Pasilan kirjastosta löytyy nämä lehdet. Ottakaa ensin yhteys kuitenkin varmuuden vuoksi. Yhteystiedot: Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9, PL 4101, 00099 Helsingin kaupunki
tietopalvelu 09-31085001
lehtialue 09-31085426
Kyseessä on Elina Aron kirja Ystävämme Karoliina (1955, Valistus). Siinä kerrotaan kirvesmiehen tyttärestä Karoliinasta, köyhästä Emiliasta, joka haluaa tanssijaksi, ja sahan kartanon Hildurista. Karoliinalla on vaikea niveltulehdus, joka vaikeuttaa kävelemistä. Sen takia hän tosin pääsee kouluun ja asumaan täti Saldeenin hospitsiin. Koulussa hän ystävystyy rikkaan Hildurin kanssa, vaikka kotipaikkakunnalla he eivät ole tunteneet toisiaan. Kirja kertoo koulunkäynnistä, ystävyydestä, pienistä tapahtumista ja suurista tapahtumista tyttöjen elämässä.
Kirjasta on tullut vuonna 1978 uusi painos. Jos oikein muistan ensimmäisen painoksen alkua, Karoliinan tyttären mietelmiä, niin jotain käsitöissä oli modernisoitu. Puhuttiinkohan...
Isterin puutarha on sijainnut tiettävästi nykyisellä Emännänpolulla tai -tiellä noin sadan metrin päässä joesta. Jo 1920-luvulla on Oulunsuun kylään perustettu A. Renellin puutarha Isterin maalla.
Heli Suutari on tehnyt pro gradu -tutkielman Pohjoista puutarhanhoitoa. Oulun Puutarhayhdistys 1897 - 1997 ja puutarhanhoito Oulun seudulla (1997).
Lähde: Oulujokisten sata vuotta : entisen Oulun maalaiskunnan/Oulujoen kunnan historia 1865-1964 (Oulujoki-seura 1999)
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”....
Vanhoja lainattavia Koiramme-lehden vuosikertoja löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Sieltä löytyvät mm. lehden vuosien 1971 ja 1973 vuosikerrat:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.151552
Lehdet on mahdollista saada lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vuosi 1972 valitettavasti Varastokirjastosta puuttuu. Kaikki vuosikerrat ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Näitä lehtiä ei saa kotilainaan. Viikin kampuskirjasto toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Koronatilanteen takia mm. kirjaston lukutilat ovat poissa käytöstä ainakin 14.3.2021 asti. Alla lisää tietoa:
https://helsinki....
Yksinomaan koulumummoihin tai -vaareihin paneutunutta tutkimusta ei haaviini osunut, lehtijuttuja ja haastatteluja kylläkin:
Merja Forsman, Antilla on aina aikaa lapsille. - Martat 4/2017 [haastattelussa kouluvaari Antti Airisto]
Stina Haaso, Kouluvaari kuuntelee ja on läsnä. - Maaseudun tulevaisuus, 30.3.2012 [haastattelussa Turun Sirkkalan koulun kouluvaari Göran Wikstedt]
Anna Leena Högbacka, Mummot ja vaarit arjen apuna. - Opettaja 44-45/2010
Jukka Koivula, Kylävaarina ei sammaloidu : vaarin homma on Hannu Gustafssonille lomaa eläkeläisen arjesta [haastattelussa Mynämäellä kylävaarina toimiva Hannu Gustafsson]. - Kantri : Maaseudun tulevaisuuden kuukausiliite, 9/2012
Ulla-Maija Lammi-Ketoja, Kouluvaari ei anna jälkkää. - Lapsen...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kiitos Kirjasta -palkintoa ei jaettu vuosina 1999 ja 2000 koska jatkoa ajatellen tarvittiin rahoituksen selvittämistä. Lehtiartikkeli: Raili Tammilehto: Kiitämmekö kirjasta? Kirjakauppalehti 6/2000, sivu 71.
"Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä.
Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte…
Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".
Jos filmit on poltettu levylle niitä tuskin voi noin vain siirtää muistitikulle? Tätä kysyisin firmasta joka teki tuon siirron levylle tai jos teitte sen itse, tiedostot voisivat löytyä siitä koneesta / ohjelmasta, jolla teitte siirron / konvertoinnin.
Rautatiehotelli Kaivokatu 7:ssä esiintyy ensimmäisen kerran Helsingin osoitekalenterin (Adresskalender för Helsingfors stad) osastossa 'Hoteller och logis för resande' vuonna 1880. Hotelli toimi tässä osoitteessa ainakin vuosisadan vaihteeseen saakka. Vuoden 1900 jälkeiseen aikaan sijoittuvia viitteitä Kaivokadun Rautatiehotellista ei vastaani tullut. Hotellitoiminnan päätyttyä tilat olivat rautatien sairaalan käytössä. Siellä oli myös rautatieläisten asuntoja. Uuden rautatieaseman valmistuttua rakennusta pidettiin kaupunkikuvan pilaajana sen seinien "räikeiden reklaami-ilmoitusten" vuoksi ja sen purkamista suunniteltiin pitkään. Kaupungissa vallinneen asuntopulan vuoksi purkutöihin päästiin kuitenkin vasta syyskuussa 1925....
Marilyn Kaye on on kirjoittanut Sisters Clubin http://www.sistersclub.net/sisters/index.jsp?c=page&id=814
nettisivujen mukaan 120 kirjaa, joista on suomennettu vain Replica-sarja.
Sisters clubin sivuilla on esitelty lyhyesti muutama uusin Replica-sarjan kirja.
Samantapaista tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=&id=320&lastname=Kaye&f…
Muilta nettisivuilta tietoa löytyy vain englanniksi.
Tänä syksynä ilmestyy Kirjastopalvelun kustantama kirja
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Siinä on suomenkielellä tietoa Marilyn Kayesta ja hänen kirjoistaan.
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta voi myös tarkistaa Marilyn Kayen kirjoittamat...
Kotimaiset sanomalehdet ePress-palvelussa ovat luettavissa kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelu ei siis ole käytettävissä etänä.
Kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjautuminen on mahdollista myös puhelimella (puhelinnumero ja puhelimeen tilattu pin-koodi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Etunimi Luukas voidaan taivuttaa joissakin sijamuodoissa kahdella tavalla. Yksikön genetiivi voi siis olla joko Luukaksen tai Luukkaan.
Vierasperäiset s-loppuiset nimet taivutetaan yleensä käyttämällä i-sidevokaalia. Genetiivimuoto nimestä Thomas on siis Thomasin, silloin kun on kyse vieraskielisestä nimestä (samoin kuin esimerkiksi Charles - Charlesin). Jos kyse on suomalaisen Thomaksen nimestä, genetiivimuoto on Thomaksen.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/nimien%20taivutus/ohje/632
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Monikon genetiivi sanasta puolustusvoimat on puolustusvoimien tai puolustusvoimain....
Olisikohan kaipaamasi kirja seuraava :
TEKIJÄ JUVA, KERTTU, kirjoittaja
TEOS KUN MANSIKKAHILLO LOPPUI / KERTTU JUVA
Julkaisutiedot 1957 Otava
Meidän lasten kirjasto
Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museoKirja tapahtuu 1910-luvun Coney Islandilla. Toinen päähenkilö on tyttö, joka esiintyy merenneitona vesitankissa isänsä Ihmeellisten asioiden museossa. Museossa on myös mm. susimies ja satavuotias kilpikonna. Toinen päähenkilö on valokuvaaja, joka on ottanut kuvia New Yorkin köyhistä. Kirjassa on myös historiallinen tehdastulipalo.
Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja valikoimissamme on myös somalin kielistä kirjallisuutta. Somalin kielistä kirjallisuutta, löytyy Helsingissä Pasilan pääkirjastosta, mutta myös muista kirjastoista kuten Vuosaaresta ja Itäkeskuksesta. Myös Espoossa ja Vantaalla on kirjoja somalin kielellä. Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit pyytä kotikuntasi kirjastoa kaukolainaamaan kirjoja sinulle.
Somalinkielinen aineisto löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisluettelosta Helmetistä http://www.helmet.fi kun valitset palvelun etusivulta sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon kaksi tähteä eli **. Sen jälkeen valitset Kieli-alasvetovalikosta kieleksi somali. Voit rajata hakuasi vielä Aineisto-...
