Kyllä, voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana. Voit siis palauttaa Ison Omenan kirjastosta lainaamasi kirjat Tapiolan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Kyseessä voisi olla Agathe Demoisin kirja Taikalasi (Nemo, 2015). Sen esittelyteksti kuuluu näin: "Tässä kiehtovassa pienten lasten kirjassa kuljetaan linnun matkassa ja katsotaan maisemia sen silmin. Lintu kohtaa lennollaan paljon jännittäviä asioita eikä ole välillä uskoa näkemäänsä. Kirjan taskussa on punainen taikalasi, jonka läpi katsottaessa suuren kirjan yksityiskohtaisista piirroksista paljastuu odottamattomia asioita. Tehtaan tiiliseinät kätkevät uutteria työläisiä. Puun lehtien seassa oravat tekevät eriskummallisia temppuja. Jäävuori onkin jäätelöä! Entä mitä ihmettä tapahtuu jättilaivan kannella?"
Suomen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi seuraavat teokset:
Alla kasvon Kaikkivallan : mystillinen trilogia : erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä
Helkavirsiä
Nuori nainen
Näiden lisäksi on käännetty valikoima runoja nimellä Lyriskt urval (kääntäjä Diktonius, Elmer). Finna.fi:n tiedoista ei valitettavasti löydy kirjan sisällysluetteloa, joten en pysty varmasti sanomaan, löytyykö Legenda siitä.
Valitettavasti uudemmista runoista ei ole olemassa noin kattavaa tietokantaa.Vanhempia runoja voi hakea esim. Runosto.net tai Suomen kansan vanhat runot -sivustolta.Ehkä joku lukija muistaa mikä runo olisi kyseessä.
Tiedot löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Ottoautojen osalta aiemmasta palvelun vastauksesta saa askelmerkkejä kuinka edetä, mutta sama pätee pitkälti kanta-autoihinkin. Asiantuntija vinkkasi, että tieto voisi löytyä esimerkiksi moottoriajoneuvotoimistojen arkistoista. Koska oikean arkistokokonaisuuden paikantaminen voi olla aikaavievää, helpoin tapa edetä on tehdä asiasta tietopyyntö Kansallisarkistoon.
Vilhelm Mobergin Invandrarna on ilmestynyt v. 1959 yhtenä niteenä nimellä Uuteen maahan. Vuonna 1975 ilmestynyt painos on kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1 ja Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2.
Nybyggarna on ilmestynyt v. 1960 nimellä Raivaajat, vuoden 1975 painos kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1 ja Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. Suomentaja on Kristiina Kivivuori.
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Piniltä on suomennettu viisi albumia:
Ryöstöretki 1990, Pako tulen alta 1990, Haaste 1991, Suden laulu 1993 ja Auringon ääni 1993.
Saatavilla näyttäisi olevan ainoastaan Suden laulu ja Auringon ääni .
Galt MacDermottin säveltämäja James Radon ja Gerome Ragnin kirjoittama musikaali Hair eli Hiukset nähtiin Suomessa ensimmäisen kerran Tampereen Popteatterin esittämänä Tampereen 1. Teatterikesässä 6. elokuuta 1969. Tämän jälkeen musikaali siirtyi vierailevana esityksenä Tampereen teatteriin, jossa sitä esitettiin vuosina 1969 – 1971 yhteensä 71 kertaa.
Svenska Teatern otti Hair-musikaalin ohjelmistoonsa myös samana vuonna. Ensi-ilta oli 23.11.1969.
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/hair/
http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=4347
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
Wikipediaan on koottu luettelo vallankaappauksista. Viimeisen 20 vuoden aikanakin niitä on tapahtunut melkoinen määrä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vallankaappauksista_ja_vallankaa…
Niin ikään valtioiden sotilaallisista menoista löytyy wikipedian listaus. Arviot perustuvat Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutin ja brittiläisen International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon keräämiin tietoihin vuosilta 2012 ja 2011.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioiden_sotilaallisista_menoi…
Syytä sille, miksi Kaari Utrion kirjoista ei ole tehty elokuvia, voidaan vain arvailla. Yksi syy voi olla, että historiallisten miljöiden toteuttaminen vaatii elokuva- ja tv-tuotannossa melko suuren rahoituksen ja resurssit. Suomalainen elokuvateollisuus on kuitenkin aika pientä.
lehiä (= liesuta)
kuljeskella ympäriinsä, olla menossa, liesussa.
Esimerkki Orimattilasta: "Likkakii on alkannuk kovast lehii kylällä, vaik koulu viälä kesken on."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kokonaismäärä lienee ollut yli 400 000. Silvo Hietasen tutkimuksen
Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 : asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. - Suomen historiallinen seura, 1982. - (Historiallisia tutkimuksia ; 117)
mainitsee s. 105, että kesällä 1940 siirtoväen määräksi arvioitiin 458 000 henkeä. Hietanen kuitenkin arvelee, että todellinen määrä oli noin 440 000, joista 6000 oli Oulun ja Lapin läänistä. Myöhemmässä artikkelissa
Siirtoväkikysymys syntyy - ennakkonäytös vuosina 1939-1941, joka on ilmestynyt teoksessa
Kansakunta sodassa 1 : sodasta sotaan. - Valtion painatuskeskus, 1989
Hietanen arvioi todelliseksi luvuksi 420 000 (s. 240). Lukumäärien eroihin saattaa vaikuttaa myös se seikka, että syksyllä 1939 ja sodan...
Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?"
Worldometersin tiedot eivät ole reaaliaikaisia tietoja, vaan ne perustuvat luotettavien tahojen arvioihin. Esimerkiksi väestöön liittyvät tiedot perustuvat mm. YK:n väestöennusteeseen. Worldometersin FAQ-sivulla kerrotaan kysymyksen Are the numbers on the home page live counters for population, food, energy, and health real? kohdalla näin:
For these counters, we show estimated current numbers based on statistics and projections from the most reputable official organizations.
Our sources include the United Nations Population Division, World Health Organization (WHO), Food and Agriculture Organization (FAO), International Monetary Fund (IMF), and World Bank.
We analyze the available data, perform statistical analysis, and build our...
Alkuaan (1981) kyseinen talo rakennettiin Lahden hotelli- ja ravintolakoulua ja kongressitoimintaa varten. 2011 alkaen siinä toimi Lahden ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteinen Oppimiskeskus. Tietoa rakennuksen vaiheista löytyy seuraavista lähteistä: Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1980-81. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1981, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1982. Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1981-1982. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1982, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1983. ...
Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560
Riippi-nimen alkuperälle löytyy kaksi rinnakkaista selitystä. Yksi Riippa-, Riippi- ja eteläisten Riipi-nimien (Riipi, Riipinen) lähtökohta on germaaninen miehennimi (Ribbe, Ribe, Ripi, Ribo, Ribbold, Ricbernus jne.), joka on voinut nimilainana päästä varhaisen isännän etunimestä talonnimeen ja sitä kautta sukunimeksi. Osa nimiperheen nimistä on taas muovautunut meillä jo keskiajalla esiintyneestä skandinaavisesta nimestä Grip.
Sukunimellä Riippi on eri alkuperä kuin substantiivilla riippi (mm. 'nuorasta verkon tapaan solmittu pussi, joka riippuu hevosen päässä ja josta hevonen syö heiniä', 'heinänkantolaitteena käytetty verkkomainen pussi', 'laite, jolla eväitä kannettiin selässä'; 'heinänkantolaitteena käytetty koivun vitsa, jonka...
Kyllä löytyy monestakin kirjastosta, vaikka juuri Vaara-kirjastojen kokoelmassa teosta ei ole. Mutta huoli pois, voit saada teoksen kaukolainana. Jos olet Vaara-kirjastojen asiakas, voit joko täyttää kaukolaina-lomakkeen verkossa tai mennä lähimpään kirjastoosi tekemään tilaus. Hinnaksi tulee nykytaksoilla 4 euroa.
