Pilvet ovat näkyvää vesihöyryä ja ne voivat syntyä monin eri tavoin. "Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen." https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/s2hxn63m https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/miten-pilvet-syntyvat
"Ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä." https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kuivaa Siksi pakkasilmassa ei muodostu kovinkaan helposti pilviä.
Pilviä voi kyllä kulkeutua muualta ja muodostua kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. https://blogi.foreca.fi/author/kristian/page/4/
Tähän kysymykseen saa varmasti paljon asiantuntevamman...
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo
Vasil Mihailjuk (1929 – 2003) oli ukrainalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Vaatimattomista oloista lähtenyt, musiikillisesti lahjakas Mihailjuk päätyi toisen maailmansodan aikana sotilasorkesteriin. Tästä alkoi hänen musiikkiuransa, joka kesti yli 50 vuotta.
Mihailjuk sävelsi noin 200 laulua, joista monet olivat suosittuja. Huikea menestys – myös kansainvälisesti - oli hänen laulunsa ”Tšeremšina” (”Tuomi”).
Tämä laulu on levyllä ”Keltaiset lehdet: venäläinen toivekonsertti”. Levy on Kuopiossa varastokirjastossa. Jos haluat, voit tilata sen sieltä kaukolainaan lähikirjastosi välityksellä. Tilauksen voi tehdä myös täyttämällä Internetissä olevan lomakkeen http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Mutta ”Tšeremšinan” voit...
Jyväskyläläinen Arto Kotilainen on julkaissut runokokoelman nimeltä Epätodellinen kahvitauko (Otava, 1988). Olisikohan se etsimänne kirja? Kirja on tätä kirjoittaessani hyllyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, johon kootaan kaikki keskisuomalainen kirjallisuus, löytyi myös Arto Lähteelän runokirja Tunnemyrskyjä (omakustanne, 2011). Lähteelä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan kirjan julkaisun aikaan asunut Jyväskylässä.
Kunkin maan kansallisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan ympäristön ja luonnon käyttöä säätelevää kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Suomi on osapuolena yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Niistä löytyy tietoa Ympäristöministeriön verkkosivuilta https://ym.fi/kansainvaliset-ymparistosopimukset
Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161026/YO_20…
Luettelo kansainvälisistä ympäristösopimuksista https://fi.regionkosice.com/wiki/List_of_international_environmental_ag…
Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvää aineistoa on kerätty Arkkitehtuurimuseoon. Varmistin kysymällä, että sen arkistosta löytyy myös Alvar Aallon kilpailutyö. Se on tällä hetkellä muun Olympiastadionin kilpailuihin liittyvän aineiston kanssa museon Vantaan kokoelmavarastossa. Dokumenttiin tutustumisesta täytyy siis sopia etukäteen, jotta museo ehtii toimittaa sen Helsingin toimipisteeseen katsottavaksi. Ehdotusta ei ole digitoitu, eli se on tällä hetkellä nähtävissä ainoastaan alkuperäisenä esineenä.
Voit ottaa yhteyttä piirustusamanuenssi Antti Aaltoseen ja sopia hänen kanssaan siitä, miten asiassa on parasta edetä. Antin sähköpostiosoite on antti.aaltonen@mfa.fi ja puh: 04577310480.
Arkkituurimuseon arkiston verkkosivu...
Kirjastonhoitajalla ei ole tietoa viranomaisten ja ministeriön välisistä viestintäkanavista, eikä niistä ole kerrottu julkisilla verkkosivuilla, joten en pysty vastaamaan, miten ulkoministeriö tiedottaa kuolintapauksesta poliisille. Asiakirjoista omaiset saavat ulkomailta ainakin kuolintodistuksen, joka tarvittaessa on käännettävä suomeksi. Ulkomailla tapahtuneita kuolintapauksia hoitaa ulkoministeriössä konsuliasioiden yksikkö. Voit kysyä lisätietoja heidän asiakaspalvelustaan.
Lähteet ja lisätietoja
Suomi.fi-oppaat: Jos läheinen kuolee ulkomailla https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/kuolemantapauksen-sattuess…
Digi- ja väestötietovirasto: Ulkomailla tapahtunut kuolema https://dvv.fi/ulkomailla-tapahtunut-kuolema...
Tässä vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku
Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista:
https://www.perille.fi/?lng=fi
https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi...
Neiti Etsivä -kirjoja ei tosiaankaan ole kaikkia käännetty suomeksi, vaikka näin kirjastonkin näkökulmasta tuntuu siltä, että niille kyllä riittäisi lukijoita. Kustantaja tekee omat ratkaisunsa kirjojen suomentamisesta ja julkaisemisesta todennäköisesti aika pitkälle sen perusteella, miten kannattavaa se on taloudellisesti. Suomessa kustantaja on ollut Tammi. Tässä kustantajan yhteystiedot, mikäli haluat tiedustella sieltä tarkemmin asiaa (www.tammi.fi)
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Neiti Etsivä -sarjoja on ilmestynyt englanniksi vuodesta 1930 alkaen useita, ja näistä Mysteeri-sarjaa on suomennettu.
Tässä wikipedia-lista Nancy Drew -kirjoista (List of Nancy Drew books)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nancy_Drew_books#...
Konelalla oli autoliike osoitteessa Kirstinkatu 14. Lehti-ilmoittelun perusteella se oli toiminnassa ainakin vuosina 1972-1974. Liike myi vain käytettyjä autoja. Vallilan suunnalla Konelan autoliike oli osoitteessa Sturenkatu 11.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone
Voisikohan etsimäsi olla J.V. Wainion teos Klaus Flemingin valtikka (Otava, 1950)? Se ei kyllä kuulu Poikien seikkailukirjastoon vaan on historiallinen romaani. Yhtenä tapahtumapaikkana mainitaan Korsholman linna. Kirjasammon sivuilta voit lukea lisää tietoa kirjasta ja voit myös katsoa näyttääkö teoksen kansikuva yhtään tutulta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53368
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
"Oikea savu" on " tavallisimmin orgaanisen aineen epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä seos, aerosoli, jossa palamisessa syntyneisiin kaasuihin on hienojakoisesti sekoittunut erilaisia kiinteitä hiukkasia ja usein myös nestepisaroita.", kuten Wikipedia asian kauniisti ilmaisee. Savua syntyy siis vain palamisen yhteydessä eli kun jokin aine reagoi hapen kanssa. Kysyjä tarkoittanee tässä yhteydessä "tulella" näkyvää liekkiä. Sitä ei savun muodostuminen edellytä, vaan palavan aineen yhtyminen happeen voi tapahtua myös ilman näkyvää liekkiä. Tätä kutsutaan hehkupaloksi ja sitä voi tarkkailla esimerkiksi grillaamisen viime vaiheissa, kun kekäleet ovat punaisia ja savua nousee, mutta liekkejä ei enää näy.
On myös hyvä muistaa, että on...
Valitettavasti tietoa kummastakaan tekijästä ei löytynyt.
Taulujen kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle esim. netin sivustojen kautta. Sieltä voi saada lisätietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Teostiedustelut ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Tässä pari esimerkkiä:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Myös Antiikki ja Design -lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivuille:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
Myös Turun taidemuseo on järjestänyt teosarviointipäiviä:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Taiteilijahakuja voi itse tehdä esim. näillä sivustoilla:
http://...
Diktaattori näyttää olevan yhä katsottavissa Areenassa. (poistuu 25.3.2023)
Kenties elokuvan tekstityksestä voisi napata puheen suomennoksen? https://areena.yle.fi/1-50837846
Myös YouTubesta löytyy suomeksi tekstitettyjä versioita puheesta. https://www.youtube.com/watch?v=UShpeTboPJQ
Tarkoitat ilmeisesti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevaa Metallitalona tunnettua rakennusta, jossa sijaitsee Metallityöväen Liiton toimisto? Itse rakennuksella tuskin on ollut suurta merkitystä Suomen taloushistorialle mutta siellä toimivalla Metallityöväen Liitolla toki paljonkin. Liitosta on kirjoittua kolme historiikkia:
Suomen metallityöväen liitto 1961-1983 / Eino Ketola
Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 / Johan Koivisto
Suomen metallityöväen liitto 1930-1949 / Karl Gustaf Kunnas
Noista teoksista siis varmasti löytyy tietoa liiton merkityksestä taloushistorian eri käänteissä. Jos taas haluat tutustua yleisemmin Suomen taloushistoriaan teollisuusalojen nousun ajalta, voisi hyödyksi olla Suomen taloushistoria -sarja ja erityisesti...
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
