Hei!
Kirjailijan oikea nimi olikin Norma Bagain Toliopoulos ja hän on asunut jo kauan Chicagossa, hän on siellä naimisissa ja hänellä on lapsiakin. Elokuva Forbidden Lie kertoo 'Norma Khourista', elokuvasta löytyy tietoja netistä, sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Forbidden_Lie$
Norma Bagain Toliopouloksesta löytyy tietoja myös sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Norma_Khouri
Hei ja kiitos kysymyksestä.
Tässä muutama ehdotus luettavaksi aiheesta.
Kuusi Janne: Silmästä silmään
Hast Mauri: Kymmenen virran maa
Anneli Kanto: Veriruusut ja Lahtari
Asko Jaakonaho: Onnemme tiellä
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Ainakaan suomenkielisen kansainvälistä naistenpäivää käsittelevän artikkelin perusteella ruusujen antaminen ei ole mikään yhteinen perinne, vaan 1900-luvun alussa käynnistynyt toiminta on sisältänyt ja hyväksynyt kaikenlaiset kukkaset. Erityisesti Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa ruusu on kuitenkin ollut ilmeisesti suosituin kukka ja todennäköisesti Venäjä on edelleen ruusujen jakajana huipulla ihan väestömääränsäkin takia. Siellä naistenpäivä on myös perinteisesti ollut vapaapäivä, toisin kuin esimerkiksi Suomessa.
Heikki Poroila
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Esimerkiksi nämä romaanit kertovat sivullisuudesta kukin omalla tavallaan:
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
Lars Gustafsson: Mehiläishoitajan kuolema
Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
Michel Houellebecq: Maasto ja kartta
Reidar Palmgren: Sudenmarja
Helmet-hakua www.helmet.fi voit käyttää niin, että laitat hakusanaksi jonkin näistä kolmesta sivullisuus/ulkopuolisuus/vieraantuminen and kaunokirjallisuus, niin saat varsin runsaasti teemaa käsitteleviä kirjoja. Myös Kirjasammosta voi etsiä näillä samoilla hakusanoilla www.kirjasampo.fi.
Ulkopuolisuuden teemasta on myös kysytty täällä aikaisemmin. Tässä vastaus: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=...
Tällaista luetteloa ei sinänsä ole olemassa, mutta nuo tiedot voi pääosiltaan koota Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan kautta (https://finna.fi). Samaa tietoa on myös vuosittaisissa paperille painetuissa bibliografioissa, joita ei tosin viime vuosikymmeninä ole enää tehty, ei edes 1900-luvun loppuun asti.
Kannattaa kuitenkin varata projektiin runsaasti aikaa, sillä jos viime vuosisadalla tarkoitetaan 1900-lukua, osumia tulee olemaan kymmeniä tuhansia. Jos puhutaan 1800-luvusta, päästään paljon vähemmällä, koska kirjallisuuden julkaisutoiminta oli tuolloin suppeampaa.
Hakusanoina kustantamoiden nimet Otava ja Tammi eivät ole kovinkaan hyviä, koska mukaan tulee myös muita osumia. Mutta vuosiluvulla rajaaminen on...
Elokuva saa lopullisen muotonsa leikkaamisesta, jossa rakennellaan ja yhdistellään kuvatut kohtaukset yhtenäiseksi tarinaksi. Joistain elokuvista on useita eri leikkausversioita. Kuvattuja kohtauksia voidaan myös jättää pois lopullisesta elokuvasta. Syynä voi olla esimerkiksi, ettei kohtaus ole tarpeellinen elokuvan kerronnan kannalta. En pysty selvittämään, miksi Lapin kullan kimalluksesta on jätetty pois kohtauksia, joissa pappasi esiintyy. Sen tietävät todennäköisesti vain elokuvan tekijät.
Lapin kullan kimalluksen tekijätiedot löytyvät Elonetin sivuilta:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_898664
Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla on tietoa tavoista rajoittaa suoramarkkinointia ja puhelinmyyntiä:
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-oikeu…
Rajoituspalveluista osa on maksullisia, mutta maksuttomiakin palvelun tarjoajia löytyy, esim. Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto (ASML), jonka jäsenet sitoutuvat noudattamaan tehtyjä kieltoja:
http://www.asml.fi/kieltopalvelut/
Suomalaisten elämästä 1500-1600-luvuilla on kirjoitettu paljon. Joissakin keskiaikaan keskittyvissä teoksissa kerrotaan myös renessanssin ajasta, kuten Satu Hovin kirjassa Keskiajan puvut. Alle on listattu vielä lisää teoksia:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809
Häggman et al: Suomalaisen arjen historia, osa 1. Savupirttien Suomi
Nissiaho, Aino (toim.): Ihmisen maisema: kirjoituksia yhteisön ja ympäristön muutoksista Lounais-Suomen rannikolla
Pylkkänen, Riitta: Renessanssin puku Suomessa 1550-1620
Pylkkänen, Riitta: Säätyläispuku Suomessa 1550-1620
Seppälä, Suvianna: Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609
Suolahti,...
Ota mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus ja tule kirjaston infotiskille, niin sinulle tehdään uusi kortti. Vanha tilisi sekä lainat siirtyvät samalla tälle uudelle kortille.
Kun uusi kortti on tehty, vanha kortti poistuu samalla käytöstä, joten se ei vaihdon jälkeen enää toimi.
Kerrostaloja ei yleensä enää lämmitetä puulla. Yksittäisissä asunnoissa on edelleen takkoja, joten kaikkia savupiippuja ei välttämättä ole poistettu käytöstä.Lähteet: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/Kotitalouksien-suora-saehkoen-kulutus-on-laskussa-mikroaineistot-syventaevaet-tietoja-asumisen-laemmitystavoistahttps://omataloyhtio.fi/artikkelit/vanhan-takan-ja-tiilipiipun-uudellee…
Pääkirjastossa käy n. 4000 asiakasta päivässä. Tilastotietoja kirjaston toiminnasta löytyy kirjaston kotisivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/tilastotietoja_vuodelta_2004.htm
Telepatiaa kappale löytyy J.Karjalaisen cd:iltä Tähtilampun alla ja Suurimmat hitit. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoiteessa http://www.libplussa.fi
Jos haluat myös nuotit ko. kappaleeseen, ne löytyvät esim. teoksista Kasper, Eira: Opus--Suomalaisena musiikin maailmassa Sis.laajan nuottiosaston (sanat, melodia, kitaran soinnut)
ja Rokkivihko 92
Tiedustelujen jälkeen selvisi, että kyseinen DVD-levy löytyi tosiaan kirjaston korjattavan ja tarkistettavan aineiston hyllystä. DVD on nyt palautettu myös kirjastojärjestelmän kautta, eli ei pitäisi enää näkyä lainoissanne. Pahoittelemme erhettä.
Kirjaston käytettävissä olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt vastausta kysymykseesi. Asia kuitenkin selvinnee, kun otat yhteyttä Suomen sarjakuvaseuraan puh. 6856100, soite PL 927, 00101 Helsinki ja internetissä http://www.kupla.net (Vastaavat kysymyksiin myös verkon kautta.)
Orvokki Autiosta on tietoa internetissä ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.internetix.fi/taiteilijatverkossa/perola/kirjaili.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/E36B19318E72508FC2256AB80…
(WSOY:n sivut)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI
(Sanojen aika -kirjailijatietokanta)
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp
voit tehdä hakuja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon (valitse kirjain A, ja sitten valikosta Autio, Orvokki), josta löytyy kaksi Orvokki Autiota käsittelevää kysymystä. Näistä saat lisätietoa kirjallisista lähteistä, joita voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, löytyy kyllä aineistoa maanmittauksesta ja maanmittausinsinöörien työstä (hakutyyppi aihehaku, hakusanat ”maanmittaus”, ”maanmittausinsinöörit”). Teosta, jossa käsiteltäisiin nimenomaan tämän alan työturvallisuutta, ei näyttäisi löytyvän. Yleensä työturvallisuudesta kyllä löytyy runsaasti aineistoa hakusanoilla ”työturvallisuus”, ”työturvallisuusmääräykset”, ”työturvallisuuslaki”. Muutama teos löytyy myös sanahaku-hakutyyppiä käyttäen yhdistämällä hakusanat ”maanmittaus” ja ”lainsäädäntö”, mutta niissäkään ei ainakaan luettelointitietojen perusteella näyttänyt olevan tietoa juuri työturvallisuudesta. HelMet-tietokannasta löytyy asiasanalla ”kartoitus” mm....
Listaamistasi kirjastoista suurin kokoelma on Ison Omenan kirjastossa, joten siellä on suurin määrä myös eläinaiheisia kirjoja. Soukan ja Kivenlahden kokoelmat ovat suunnilleen samankokoiset, Saunalahden kokoelma on taas selvästi pienempi. Saunalahden kirjaston kokoelma on painottunut lasten kirjoihin.
Eläinkirjoja löytyy kirjastosta useammastakin paikasta. Eläimistä kertova kaunokirjallisuus on kaunokirjallisuudessa (esim. Ruohometsän kansa). Lasten eläin-kuvakirjat ovat kuvakirjoissa - joissain kirjastoissa ne on saatettu ottaa erilleen. Lasten tietokirjallisuus on samoin saatettu järjestää eri kirjastoissa hieman eri tavoin.
Aikuisten tietokirjallisuudessa eläimet on jaettu pääosin kahteen osaan: villieläimiin ja kotieläimiin....
Vuonna 1954 ilmestyi Åke Nilzenin kirja Allergia: sen synty ja hoito. Kirjassa on 75 sivua, ja se on 18 cm korkea. Tässä kirjassa on jonkin verran tietoa ruokavalion vaikutuksesta allergioihin, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopion varastokirjaston, joten se on mahdollista saada kaukolainaan.
Muita kysymilläsi vuosikymmenillä ilmestyneitä suomenkielisiä allergiaa käsitteleviä kirjoja emme löytäneet.
