Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Jean H. Meeusin kirjaa Astronomical algorithms ei löydy Suomen tieteellisistä eikä yleisistä kirjastoista. Sen sijaan se löytyy useammasta ruotsalaisesta yliopistokirjastosta (Tukholma, Lund, Linköping), joten voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjasta Turun kaupunginkirjaston neuvontaan. Kaukolainamaksu on vähintään 15,- (+ mahdolliset lainanantajakirjaston vaatimat maksut).
Kirjaa on myös saatavana kirjakaupasta sekä vuodelta 1991 (1. p. ISBN 0-943396-35-2) että vuodelta 1998 (2. p. ISBN 0-943396-63-8).
Vuoden 2019 alusta alkaen ei pankkitunnuksia eli ns. vahvan tunnistautumisen mahdollistavaa tekniikkaa saa enää ajokortilla, vain passi tai poliisin antama henkilöllisyystodistus kelpaavat pankissa. Vastaavasti myöskään passia tai em. henkilöllisyystodistusta haettaessa ei ajokortti enää jatkossa kelpaa henkilöllisyyden osoittamiseen. Poliisi tosin joustaa jälkimmäisessä tapauksessa siten, että myös "vähän aikaa sitten vanhaksi mennyt" passi tai henkilökortti voidaan harkinnan mukaan hyväksyä. Pankit ovat tiukempia.
Heikki Poroila
E-kirjojen lainaus kirjaston e-kirjapalveluiden kautta on maksutonta, eikä niistä tule myöhästymismaksua. Lainaamiseen tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Hei,
visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ylläpitää taiteilijaluetteloa. http://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Sieltä löytyneiden Dixon - nimisten taiteilijoiden joukosta ei löytynyt vastaavaa signeerausta. Myöskään google-haut eivät vastaavuuksia tuoneet vaikka Dixon aika yleinen sukunimi onkin ja sen nimisiä taiteilijoita on paljon. Esimerkiksi Maynard Dixon. https://www.maynarddixon.org/
Arvelen maalauksen olevan kuvan perusteella ns sisustustaulu etenkin sen romanttisen ja aika stereotypisen aiheen valossa. Nätti se on ja voinet hyvällä omallatunnolla lahjoittaa tai myydä sen siitä pitävälle - onhan se kuitenkin oikea öljymaalaus.
Ystävällisin terveisin,
Hei!
Kyseessä saattaa olla Martti Haavion Tuhkimus-satu, joka alkaa näin: "Olipa kerran ukko, ja ukolla oli kolme poikaa, ja kaksi oli vilkasta ja ahkeraa ja hyvin somaa, mutta kolmatta kaikki moittivat. Ja kolmannen pojan nimi oli Tuhkimus Tähkimys uunin pankolla." Kaksi vanhinta veljestä saavat isältä rahamassit ja kehotuksen lähteä maailmalle onnea koettelemaan. Näin he tekivät ja tulivat hyödyllisiä kauppoja tehtyään rikkaina takaisin. Tuhkimusta halveksittiin ja pilkattiin. Tuhkimus sai hauelta saksanruokopillin, johon puhaltamalla Tuhkimuksen toiveet toteutuvat. Pillin avulla Tuhkimus pelastaa kuninkaan tyttären tornista ja satu päättyy onnellisesti: "Ja sitten he elivät onnellisina monta vuotta, ja saivat paljon lapsia".
Koska...
Ei voi. Kaikkien myrkkykäärmeiden myrkky syntyy käärmeen päässä sijaitsevissa myrkkyrauhasissa. Yleensä myrkky siirtyy käärmeestä uhriin hampaiden välityksellä, mutta jotkut käärmelajit osaavat myös sylkeä myrkkyä.
Lähde: http://jrscience.wcp.muohio.edu/studentresearch/costarica03/venom/anatomy.htm
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)...
Kyseessä lienee vanha itämainen tarina, joka on länsimaissa tullut tunnetuksi ainakin W. Somerset Maughamin näytelmään Sheppey sisältyvästä versiosta. Näytelmää ei ole suomennettu.Tarinassa bagdadilainen kauppias lähettää palvelijansa torille. Tämä palaa säikähtäneenä ja kertoo nähneensä siellä Kuoleman, joka oli tehnyt häntä kohtaan uhkaavan eleen. Palvelija pyytää lainaksi hevosta, jotta voi paeta Kuolemaa ja välttää näin kohtalonsa. Näin tehdään, ja palvelija ratsastaa täyttä päätä Samarraan. Sillä välin kauppias menee torille, tapaa Kuoleman ja kysyy, miksi tämä oli uhannut hänen palvelijaansa. Kuolema vastaa olleensa vain yllättynyt nähdessään palvelijan Bagdadissa, sillä hänellä olisi tapaaminen tämän kanssa samana iltana Samarrassa....
Vanhoja Suomen Kuvalehtiä säilytetään Helsingin pääkirjaston varastossa Pasilassa. Siellä on luettavissa lehden numerot vuosilta 1873-80, 1894, 1912 ja 1917-79, eli mainitsemiesi vuosien 1956-58 numerot ovat kyllä tallessa.
Varastossa on avoimet ovet yleisölle keskiviikkoisin kirjaston aukiolopäivinä klo 14.00 -19.00. Muina aikoina asiakkaat voivat päästä itse tutustumaan varastokokoelmaan sopimalla asiasta pääkirjaston henkilökunnan kanssa. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
(Aukioloajat päivitetty 4.3.08)
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren...
Tällä hetkellä kirjastoissa pätevät samat ohjeet kuin muuallakin eli maskin käyttö perustuu suosituksiin. Helmet.fi:n uutisessa todetaan: ”Toivomme, että ihmiset ottavat laajentuneen maskisuosituksen pääkaupunkiseudulla vakavasti ja noudattavat sitä, ellei ole terveydellistä syytä olla käyttämättä maskia. Näin saatamme säästyä rankempien keinojen, kuten esimerkiksi erilaisten aukiolorajoitusten ja koulujen etäopetuksen, käyttöönotolta”, toteavat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsinki_Es…
Toivomasi kappale Genovevan kehtolaulu, säveltäjä Robert Schumann on Helmet-kirjaston kokoelmissa ainakin levyllä Unipursi / Hannu Ihalainen. Päivä, 2013. Levylle on koottu kehtolauluja. Levyn voi varata Helmetin kautta.
Riippuu monista yksityiskohdista, kuten:Ovatko kirjat pääasiassa kaunokirjallisuutta vai tietokirjallisuuttaTuleeko luettelo omaksi iloksi vai myös muiden käytettäväksiHaluatko käyttöön pelkän luokituksen vai asiasanoja, genrejä ja muuta vastaavaa tietoaHaluatko noudattaa suomalaista Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL) vai kelpaako mikä tahansa järjestelmäOnko kirjoissa viivakoodi ja/tai ISBN-numero vai ei1800 kirjaa on niin pieni määrä, että sen luokittelemisesta pelkästään omaa käyttöä varten ei mielestäni ole muuta hyötyä kuin oman kirjastoluettelon mahdollisesti tuoma ilo. Erityisen turhaa luokittaminen on, jos pääasia luetuista kirjoista on suomenkielistä kaunokirjallisuutta, koska tällöin kirjat kuuluvat samaan...
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy Walter Harding Maurerin teos The sanskrit language: an introductory grammar and reader.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267164__SWalter%20Harding%20Maurer__Orightresult__U__X4?lang=fin&suite=cobalt
Tässä teoksessa on sanskritinkielisiä tekstiotteita esimerkiksi Hitopadeśasta ja Bhagavad Gitasta.
Vuoden 1989 Helsingin Sanomia tutkimalla selviää, että esimerkiksi 10.2.1989 frangin kurssi oli seuraava:
Tilivaluutta: osto 0,6754 myynti 0,6814
Setelivaluutta: osto 0,6684 myynti 0,6984
Myöhemmin helmikuussa 25.2.1989:
Tilivaluutta: osto 0,6825 myynti 0,6885
Setelivaluutta: osto 0,6755 myynti 0,7055
Lämpimästi suosittelen hankkimaan jonkin hyvän hyönteismääritysoppaan esim. kirjastosta luokasta 58.21. Äkkiseltään tutkaillen tuossa voisi olla turkiskuoriaisten sukuun kuuluvia kovakuoriaisia, mihin sisällä esiintyminen myös viittaisi. Lajeja on suvussa runsaasti enkä ala nyt enempää arvailla. Tuossa suvussa on pahoja tekstiilituholaisia. Luonnossa monet lajit elävät esim. lintujen ja muiden eläinten pesissä ja ne ovat hyviä lentäjiä. Suosittelen tutustumaan esim. Kodin kutsumattomat vieraat-tuholaisesitteeseen https://hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf - jospa siellä näkyisi samanlaisia hyönteisiä lajin määrittämiseksi. Mutta määritys jää nyt epävarmaksi, suosittelen tosiaan hyönteisaiheista aineistoa...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Tietokone-lehti vuodesta 1983 alkaen. Muita 1990-luvun tietokonealan lehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Kauppalehti on Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 mikrofilmimuodossa. Lehtiä tai mikrofilmejä ei lainata kotiin, mutta ne saa kirjastossa käyttöönsä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjastossa on käytettävissä mikrofilmien lukulaite.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Lisäksi myös esimerkiksi Kansalliskirjastossa osa aineistosta on käytettävissä vain mikrofilmeinä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
