Valtion tulot koostuvat 1) veroista ja veronluonteisista tuloista, 2) sekalaisista tuloista, 3) lainoista ja 4) korkotuloista ja osakkeiden myyntituloista. Seuraavassa tarkemmin 1 ja 2 -kohdista:
1) Verot ja veroluonteiset tulot koostuvat tulon ja varallisuuden perusteella kannettavista veroista, joista tuloverotuksen osuus on suurin. Näihin veroihin ja veroluonteisiin tuloihin kuuluu myös liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut, kuten arvonlisävero ja apteekkimaksut. Lisäksi peritään valmisteveroja, joihin kuuluu tupakkavero, alkoholijuomavero, virvoitusjuomavero ja energiaverot. Muita veroja ovat autovero, varainsiirtovero, arpajaisvero, ajoneuvovero ja jätevero. Lisäksi on muita veronluonteisia tuloja, kuten ratavero ja...
Aapeli on suomalainen muoto nimestä Aabel, joka juontuu heprean nimestä Hevel, 'henkäys'. Raamatussa Aabel oli Aatamin ja Eevan toinen poika. Abel-nimi on Suomessa esiintynyt kalentereissa vuodesta 1646 lähtien, Aapeli vuodesta 1908. Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005)
Riikka on lähinnä lyhennelmä Fredrika nimestä, joka on Fredrik nimen vastine naiselle.
Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönimi, joka esiintyy myös sanskritissa.
Fredrik merkitsee suomeksi rauhanruhtinasta, hallitsijaa jonka valtakunnan rajoilla vallitsee rauha.
Almanakan Fredrik oli Utrechtin piispa, joka kuoli marttyyrina vuonna 838.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet.
Mikkelin Ravirata Oy:sta vastattiin kysymykseenne näin:
Eugen Pylvänäinen oli Mikkelin Ravirata Oy:n ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1973 alkaen kuolemaansa v. 1976 asti. Hän oli myös yksi Ravirata Oy:n perustajista ja Mikkelin raviradan toiminnan voimallinen kehittäjä.
Pylvänäinen oli myös raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen hallituksen jäsen.
Eugen Pylvänäisellä oli itsellään ravihevosia Kalevan tallin nimissä. Kalevan talli sijaitsi Kalevankankaalla raviradan läheisyydessä. Tallin tähti oli LORD PILATUS-niminen ravuri, josta taiteilija Herman Joutsenen tekemä pronssinen muotokuvapatsas on Eugen Pylvänäisen muistoajon kiertopalkintona.
Pylvänäisen oma ala oli autojen myynti. Hänen firmansa oli MIKKELIN AUTO.
Martti Ahtisaaren vanhemmille syntyi 3 lasta. Vanhin tytär Marja-Liisa kuoli pian syntymänsä jälkeen v.1935. Nuorin sisar Heli syntyi v. 1949.
http://www.genealogia.fi/vsk/44/v8-28.pdf
Hannu on yksi sadoista Johannes-nimen erikielisistä vastineista ja muunnelmista, joten sen merkitystä lienee etsittävä Johanneksen hepreankielisestä kantamuodosta Jochanan, joka tarkoittaa "Jumala on armollinen". Suomalaiseen nimistöön Hannu on tullut Saksan kautta: se on muunnos Johanneksen saksalaisesta muunnelmasta Hannus.
Suomalaisessa sukunimistössä Hannu on yksi Johanneksen laajimmalle levinneistä muunnoksista. Siihen pohjautuvat esimerkiksi sellaiset sukunimet kuin Hanni, Hannikainen, Hannila, Hanninen, Hannola, Hannonen, Hannu, Hannukainen, Hannuksela, Hannula, Hannunen, Hannuniemi, Hannus, Hanska, Hanski, Hanttu ja Hantola.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Pirjo Mikkonen...
Taitaapa olla vain legendaa, mitä Iskuun tulee. Jaakko Pulli sävelsi Puusepän jo vuonna 1920 Tatu Pekkarisen sanoihin. Sävelmästä laadittiin vuosien mittaan lukuisia sovituksia erilaisille esityskokoonpanoille. Isku puolestaan aloitti pienyrityksenä vasta vuonna 1928. Samana vuonna tekijänoikeuslaki sattumoisin astui voimaan, ja Puusepän foxtrot-versio levytettiin: tästä Suomi Jazz -orkesterin ja laulusolisti Ville Alangon äänitteestä tuli suuri menestys, mutta Iskuun levynteko ei siis liittynyt mitenkään. - Myöhemmin kappaleen menestyksekkäimmäksi levytykseksi tuli Kullervo Linnan Humppaveikkojen ja solisti Teijo Joutselan klassikkoesitys.
Ei kuitenkaan savua ilman tulta: tässä legendassa ollaan sikäli oikeilla jäljillä, että lahtelainen...
Sitaatti on Kiven Seitsemän veljeksen luvusta yksi. Aapo lausuu ”Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niin kuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöydän päässä istuu ikävyys kuin riutuva syksyilta. Mutta hyvä emäntä on talon kirkas aurinko, joka valaisee ja lämmittää.” Aapon puheenvuoro jatkuu vielä tästä ja kokonaisuudessaan se siis löytyy Seitsemän veljeksen ensimmäisestä luvusta.
Gustav Schmidtin käännöksenä Aapon sanat kuuluvat: ”Ein Hof, in dem keine Hausfrau auf dem Pfad nach dem Speicher schreitet, ist wie ein trüber Tag, und an seinem Familientisch sitzt obenan die Langeweile wie ein hinschwindender Herbstabend. Eine gute Hausfrau aber ist für den Hof eine lachende Sonne, die erleuchtet und wärmt”.
(lähteet: Kivi: Valitut...
Fanny on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Suomessa Fanny kuuluu topeliaaninisiin nimiin, jotka tulivat muotiin 1800-luvun puolivälissä. Fanny-nimi tuli uudelleen muotiin 2000-luvun vaihteessa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Fanni, Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi. Fannyn nimipäivä on 2.3.
Frida on pohjoismainen nimi, joka tarkoittaa kaunis, ihana, ystävä, rakastettu. Se on almanakassa sijoitetu 29.12 Rauha-nimen rinnalle siksi, että saksassa Friede merkitsee rauhaa. Suomalaisia kansanomaisia muotoja ovat Riita, Riitta ja Riitu.
Casimir, vrt. Kasimir on muinaisslaavilainen nimi, joka tarkoittaa rauhantekijä,...
Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kesä on Suomen vähätuulisinta aikaa ja syksyn edetessä tuulisuus kasvaa. Tammikuu on pitkän ajan keskiarvojen mukaan tuulisin kuukausi Suomessa. Tuulisuus vaihtelee tietenkin suuresti: tuntureiden lakialueet ovat tuulisimpia paikkoja ja rannikkoalueet seuraavaksi tuulisimpia. Suomen metsäisyys vähentää tuulisuutta huomattavasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan "Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi."
Tietoja...
Suomasema kuuluu Oriveden kaupunkiin.
Nimestä löytyy erilaisia muotoja jo 1500-luvun puolivälistä alkaen: Somesoma, Soomaisema, Suomais ja Suomasema v. 1564. Tutkija Viljo Nissilä on v. 1962 arvellut nimen olleen alun perin Suomasenmaa, jossa paikannimen alkuosa olisi sukunimi. Tuollaista sukunimeä ei kuitenkaan noilta ajoilta tunneta. Sen sijaan tunnetaan varsinaissuomalaista tarkoittava lisänimi Suomalainen. Jos kyseessä on alkuaan suomenkielinen maa-loppuinen nimi, se olisi voinut lyhentyä nykymuotoonsa eräalueen nimestä Suomalaisenmaa.
Toinen vaihtoehto on se että kyseessä ei ole sana ”maa” vaan johdin –ma. Alueella on muitakin samantapaisia paikannimiä: Kopsama, Siitama. Lähikunnissa on myös useita sema –loppuisia nimiä kuten...
Kaivattu pyöräilylaulu on Antti Matikaisen Pyöräilen, radiohitti kesältä 2004, joka on julkaistu kokoelmalevyllä Tähtitaivas 7 (Mediamusiikki, 2004) ja Matikaisen ensialbumilla Kun ilta saapuu (AXR, 2006).
Tässä muutamia hyviä tietokirjoja, joista voit aloittaa:
Venturo, Piero & Ceserani Cian Paolo: Kreeta, tarukuningas Minoksen saari. WSOY 1985. ISBN 951-0-13394-9.
Levanto, Marjatta: Taivaallinen tungos - kuvia muinaisista myyteistä. Teksti Marjatta Levanto, kuvitus Julia Vuori. Otava 2001, ISBN 951-1-17296-4
Laine, Vesa: Hermes -- antiikin lukemisto. WSOY 1988.
ISBN 9510216763 |
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita. WSOY 1984 (sarja: Maailman taruaarteet - Kreikka) : ISBN 951-0-12748-5
Bellingham, David: Kreikan mytologia. Gummerus 1990. ISBN 951-20-3599-5
Hauska satukirja aiheesta on Elina Karjalaisen Uppo-Nalle ja merikarhun tytär. WSOY 1990 : ISBN 951-0-16407-0.
Nuortenkirjan aiheesta on kirjoittanut Liisa...
Ateneumin sivuilla kerrotaan:
" Nimi Ateneum viittaa kreikkalaiseen Pallas Atheneen, joka oli viisauden ja sodankäynnin jumalatar. Hänet tunnettiin myös kaupunkien ja valtioelämän vaalijana. Ateneum tarkoittaa Athenen temppeliä tai pyhäkköä."
Vaikka taide-elämä on joskus riitaisaa, on Pallas Athene antanut nimensä rakennukselle varmaankin Viisauden, eikä Sodankäynnin jumalattarena.
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
Suomen kielen sana Venäjä on mahdollisesti germaanista perua. Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, vendien, kansannimi pohjautuu todennäköisesti samaan sanaan, ja germaanit kutsuivat luultavasti kaikkia naapurissaan asuneita slaaveja nimellä *wened.
Kielikello: Suomi, Ruotsi ja Venäjä - oma ja naapurin nimi
Suomen kielen etymologinen sanakirja: Venäjä
Tähän on vaikea vastata, koska kirjat vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Ihmiset myös kaipaavat ja tarvitsevat erilaisia asioita vaikeina hetkinä. Joku haluaa käsitellä ongelmiaan, toinen haluaa paeta niitä. Laitan tähän nyt joka tapauksessa joitakin omia ajatuksiani sekä kollegoitteni ja ystävieni ehdotuksia. Mukana on niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Toivottavasti näistä löytyy ystävällesi sopiva kirja tai sopivat kirjat:
L.M. Montgomery: Sininen linna
Tiina Lymi: Susi sisällä (näytelmä)
Sari Malkamäen novellit
Rolain Roman: Mestari Breugnon
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -sarja
Eckhart Tolle: Läsnäolon voima
Anthony De Mello: Havahtuminen
Bruce Fisher: Jälleenrakennus
Harville Hendrix: Kaikki se rakkaus mikä sinulle...
Alkuperäisen version kappaleesta "Oi tuntematon" laulaa Irja Kuusela. Levytys on vuodelta 1967.
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Oi+Tuntematon
ja
Suomen kansallisdiskografia https://finna.fi
Fredi lauloi samana vuonna laulun Suomen euroviisukarsinnoissa, sijoittuen kolmanneksi. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisuhistoria/topic2360.html?sid=d21e…
"Oi tuntematon löytyy HelMet-kirjastoista Taneli Mäkelän laulamana CD-levyltä "20 suosikkia : Vanhan veräjän luona" ja Eino Grönin laulamana CD-levyltä "Musiikin tähtihetkiä". HelMet-kirjaston musiikkihaku: http://www.helmet.fi/search~S3*fin/X
Sanoituksen ja nuotit löydät esim. Suuri Toivelaulukirja 14:stä. Myös "Ikivihreitä lauluja : Taneli Mäkelän ohjelmistoa" sisältää etsimäsi...
