen Lähtisitkö. Rajaa saamasi hakutulos nuotteihin vasemmalta löytyvistä rajoittimista.
Valkeavuoren 7C:llä on sekä helppoja että vaikeita kysymyksiä, mutta yritetään kuitenkin.
Kirjastonhoitajan palkka riippuu sekä siitä, työskenteleekö hän yleisessä vai tieteellisessä kirjastossa, pienessä vai suuressa kirjastossa ja hiukan myös siitä, miten pitkään on töissä ollut. Jos kirjastonhoitaja on esimiestehtävissä, siitäkin seuraa hiukan suurempi palkka. Useimmat kirjastonhoitajat saavat kuitenkin palkkaa noin 2500 euroa kuukaudessa, hyvin karkeasti yleistäen. Nettipalvelu Oikotien palkkalaskuri antaa summan 2473 euroa.
Enkeli on erityisesti kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa esiintyvä "taivaallinen henkiolento", jolla on näissä uskonnoissa lähinnä erilaisia avustavia tehtäviä, kertoo esimerkiksi Wikipedia. Vastaus...
Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten...
Senaatintorin historiasta on runsaasti tietoa erilaisilla verkkosivuilla. Myös painettuja lähteitä on saatavilla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssenaatintori__Orightresult…
Torin mitoista on sen sijaan hankalampi löytää tietoa. Helsingin karttapalvelussa voi tarkentaa Senaatintorille ja käyttää palvelun mittaustyökalua. Tällä tavoin mitaten torin muodostaman suorakulmion mitat katualueen sisällä olisivat 59 metriä x 116,7 metriä.
Tarkemmin asiaa voisi tiedustella Helsingin kaupungin maanmittauspalvelusta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maanmittaus…
Singer-ompelukone, jonka sarjanumero on Y1126842 kuuluu 50 000 Singer 128K -koneen tuotantoerään, jonka valmistus alkoi 12.1.1923. K-kirjain mallinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtaalla Skotlannissa.
Y Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Eino Leinon runo Syysmetsässä on vuodelta 1924 kokoelmasta Shemeikan murhe.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1924_shemeikan.xml
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1413810?term=Leino&term=Leinon&term=Syysmets%C3%A4ss%C3%A4&page=3
Kielitoimiston sanakirja määrittelee miehen / naisen näin:
täysikasvuinen miessukupuolta oleva ihminen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mies
täysikasvuinen naissukupuolta oleva ihminen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nainen
Täysikasvuinen taas määritellään näin:
lopulliseen mittaansa kasvanut: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ysikasvuinen
Kasvun päättyminen vaihtelee ihmisillä paljonkin, joten tarkkaa ikää lienee mahdotonta antaa. Yleisintä lienee nimityksen vaihtaminen juuri tuossa täysi-ikäisyyden paikkeilla.
Omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon julkaisemia kirjoja löytyy Vaski-verkkokirjastosta 1835 erilaista, Mediapinnan...
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi....
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista...
Kyseessä voisi olla ruotsalaisen Åke Sandgrenin ohjaama Ihmeitä Valbyssä (Miraklet i Valby). Vuonna 1989 valmistunut elokuva on kestoltaan 85 min. Ainakin juonikuvio vaikuttaisi melko lailla kuvailemasi kaltaiselta.
Ensi-ilta Suomessa oli 08.11.1991 elokuvateatteri Forumin viitossalissa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_129240
https://www.imdb.com/title/tt0097890/?ref_=ttpl_ov
Marja Kurkelan kirjassa "Pikkumuija" (WSOY, 1990) on kuvausta vastaava lastenhoitaja, jolla on Goolagong-niminen kissa. Kirjan on kuvittanut Jukka Lemmetty.
Anne Ricen kirjoista on suomennettu seuraavat kolme:
1)Veren vangit. Otava,1992. ISBN 951-1-12334-3. Alkuteos:Interview with the vampire.
2)Vampyyri Lestat. Otava, 1993. ISBN 951-1-12733-0
Alkuteos: The vampire Lestat.
3)Kadotettujen kuningatar. Otava,1994. ISBN 951-1-13095-1. Alkuteos: The queen of the damned.
Englanniksi ovat ilmestyneet ainakin seuraavat:
"The Vampire Chronicles"-sarja:
1) Interview with the Vampire
2) The Vampire Lestat
3) The Queen of the Damned
4) The Tale of the Body Thief
5) Memnoch the Devil
6) Merrick
7) Blood and gold, or, The story of Marius
8) Blackwood farm
9) Blood canticle
Omana vampyyrisarjanaan "New Tales of the Vampires" ilmestyivät:
1)Pandora
2)Vittorio the Vampire
3)Vampire Armand
The Mayfair...
