Hei, Helpointa on tulla käymään lähimmässä kirjastossasi. Ota jokin henkilöllisyystodistus mukaan, 15-vuotiaalla käy Kela-korttikin. Saat uuden kortin kadonneen tilalle saman tien. Kirjastokortti on ensimmäisellä kerralla ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle lunastettavasta uudesta kortista peritään Heili-kirjastoissa 2 euron maksu.
Kannattaa muuten lukea Oksaselta "Baby Jane", joka on aiheeltaan aivan toisenlainen:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50746
Jotain samankaltaista Sofi Oksasen kanssa voisi olla mm. seuraavilla suomalaisilla kirjailijoilla: Anja Snellman, Riikka Pulkkinen, Heidi Köngäs ja Katja Kettu.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton sääntöjen mukaan korkeushypyssä voidaan järjestää uusinta eli eräänlainen pudotuspeli, jolla ratkaistaan ensimmäinen sija. Uusinta (engl. jump-off) aloitetaan korkeudesta, joka olisi lajinjohtajan eli päätuomarin etukäteen määräämän ohjelman mukaan seuraavana kilpailijoiden viimeksi ylittämän korkeuden jälkeen. Korkeutta ei siis saa päättää itse vaan uusinta alkaa ikään kuin siitä, mihin jäätiin kun hyppääjät edellisen kerran onnistuivat.
Jokainen ensimmäisen sijan jakava kilpailija saa yrittää määrättyä korkeutta vain kerran. Jos useampi kuin yksi onnistuu, kisa jatkuu onnistuneiden kesken niin, että korkeutta nostetaan 2 cm. Jos taas kukaan ei onnistu, rimaa...
Filosofiaa voi Suomessa opiskella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sivuaineena filosofiaa voi opiskella tämän lisäksi useissa muissa yliopistoissa. Opintopolusta löydät kootusti tietoa opinnoista.
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
Kyseessä lienee Jevgeni Jevtušenkon runo Olen kuin juna, joka alkaa riveillä Olen kuin juna / joka jo kauan on törmäillyt / kaupunkiin Kyllä / ja kaupunkiin Ei.Runo sisältyy Jevtušenkon runokokoelmaan Kyllä ja ei (Meždu gorodom da i gorodom net, 1967), jonka on suomentanut Erkki Peuranen.
Netistä löytyy jonkun verran suomalaisiakin laulujen sanoja. Hyvä
aloituspaikka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto)
linkkilista kohdasta musiikki/muuta/sanoitukset (http://www.htk.fi/kirjasto/music3.htm#sanat).
Ankin sanoituksia en kuitenkaan ainakaan lyhyen selailun jälkeen
löytänyt. Nuottikokoelmasta "60-luvun hitit" löytyy Ankin esittämä Sunny
sanoineen, muuten nuotit Ankin esittämistä kappaleista tuntuvat
olevan kiven alla. Biisi biisiltä voisi vielä koettaa etsiä.
Tarkistin myös muutamasta äänitteestä, olisiko niiden tekstiliitteissä
sanoituksia (LP Anki: Sateen jälkeen sekä kokoelma-CD Anki: 20
suosikkia--Ne kesäyöt), mutta ei tärpännyt.
Etsimäsi kirja on Nans van Leeuwenin kuvittama "Kääpiöt sateessa" (Kynäbaari, 1965). Alkuteos on hollantilainen lastenkirja "Bij kabouter Pim" (1951).
Kirjassa Nikki-kääpiö saa öiseen aikaan tuntemattoman vieraan, Matin, jonka ottaa kotinsa lämpimään.
Kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastossa on lainattava kappale. Voit siis halutessasi pyytää kirjan sieltä kaukolainaksi.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
https://finna.fi
Vaski-kirjastoista löytyviä suomeksi käännettyjä romaaneja 1500-luvun löytöretkistä Etelä-Amerikkaan ei montaa ole. Etsinnässä voi käyttää asiasanoja, esimerkiksi konkistadorit, valloitus, Peru, Etelä-Amerikka, 1500-luku, historialliset romaanit, löytöretket, Pizarro, inkat, ja kokeilla niitä erilaisilla yhdistelmillä.
1500-luvun Etelä-Amerikasta on Isabella Allende kirjoittanut kirjan Sydämeni Inés. Antoine B. Danielilla on jopa Inkat-sarja, jossa tätä ajanjaksoa kuvataan kolmessa kirjassa. Federico Andahazin Anatomi sijoittuu myös kuvaamaasi aikaan.
Näin pienestä on otoksesta on hankala löytää mitään Saramagoa muistuttavaa. Jos englanti sujuu, niin esimerkiksi Goodreads-palvelusta on helppoa etsiä kirjoja konkistadoreista ja...
Tamperelaisen seurakuntalehti Sillan haastattelun (5.4.2017) mukaan Ida Elinan konserttikanteleessa on 40 kieltä:
https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/juttusilta/arkisto/kantelepopin_uranuurtaja_uskaltaa_elaa.35916.blog
Helmet-kirjastoista löytyy yksi suurkanteleen opas: Ismo Sopanen, Suomalaisen suurkanteleen opas. Sen tosin sanotaan olevan 34-kielisen kanteleen soitonopas, eikä se ilmeisesti ole aloittelijan opas:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuurkanteleen%20opas__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Ehkäpä Kanteleliitosta löytyisi lisää tietoa:
https://www.kantele.net/kanteleliitto
Hei!Varsinaista kuvaa en onnistunut löytämään, mutta ehkäpä jossain Erkki Tanttua käsittelevissä julkaisuissa saattaisi kuva tulla vastaan. Tein siis tiedonhaun Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin Vaski-verkkokirjastossa aihehaulla "Tanttu, Erkki". Hakutulokset löytyvät klikkaamalla oheista linkkiä: (Aihe:tanttu erkki) | Hakutulokset | Vaski-kirjastot (finna.fi).Esimerkkejä hakutuloksesta:Tanttu, Erkki: Mies ja nainen : Erkki Tantun sananparsikuvituksia. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996.Tanttu, Juha: Isä piirtää : Kuvia Erkki Tantun elämästä. Helsinki, Otava, 1990.Tanttu, Markku: Kuvittanut Erkki Tanttu : kertomus elämäntyöstä. Helsinki, Markku Tanttu, 2016.
Kyseisestä kappaleesta löytyy seuraava nuotti kosketinsoittimille Kansalliskirjaston ja Musiikkiarkiston kokoelmista: Minä vaan ; Tyhjät päivät ; Milloin saavut. Musiikki Fazer [1971] Voit pyytää nuotista jäljennettä tekemällä siitä oman paikkakunnan kirjastoosi kaukopalvelupyynnön. Kaukopalvelu on maksullista, artikkelikopion hinta määräytyy lähettäjäkirjaston hinnaston mukaisesti. Lastu-kirjastojen kaukopalvelusta lisätietoa seuraavassa osoitteessa: Info | Lastu-kirjastot Ulkoasu1 sävelmänuotti ([4 sivua])
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suomalaisia vaelluskaloja ovat seuraavat kalalajit: lohi, taimen, nieriä, vaellussiika, vimpa, toutain, nahkiainen ja ankerias. https://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/nain-toimimme/vaelluskalat/
Yritin löytää uutista Helsingin sanomien arkistoista. Valitettavasti tuollaista tapausta ei löytynyt. Putkirikkoja ja vedenjakelun keskeytyksiä kyllä, mutta syy oli niissä aina selvillä. Yleisin syy oli joko rakentamisen, roudan tai putkien hapertumisen aiheuttama putkirikko.Helsingin Sanomien aikakone
Helsingin vesilaitoskin on muuttunut ensin Helsingin vedeksi ja sitten HSY vesi- nimiseksi liikelaitokseksi. Epäilen, ettei heillä ole arkistotietoja tallella parinkymmenen vuoden takaa.
Mahtaisiko joku Helsingin kaupunginmuseossa tietää tai löytää paremmin uutisten lähteille? kaupunginmuseo@hel.fi
Sarjan DVD-versiota kannattaa kysyä omasta kirjastostasi. Finna-tietokannan mukaan sitä on lainattavat kappaleet Seinäjoen ja Kurikan kirjastoissa. Voit tilata sen kaukolainana oman kirjastosi kautta.
Finna.fi : https://www.finna.fi/Record/eepos.2024743
Modernismia ja modernistisia kirjailijoita luetellaan esimerkiksi Wikipediassa, https://sv.wikipedia.org/wiki/Modernismens_litteratur, Litteraturhistoria.se:ssä, https://litteraturhistorien.se/modernismen.html
ja modernimin kuvausta Lärare, Litteraturhistoriassa, https://larare.at/svenska/moment/litteraturhistoria/modernismen/moderni…
sekä kirjoissa
Svenska författare / Palmqvist, Arne ; Grandin, Odd 1967
Svensk litteraturhistoria / Tigerstedt, E. N.
Harry Martinson Aniaraa on kuvattu avaruusrunoelmaksi, joten sen miljöö ei ole rinnastettavissa Kilpeen tai Joyceen, mutta jotain samankaltaista siinä kuitenkin on, https://www.risingshadow.fi/library/book/2464-...
Urbandictionary.com-sivuston mukaan sana steezy on yhdistetty sanoista "style with ease" eli huoleton, luonteva tyyli. Lexico.com-verkkosanakirjan mukaan steezy on määritelty "Effortlessly stylish or elegant" eli suomeksi vaivattoman tyylikäs tai elegantti. Suoraa suomennosta ei tälle slangisanalle ainakaan verkkosanakirjoista löydy.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=steezy
https://www.lexico.com/en/definition/steezy
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot toimivat yhteistyössä, ja asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa em. kirjastoista ja tilata sen omaan lähikirjastoonsa. Jos siis Haukilahden kirjastossa on kirja jonka haluat lainata, voit tilata sen Leppävaaraan. Aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 € ja maksetaan varausta noudettaessa.
Kaukolaina on laina, joka on tilattu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ulkopuolelta. Haukilahdesta Leppävaaraan tuleva varaus ei ole siis kaukolaina. Kaukolainat ovat kalliimpia kuin tavalliset varaukset.
HelMet-kirjastojärjestelmään tehdyn varauksen voi peruuttaa joko Internetin kautta tai pyytää kirjastossa virkailijaa peruuttamaan varauksen.
HelMetissä varauksen peruuttaaminen...
Voit saada Kauppaviesti-lehdestä kopion Joensuun kaukopalvelun kautta. Tee vielä pyyntö lomakkeella, joka tulostuu sitten kaukopalvelun sähköpostiin.
Nettilomake on Vaara-kirjaston sivulla: http://vaarakirjastot.fi/fi/kaukolainapyyntolomake
Kysäisin asiaa viisaammilta ja Tampereelta löytyikin ehdotus.
Olisiko kyseessä J. I. Billowin Sininen naamio? Siinä on sekä kioskimurto että poika, jolla on ”emaljisilmä”. Kirja on erillinen jatko saman tekijän Aaveprikaatiin.
Helmet.hakutulos tai Jokken kirjanurkka tai Finlandia kirja
