Kävin läpi Helmet-kirjaston luetteloa sekä Helsingin sanomien arkistoja. Tässä joitakin tekemiäni löytöjä.
Englannin kielestä käännetty John Hirstin "Euroopan lyhin historia" (Kustantamo S&S, 2017) olisi tosiaan tuore käännöskirja, jota on kehuttu paljon mediassa. Mutta en löytänyt Hesarin arkistosta kirjan arvioita:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2277876?lang=fin
Saksasta käännetty Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta 1989" (Vastapaino, 2019) keskittyy Euroopan tuoreempaan historiaan, mutta tästäkään ei löytynyt Hesarin arviota:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2393393?lang=fin
Norjasta käännetty Karsten Alnæsin neliosainen "Euroopan historia" (Otava, 2004-2007) on arvostettu teossarja,...
John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (The boy in the striped pyjamas) on lähinnä nuorille lukijoille suunnattu romaani, jota ainakaan HelMet-kirjastoissa ei ole sijoitettuun mihinkään kysyjän ehdottamista ryhmistä, vaan sen päälajiksi on määritelty "psykologinen romaani". Muita kirjaan liitettyjä asiasanoja ovat lapsikuvaus, ystävyys, pojat, holokausti, juutalaisvainot, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit ja nuortenkirjallisuus.
Heikki Poroila
Käpylässä on peruskoulu, jonka luokka-asteet on numeroitu 1-9 sekä Helsingin luonnontiedelukio luokin 1-3.
Linkki Käpylän peruskoulu, Linkki Helsingin luonnontiedelukio
Nykyään luokat ovat harvoin numeroitu 1-13, koska peruskoulu ja lukio ovat usein eri kouluja, vaikka toimisivatkin samassa rakennuksessa.
Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
Suomessa ei ole eutanasiaa koskevaa lakia, eikä eutanasiaa ole laillistettu Suomessa.
Asiasta tehtiin aloite "Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta" Kansalaisaloite.fi-palvelussa vuonna 2016 ja se eteni eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunta hylkäsi aloitteen ehdotuksen, mutta antoi seuraavan lausuman:
Lausuma:
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.
Eduskunnan kirjastossa on tehty tämän asian käsittelystä tietopaketti. Se löytyy kirjaston verkkosivulta ja siitä saa...
Arvelisin, että etsitty kirja on Ritva Toivolan Kaislaluodon Pitkäsiipi (Weilin+Göös, 1981). Siinä harmaarotat ja mustat metsärotat sotivat Rottakaupungin herruudesta; lokit taistelevat harmaarottien ja varikset mustarottien puolella.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue8ee40c5-0bbe-4ca8-a476-31e0f100959e
Liikenneturva on vastannut samanlaiseen kysymyksiin sivuillaan. Linkki Liikenneturvan vastaukseen
"Voimassa olevan tieliikennelain (729/2018) kyseistä väistämisvelvollisuutta käsittelevä 27 § on muotoiltu seuraavasti:
”Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.” " Linkki Finlexiin (pykälä näyttää olevan 26)
Eurooppalaiset liikennesäännöt on...
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
Tietoja Yrjö Kokosta löytyy niin kirjoista kuin internetistä. Kirjailija Jukka Parkkisen perusteellinen esitelmä Kokosta löytyy sivulta
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/News/764F7A421CC36844C2256AF6002C9CB3?O…
Lyhyt Kokon esittely puolestaan on sivulla
http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/ykokko.htm
Kokon muistelmateos Sota ja satu (WSOY) ilmestyi vuonna 1964. Pekka Tarmio on ohjannut videon Kirjailijakohtaloita - Yrjö Kokko (1990). Molempien saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Plussa-aineistohausta nettiosoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Aiheesta löytyy dataa monestakin lähteestä. World Population Review'n kartasta ja listoista voi tutkia, kuinka suuri osa kunkin maan väestöstä poltti vuonna 2018.
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/smoking-rates-by-cou…
Maailmanpankin selvitys vuodelta 2020 listaa maittain, kuinka suuri osa aikuisista käyttää tupakkatuotteita.
https://data.worldbank.org/indicator/SH.PRV.SMOK?name_desc=false
Tobacco Atlasin tilasto vuodelta 2016 listaa maittain, kuinka monta savuketta poltetaan aikuista asukasta kohden.
https://tobaccoatlas.org/topic/consumption/
Lisää dataa tupakoinnista ja sen vaikutuksista maailmalla tarjoaa Our World in Data.
https://ourworldindata.org/smoking
Tämä onkin hankala kysymys. LöysinTEPA- termipankista ja IATEsta tietoa sen verran, että nimitystä käytetään myös ruotsin kielessä ja tanskan kielessä, mutta ei muissa eurooppalaisissa suurissa kielissä, kuten englanti, saksa tai ranska. Valitettavasti en kuitenkaan löydä mistään lähdettä, joka kertoisi ilmauksen alkuperän. Kotimaisten kielten keskuksestakaan tietoa ei löytynyt. Mietin sellaistakin mahdollisuutta, että se olisi lyhenne sanoista, jotka antaisivat ikään kuin muistisäännön asennon suorittamiseen, mutten löydä sellaisestakaan tietoa.
Terveystieteiden kirjasto löysi artikkelin
Is the supine position associated with loss of airway patency in unconscious trauma patients? A systematic review and meta-analysis....
Nuottikirjoista kyseistä kappaletta ei löytynyt, mutta Kansalliskirjastosta ja Oulun yliopiston kirjastosta löytyy 3-sivuinen sävelmänuotti. Voit saada siitä kopiot, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi ja pyydät heitä Keskuskirjaston kaukopalvelun kautta tilaamaan kopiot.https://finna.fi/Record/fikka.4323818?sid=4715335509
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
Pääkaupunkiseudulta ei valitettavasti löydy Charles Dickensin teoksia espanjankielisinä. Joissakin Suomen kirjastoissa on joitakin Dickensin espanjaksi käännettyjä teoksia ja voit tilata ne omaan lähikirjastoosi kaukolainaan. Suomesta löytyvät seuraavat teokset:
Historia y vicisitudes del joven David Copperfield (David Copperfield)
Canciõn de navidad (A Christman Carol)
Oliver Twist
La pequeña Dorrit (Little Dorrit)
El grillo del hogar (Cricket on the hearth)
https://www.finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
Ruotsista voisi tilata kaukolainaan seuraavat teokset:
Grandes esperanzas (Great expectations)
La casa lúgubre (Bleak house)
Aventuras...
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaareutumista, jonka saa aikaan esineiden massa. Musta aukko ei niinkään ime ainetta itseensä, vaan sen äärimmäisen tiheäksi keskittynyt suunnaton massa kaareuttaa aika-avaruuden ympärillään. Se ei vaikuttaa suoraan fotoniin vaan tilaan ja aikaan sen ympärillä. Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta se liikkuu valonnopeudella suoraa linjaa aika-avaruudessa. Fotonilla on täten energiaa ja liikemäärää, ja näin sillä voidaan sanoa olevan "liikemassaa". Avaruuden kaareutuessa myös fotonin suora kulkulinja kaareutuu. Aika-vääristymä kasvaa mitä lähemmäs mustan aukon singulariteettia tullaan. Mustan aukon tapahtumahorisontissa aika-avaruus lopulta kaareutuu...
Laura Ingalls Wilderista on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta ainakaan toistaiseksi yhtäkään niistä ei ole julkaistu suomeksi. Tässä joitakin:
Anderson, William: Laura Ingalls Wilder : a biography
Giff, Patricia Reilly: Laura Ingalls Wilder : growing up in the little house
Hill, Pamela Smith: Laura Ingalls Wilder : a writer's life
Miller, John: Becoming Laura Ingalls Wilder : the woman behind the legend
Spaeth, Janet: Laura Ingalls Wilder
Zochert, Donald: Laura : the life of Laura Ingalls Wilder
Hieman Pieni talo preerialla -sarjaa elämäkerrallisempia teoksia ovat Lauran itsensä kirjoittamat, vasta hänen kuolemansa jälkeen julkaistut päiväkirja- ja kirjeteksteistä kootut On the way home (1962) ja West from home (1974). Näitäkään ei...
Tässä muutamia suosituksia:
Kirsi Pehkosen Aloituskiekko aloittaa urheilevista tytöistä kertovan viisiosaisen sarjan.
Kissoista tykkäävälle löytyy useita sarjoja (esim. Erin Hunterin Soturikissat ja Paula Harrisonin Kisu-sarja) mutta myös yksittäisiä teoksia, kuten vaikkapa Jari Peltolan Anton ja kadonneet koirat, jossa päähenkilönä on Anton-niminen kissa.
Anu Ojalan Ryhmä Error -sarjassa ratkotaan nettirikoksia, ja someasioita pohditaan erityisesti sarjan uusimmassa osassa Valehtelija.
Kaupallinen ala on näistä kiinnostuksen kohteista haasteellisin aihe nuortenkirjallisuudessa, mutta sitä sivutaan esim. Tittamari Marttisen kirjassa Viivi Pusu ja omenankukkien yö, jossa Viivi on päässyt...
