Hiawyn Oramin Villen yliveto ilta (1994) vastaa hyvin kuvaustasi. Siinä päähenkilö Villen vanhemmat ovat tosiaan lähdössä naamiaisiin, mutta Ville ei haluaisi päästää heitä, koska hän pelkää, etteivät vanhemmat tule takaisin. Ville ei lähde oikeasti seuraamaan vanhempiaan, vaan heille tulee lapsenvahdiksi tyttö, jonka avulla hän pystyy seuraamaan vanhempiaan mielikuvituksen voimin, ja pystyy kuvittelemaan kaikki naamiaisasut. Ville nukahtaa tyytyväisenä. Kirjan loppupuolella on paljon kuvia naamiaisasuisista ihmisistä, ja yhdellä on todellakin ampiaisasu.
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Kyseessä voisi olla Barbara Sleigh'n lastenkirja Carbonel, kuninkaallinen kissa (Carbonel - The King of the Cats, suom. Hannu Tolsa,1957). Kirjan jatko-osa on nimeltään Carbonelin kuningaskunta (The kingdom of Carbonel, 1961).https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/carbonel
Linnunlauluäänitteitä löytää HelMetistä esim. yhdistämällä sanahaussa hakusanat ’linnut’ ja ’äänet’
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=linnut+%E4%E4net&m=&l=&Da=&Db=… . Haulla tulee melkoinen määrä äänitteitä ja esim. kirjoja, joissa on liitteenä cd-levy. Kaikkia äänitteitä ei ole tarkoitettu lajien tunnistamiseen, mutta tässä muutama esimerkki siihen tarkoitukseen sopivista:
Jännes: Linnunlaulun Suomi, kirja + cd-levy liitteenä (Otava, v. 2005)
Koskimies: Kotimaan linnut, kirja + cd-levy liitteenä (WSOY, v. 1996)
Suomen ja Euroopan lintuopas, kirja ja cd-levy erikseen (Valitut Palat, v. 2003)
Luonto soi –sarjan cd-levyt, osat 1-9 (äänittäjä Lauri Hallikainen).
Internetistä löytyy myös sivusto, josta löytyy...
YouTubella on kappale "I can't make you happy anymore", jonka esittäjänä on Michael Hall. Kappale on albumilta Day (1996). https://www.youtube.com/watch?v=4Oo2robGHG0 Olisikohan se etsitty kappale.
Hei,
kiitos ehdotuksestasi. Välitin toiveesi eteen päin Helmetin monikielisyydestä vastaavalle ryhmälle. Toivottavasti asia edistyy sitä kautta, vastaaviahan on ollut Helsingin kaupunginkirjastoissa aina välillä.
Espoossa Lippulaivan kirjastossa toimii englannin kielinen keskusteluryhmä. Laitan linkin tähän oheen, ehkä siitä voisi olla hyötyä.
Englannin kielen keskusteluryhmä | Espoon kaupunki
kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen".
Valtiokonttorin sivuilta löytyy tietoa valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta:
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valti…
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä löytyy tietoa oikeusasiamiehen sivustolta:
https://www.oikeusasiamies.fi/fi
Kyseessä voisi olla Terrence Malickin ohjaus Julma maa (alk. Badlands). Se on vuodelta 1973, mutta esitetty televisiossa useampaankin otteeseen 90-luvulla.
Lisätietoa elokuvasta esim. IMDB:ssa: https://www.imdb.com/title/tt0069762/.
Stalinista ja muista neuvostoliiton johtajista, kuten Leninistä, on toisinaan käytetty venäjän- ja serbiankielistä termiä Vozhd tai Vožd, joka tarkoittaa johtajaa. Sana on johdettu venäjänkielisestä verbistä vesti, joka tarkoittaa "johtaa".
1920-luvun lopulta alkaen termiä vožd alettiin käyttää yksin Stalinista, josta oli tullut Leninin kaltainen ”johtaja ja opettaja”.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vozhd
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6palvonta_(politiikka)#Stalin
Katkelma on runosta Aviolitto-elegiat 1-7, ja se on kokoelmasta Under (1984). Runon suomentaja on Pentti Saaritsa. Ensimmäinen säe on: "Me lojumme alasti vierekkäin selällään".
Teekkarihuumorista on tässä palvelussa kysytty myös pari vuotta sitten. Alla linkki tähän vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-teekkarihuumori-on-niin-harskia?lan…
Snellmanin lihanjalostuksesta vastattiin näin:
Tuotannostamme saadun tiedon mukaan Ohuen ohut -tuotteet viipaloidaan suuritehoisilla viipalointilinjoilla lähes automaattisesti. Tangot ovat 100 mm halkaisijaltaan ja noin 1 m mittaisia. Kun makkaratankoa ollaan viipaloimassa, se tulee linjastolle vaakatasossa.
Valitettavasti tämä Somerjoen sävellys Pirkko-Liisa Aleniuksen sanoihin kuuluu niihin lukuisiin lauluihin, joista on tarjolla runsaasti äänitteitä, mutta ei ensimmäistäkään nuottiversiota. On mahdollista, että Johanna Kustannuksella voisi olla arkistoissaan jokin käsikirjoitusversio levytyksiä varten. Heidän osoitteensa on Johanna Kustannus / Universal Music Oy, PL 40 00151 Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Viisiosainen italialainen televisiosarja Mafian merkit (Alle origini della mafia) oli ohjelmistossa vuonna 1977. Mafian historiaa aina 1500-luvulta lähtien esitelleen sarjan ensimmäinen osa nähtiin 8.10.1977 TV1-kanavalla klo 23.15.
Helsingin Sanomat 8.10.1977
https://www.imdb.com/title/tt0071122/?ref_=ttrel_rel_tt
Pyretriini on dalmatianpietaryrtistä (tunnetaan myös dalmatiapäivänkakkarana) peräisin oleva ainesosa, josta valmistetaan jauhetta tuhohyönteisten torjuntaan. Se on ainoa luomuviljelyssä hyväksytty tehoaine.
Pyrethrum laskettiin ennen omaksi suvukseen asterikasvien heimon taksonomisessa järjestelmässä, mutta nykyisin siihen kuuluneet kasvit luokitellaan pietaryrtteihin (Tanacetum) ja krysanteemeihin (Chrysanthemum).
Dalmatianpietaryrtti (dalmatianpäivänkakkara), Tanacetum cinerariifolium, gråkrage, dalmatinerkrage (puutarha.net)
dalmatianpietaryrtti - Tanacetum cinerariifolium | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pyretriini ja pyretroidit - torjunnassa käytetyt tehoaineet - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Tehoaineet...
Huomenlahja palautuu germaaniseen oikeuteen, ja sen peritarkoituksena oli luultavasti joko korvata vaimon pesään tuomia myötäjäisiä tai – ehkä vielä uskottavammin – taata vaimolle turva sen mahdollisuuden varalta, että hän jäisi lapsettomana leskeksi. Keskiaikaisen maanlain määräysten mukaan miehen oli säätyyn katsottama annettava lahja vaimolleen, minkä voi katsoa jonkinlaiseksi yhteiskunnan vaalimaksi sosiaaliturvan luonteiseksi toimeksi. Huomenlahjan arvo on ollut sidoksissa aviomiehen säätyyn ja varallisuuteen, samoin aikakauteen ja lainsäädäntöön. Kansan keskuudessa lahjat olivat pääasiallisesti eläimiä, vaatetta tai rahaa. Vuoden 1734 laissa rajoitettiin huomenlahjan rahallista arvoa ja kiinteän omaisuuden lahjoittaminen...
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
