Hyvä nettilähde on tämän palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siellä on paljon vastauksia, kirjoita hakukenttään francine pascal.
Hyvä kirjallinen lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran eli SKS:n sivuilta löytyy Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineistojen yleisluettelo, jonka kautta löytyy erilaisia arkistoja. Täällä ei ole arkistoa liittyen pakinoitsija Härmän Kuustaaseen. Muistakaan lähteistä emme löytäneet hänestä arkistoa. Vaikuttaa siltä, että sellaista ei ole ainakaan julkisesti koottu.
SKS on suljettuna heinäkuun ajan, mutta ehkä kannattaa ottaa sinne yhteyttä myöhemmin:
https://www.finlit.fi/
Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä."
Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Jean H. Meeusin kirjaa Astronomical algorithms ei löydy Suomen tieteellisistä eikä yleisistä kirjastoista. Sen sijaan se löytyy useammasta ruotsalaisesta yliopistokirjastosta (Tukholma, Lund, Linköping), joten voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjasta Turun kaupunginkirjaston neuvontaan. Kaukolainamaksu on vähintään 15,- (+ mahdolliset lainanantajakirjaston vaatimat maksut).
Kirjaa on myös saatavana kirjakaupasta sekä vuodelta 1991 (1. p. ISBN 0-943396-35-2) että vuodelta 1998 (2. p. ISBN 0-943396-63-8).
Vuoden 2019 alusta alkaen ei pankkitunnuksia eli ns. vahvan tunnistautumisen mahdollistavaa tekniikkaa saa enää ajokortilla, vain passi tai poliisin antama henkilöllisyystodistus kelpaavat pankissa. Vastaavasti myöskään passia tai em. henkilöllisyystodistusta haettaessa ei ajokortti enää jatkossa kelpaa henkilöllisyyden osoittamiseen. Poliisi tosin joustaa jälkimmäisessä tapauksessa siten, että myös "vähän aikaa sitten vanhaksi mennyt" passi tai henkilökortti voidaan harkinnan mukaan hyväksyä. Pankit ovat tiukempia.
Heikki Poroila
E-kirjojen lainaus kirjaston e-kirjapalveluiden kautta on maksutonta, eikä niistä tule myöhästymismaksua. Lainaamiseen tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Hei,
visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ylläpitää taiteilijaluetteloa. http://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Sieltä löytyneiden Dixon - nimisten taiteilijoiden joukosta ei löytynyt vastaavaa signeerausta. Myöskään google-haut eivät vastaavuuksia tuoneet vaikka Dixon aika yleinen sukunimi onkin ja sen nimisiä taiteilijoita on paljon. Esimerkiksi Maynard Dixon. https://www.maynarddixon.org/
Arvelen maalauksen olevan kuvan perusteella ns sisustustaulu etenkin sen romanttisen ja aika stereotypisen aiheen valossa. Nätti se on ja voinet hyvällä omallatunnolla lahjoittaa tai myydä sen siitä pitävälle - onhan se kuitenkin oikea öljymaalaus.
Ystävällisin terveisin,
Hei!
Kyseessä saattaa olla Martti Haavion Tuhkimus-satu, joka alkaa näin: "Olipa kerran ukko, ja ukolla oli kolme poikaa, ja kaksi oli vilkasta ja ahkeraa ja hyvin somaa, mutta kolmatta kaikki moittivat. Ja kolmannen pojan nimi oli Tuhkimus Tähkimys uunin pankolla." Kaksi vanhinta veljestä saavat isältä rahamassit ja kehotuksen lähteä maailmalle onnea koettelemaan. Näin he tekivät ja tulivat hyödyllisiä kauppoja tehtyään rikkaina takaisin. Tuhkimusta halveksittiin ja pilkattiin. Tuhkimus sai hauelta saksanruokopillin, johon puhaltamalla Tuhkimuksen toiveet toteutuvat. Pillin avulla Tuhkimus pelastaa kuninkaan tyttären tornista ja satu päättyy onnellisesti: "Ja sitten he elivät onnellisina monta vuotta, ja saivat paljon lapsia".
Koska...
Ei voi. Kaikkien myrkkykäärmeiden myrkky syntyy käärmeen päässä sijaitsevissa myrkkyrauhasissa. Yleensä myrkky siirtyy käärmeestä uhriin hampaiden välityksellä, mutta jotkut käärmelajit osaavat myös sylkeä myrkkyä.
Lähde: http://jrscience.wcp.muohio.edu/studentresearch/costarica03/venom/anatomy.htm
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)...
Kyseessä lienee vanha itämainen tarina, joka on länsimaissa tullut tunnetuksi ainakin W. Somerset Maughamin näytelmään Sheppey sisältyvästä versiosta. Näytelmää ei ole suomennettu.Tarinassa bagdadilainen kauppias lähettää palvelijansa torille. Tämä palaa säikähtäneenä ja kertoo nähneensä siellä Kuoleman, joka oli tehnyt häntä kohtaan uhkaavan eleen. Palvelija pyytää lainaksi hevosta, jotta voi paeta Kuolemaa ja välttää näin kohtalonsa. Näin tehdään, ja palvelija ratsastaa täyttä päätä Samarraan. Sillä välin kauppias menee torille, tapaa Kuoleman ja kysyy, miksi tämä oli uhannut hänen palvelijaansa. Kuolema vastaa olleensa vain yllättynyt nähdessään palvelijan Bagdadissa, sillä hänellä olisi tapaaminen tämän kanssa samana iltana Samarrassa....
Marilyn Kaye on on kirjoittanut Sisters Clubin http://www.sistersclub.net/sisters/index.jsp?c=page&id=814
nettisivujen mukaan 120 kirjaa, joista on suomennettu vain Replica-sarja.
Sisters clubin sivuilla on esitelty lyhyesti muutama uusin Replica-sarjan kirja.
Samantapaista tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=&id=320&lastname=Kaye&f…
Muilta nettisivuilta tietoa löytyy vain englanniksi.
Tänä syksynä ilmestyy Kirjastopalvelun kustantama kirja
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Siinä on suomenkielellä tietoa Marilyn Kayesta ja hänen kirjoistaan.
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta voi myös tarkistaa Marilyn Kayen kirjoittamat...
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren...
Tällä hetkellä kirjastoissa pätevät samat ohjeet kuin muuallakin eli maskin käyttö perustuu suosituksiin. Helmet.fi:n uutisessa todetaan: ”Toivomme, että ihmiset ottavat laajentuneen maskisuosituksen pääkaupunkiseudulla vakavasti ja noudattavat sitä, ellei ole terveydellistä syytä olla käyttämättä maskia. Näin saatamme säästyä rankempien keinojen, kuten esimerkiksi erilaisten aukiolorajoitusten ja koulujen etäopetuksen, käyttöönotolta”, toteavat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsinki_Es…
Toivomasi kappale Genovevan kehtolaulu, säveltäjä Robert Schumann on Helmet-kirjaston kokoelmissa ainakin levyllä Unipursi / Hannu Ihalainen. Päivä, 2013. Levylle on koottu kehtolauluja. Levyn voi varata Helmetin kautta.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy Walter Harding Maurerin teos The sanskrit language: an introductory grammar and reader.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267164__SWalter%20Harding%20Maurer__Orightresult__U__X4?lang=fin&suite=cobalt
Tässä teoksessa on sanskritinkielisiä tekstiotteita esimerkiksi Hitopadeśasta ja Bhagavad Gitasta.
Vuoden 1989 Helsingin Sanomia tutkimalla selviää, että esimerkiksi 10.2.1989 frangin kurssi oli seuraava:
Tilivaluutta: osto 0,6754 myynti 0,6814
Setelivaluutta: osto 0,6684 myynti 0,6984
Myöhemmin helmikuussa 25.2.1989:
Tilivaluutta: osto 0,6825 myynti 0,6885
Setelivaluutta: osto 0,6755 myynti 0,7055
