Helmet-kirjastojen halutuimmat -listaus on ollut korona-ajan ja siitä johtuvien kirjastojen sulkemisten takia tauolla, mutta sitä on luvattu jatkaa lähiaikoina.
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
Löysin Kirjastot.fi tilastoista Yleisten kirjastojen lainaajat, joita oli 1 787 621. Kirjastokortteja lienee ainakin sama määrä, tosin jollakulla voi olla sekä yleisen kirjaston, että tieteellisen kirjaston kortti tai monen yleisen kirjastokimpan kortteja. Linkki Tilastoon
Laulun nimi on "Maria". Sen on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Raul Reiman. Maria on "nuori vaimo Pedro Gonzalesin". "Jos juntta hallitsee, silti vallitsee syrjäseudulla rauha". Laulu sisältyy nuottiin "Kootut kotimaiset. 1" (Fazer, 1982; sanat, melodia ja sointumerkit). Laulun on levyttänyt Pirjo Lehti.
Pirjo Lehti: Maria YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=1LTJ9K6snrk
Sankarihautoja (Hjältegravar) on ilmestynyt Diktoniuksen runokokoelmassa Stenkol vuonna 1927. Arvo Turtiaisen käännös Diktoniuksen runoista on julkaistu vuonna 1972 nimellä Runoni.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=diktonius+sten…
https://finna.fi
Pasilasta, Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta Karjala-lehden vuosikerrat löytyvät seuraavilta vuosilta: KARJALA(VAPAA)(-INKERI) 1928-37. Käyntiosoite on Rautatieläisenkatu 8.
Helsingin yliopiston kirjastoon Karjala-lehti on tilattu vuodesta 1910, Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Runo kuuluu kokoelmaan Syyskuun lyyra (1918), ruotsiksi runon nimi on Villkoret (ehto). Syyskuun lyyra sisältyy myös Södergranin Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot -teokseen.
Ensimmäisenä tulevat mieleen klassikot kaikenikäisille. Tove Jansson: Taikatalvi, C.S. Levis: Velho ja leijona (sekä muut Narnian tarinat), sekä Charles M. Schulz: Talvi tulee Jaska Jokunen
Pienellä penkomisella Helmet haussa (asiasanana talvi- rajaukset kirjat, aikuistenkokoelma, kaunokirjallisuus)
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Louise Penny: Kylmän kosketus, Terry Pratchett: Talventakoja sekä Elisabet Aho: Talvi ilman aikaa Helmet hakutulos
Myös lumi liittyy talveen. Peter Høeg: Lumen taju, Eowyn Ivey: Lumilapsi tai Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta : sarjakuvaromaani = Milk and snow :graphic novel löytyvät Helmetistä aihesanalla lumi ja samoilla rajauksilla...
Etsimäsi kirja voisi olla Elsa Beskowin kirjaan Kukkaisjuhla. Siinä on ihmisenmuotoon piirrettyjä niittykukkia, puutarhakasveja sekä rikkaruohoja. Kirjan viimeisellä sivulla on Sammakon laulu, jonka ohessa on kuva sammakosta.
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Koulun ja kirjaston yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Toteutustavat vaihtelevat hyvin paljon kunnasta toiseen. Monet kirjastot sijaitsevat koulujen yhteydessä, jolloin kirjaston henkilökuntakin tulee oppilaille tutuksi ja on koulun arjessa läsnä. Joissakin kunnissa kirjaston kirjavinkkarit kiertävät alueensa kouluissa, vaikka ne sijaitsisivat kauempanakin. Myös kirjastoautojen reiteillä on monia kouluja. Lukuinnostamiseen on siis monia erilaisia mahdollisuuksia.Esimerkiksi Turussa kirjaston ja koulun yhteistyö perustuu kulttuurikasvatussuunnitelmaan, jonka nimi on Elämyspolku. Voit halutessasi tutkia tarkemmin Elämyspolun verkkosivuilta https://blog.edu.turku.fi/elamyspolku/, mitä kaikkea kirjasto tarjoaa kouluille. Turussa...
Tuollaista listaa ei valitettavasti saa HelMetistä eikä edes virkailijajärjestelmän puolelta. Järjestelmä ei nimittäin pysty erittelemään lainausta vuosittain kuin kahden viimeisimmän vuoden osalta. Muuten näkyy teoksesta vain lainaus- ja uusimiskertojen määrä siltä ajalta, kun kirja on ollut järjestelmässä. Kokonaislainauksesta on vaikea eritellä, ovatko lainat kertyneet kirjan ollessa uusi vai tasaisemmin koko ajalta.
Tilastojen tarkastelemisessa on myös se ongelma, että kaikista lainaus- ja uusimiskerroista saa selville ainoastaan nykyään järjestelmässä olevin niteiden tiedot. Poistettujen niteiden tilastotietoja ei saa. Kestosuosikin asema on myös aika tulkinnanvarainen: esimerkiksi Adolf Hitlerin teos ”Taisteluni” kaksoisniteenä on...
Helsingin sanomien uutisen (17.10.1951) uutisen mukaan Niilo Partasen voittorunon nimi oli Veljesliekki, Toivo Lyyn toiseksi tullut runo oli nimeltään Olympiahymni, samoin kolmanneksi tulleen Heikki Asunnan runon. Niilo Partasen runo löytyy tuosta samasta lehtiuutisesta. Hänen runojaan löytyy omakustanteesta Kotoisia lauluja, joka löytyy Kuopion varastokirjastosta sekä useammasta yliopistokirjastosta (Kansalliskirjasto, Kaisa-talon kirjasto, Turun, Jyväskylän, Oulun yliopistokirjastot.) Tämän teoksen sisällysluetteloa en löytänyt, joten en voi varmasti sanoa, onko runo siellä. Voisi kuvitella, että on.
Toivo Lyyn hymniteksti on julkaistu teoksissa XV Olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY 1955...
Vuonna 1985 julkaistun ensimmäisen The best -kokoelmakasetin kappalelista esittäjineen löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.discogs.com/Various-The-Best/release/5216231
Helpoimmillaan e-kirja syntyy tekemällä käsikirjoituksesta pdf.-tiedosto tai ePub.-tiedosto, jota voi jakaa eteenpäin. Tässä on yksi opas, joka neuvoo e-kirjan itsenäisestä julkaisemisesta. Kirjoita oma e-kirja, tekijä Tiia Konttinen. https://www.tiiakonttinen.fi/wp-content/uploads/2017/02/krjtakrj17.pdf
Tässä myös sivusto, jolla kerrotaan paljon e-kirjan tekemisestä: E-kirjan ABC: Kaikki mitä sinun pitää tietää e-kirjoista ja niiden kirjoittamisesta, tekijä Pekka Mattila https://www.digivallankumous.fi/e-kirja/
Oman e-kirjan jakelua voi tehdä esimerkiksi Campwire -alustan avulla, jota suositeltiin parissa e-kirjojen tekemiseen opastavalla sivustolla. https://www.campwire.com/fi/ebooks
Omakustanteen julkaisua suunnittelevan...
Kyseessä on tarina nimeltä Lähtö Sinikka Nopolan teoksesta Ei tehrä tästä ny numeroo (WSOY, 2003, s. 64).
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.91350
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_32696
Ainakin Helsingistä Työväenliikkeen kirjaston varastosta löytyvät Finna-haun mukaan Kansan Tahto -lehden kaikki numerot:
https://finna.fi/Record/helka.9917376773506253?sid=2945328000
Myös Kansalliskirjastossa Helsingin yliopistolla ne ovat mikrofilmattuina.
