Helsig on inarinsaamen kielen muoto Helsingistä. Lähteenä tässä käytetty Ilmari Mattuksen vuonna 2015 julkaisemaa Anarâš päikkinoomah -teosta.
Huom. myös kielitoimiston ohje saamenkielisten paikannimien käytöstä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/710.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme suomenkielistä teosta kanootin rakentamisesta:
Kukkula, Heikki: Kanootin rakennusopas (1980)
Luukkanen, Harri: Stripperi : tee itse 1990-luvun puukanootti (1995)
Hovi, Lauri: Rimakanootin rakennusopas (2003)
Lisäksi saatavilla on yksi englanninkielinen teos:
Moores, Ted: Canoecraft : an illustrated guide to fine woodstrip construction (2000)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaukopalvelu on yksi keskuskirjastotehtävistä. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjasto hoitaa keskitetysti koko Helmet-alueen lähettävän kaukopalvelun.
Vuosaaren kirjaston kohdalta ei löytynyt eksakteja tietoja lähetetyistä ja saaduista kaukolainoista. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta sen sijaan löytyi ajan tasalla olevia tilastoja.
Yksittäisiä kaukolainoja lähetettiin Helmet-kokoelmasta 4599 kpl vuonna 2017 eli 32 vähemmän kuin vuonna 2016. Omien asiakkaiden pyynnöstä lähetettiin 1085 tilausta, , 25 vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin osa tilauksista lähetettiin kotimaisiin kirjastoihin. Näistä saatiin lainoina tai kopioina 1038.
Yksittäisiä kaukolainoja lähetettiin Helmet-kokoelmasta 6531 kappaletta (luku sisältää myös...
Tutkittua tietoa tällaisen asian huomioonottamisesta ei löytynyt. Paljon tietoa luomutuotannon, mm. maidon, vaikutuksesta ympäristöön Luonnonvarakeskus Luken tutkija Merja Saarisen esityksestä Luomutuotannon vaikutus ympäristön hyvinvointiin:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/saarinen_lf2017.pdf
Alla myös linkki Hilkka Hiltusen opinnäytetyöhön nimeltä Maidontuotantotilan hiilijalanjälki. FarmCALC 2.1 -laskurin käyttö hiilijalanjäljen laskennassa (Savonia-ammattikorkeakoulu, 2019):
https://www.theseus.fi/handle/10024/161549
Gustaf Edgrenin ohjaaman "Katrinan" Suomen ensi-ilta on ollut 10.10.1943 elokuvateatteri Maximissa Helsingissä. Vuoden 1943 jälkeen elokuvaa ei tosiaan ole esitetty Suomen televisiossa tai uusintana elokuvateattereissa:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_185823
Syytä on hankala selvittää, mutta se saattaa liittyvä elokuvan esitysoikeuksiin.
Kannattaa laittaa elokuvasta ohjelmatoive Yleisradiolle:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Aladdinissa ei tosiaan mainita ajankohtaa, mutta Tuhannen ja yhden yön tarinoiden ajoitusta on tutkittu. Niitä on kertynyt useassa eri kerrostumassa, ja vanhimmat ovat peräisin 800-luvulta eli ne ajoittuisivat siis osittain aikaan ennen sitä.
Aladdinin tarina on ilmestynyt satujen joukkoon ranskalaisen Antoine Gallandin käännöksessä. Galland eli 1600-luvulla. Hän lisäsi Tuhannen ja yhden yön tarinoiden joukkoon kansantarinoita monenlaisista lähteistä, joihin lukeutui syyrialainen tarinankertoja Hanna Diab. Aladdinin tarina on yksi niistä. Diabin tarinan lähteitä ei tunneta. Ainoa varma ajoitus on siis tuo 1600-luku, tarina sijoittuu joko siihen tai sitä aikaisempaan aikaan.
Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut...
Näissä kirjoissa on tietoa Marvi Jalosta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. Kirjoissa on pienet kuvat kirjailijasta. Netissä tietoa löytyy Sanojen ajasta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Nyt olen löytänyt tämän marssin: Lahti, 21.07.1931, nro 81, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1871848?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Meren aallot löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista Terveiset ulapalta : meren ja kesän lauluja = Hälsningar från havet = Greetings from the sea / toimittanut Anneli Hongelin sekä Dallapé-orkesterin 30-luvun suosituimmat humppasävelmät 2.
Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,...
”The Well of Loneliness” löytyy vuoden 1928 ensipainoksena Kansalliskirjaston kokoelmista ja vuoden 1982 painoksena Topelia-kirjastosta. Osoitteesta https://finna.fi löytyvässä Helka-haussa kannattaa laittaa kirjan nimi artikkelittomassa muodossa ”Well of Loneliness”, koska muuten oikeita hakutuloksia ei tule. On tosin vaikea sanoa, miten varsinkaan vanhempi painos on kokoelmiin päätynyt, mutta ehkä kirjan lainaaminen auttaisi asiaa, jos kirjassa on vaikkapa merkintöjä, kenelle se on kuulunut ja milloin se on Kansalliskirjaston kokoelmiin liitetty. Molemmat kappaleet ovat tosin lainassa, mutta niistä voi tehdä varauksen.
Suomen kirjastoissa näyttää olevan jonkin verran kirjan eri painoksia. Maakuntakirjastojen valikoimaa voi katsoa...
Tällä tarkoitettaneen "muna-asentoa", jonka ensimmäisenä esitteli ranskalainen syöksylaskun olympiavoittaja (1960) Jean Vuarnet. Kananmunan muotoa jäljitellyt aerodynaaminen laskuasento levisi alppirinteiltä myös hiihtoladuille.
Lisätietoa eri kielillä Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://fr.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
Vastaus saatiin Urheilumuseon tietopalvelusta.
Laulu on Kari Tuomisaaren säveltämä ja sanoittama "Bzzz bzzz bzzz" (tai "Bzzz-bzzz-bzzz"), jonka on levyttänyt Pirkko Mannola. Laulu alkaa: "Eilen satoi räntää, kun menin nukkumaan. Tuskin jaksoi häntää nostaa kissakaan."
Pirkko Mannolan esitys YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=A-CafRzKhOE
Voisiko kyseessä olla Meg Cabotin kirja Prinsessatunnit: opas tuleville prinsessoille? Se on ilmestynyt vuonna 2004 ja tarjoaa humoristista tapakasvatusta. Kirjassa on pinkit kannet ja siinä on 138 sivua.
Keski-kirjastojen kokoelmista kirja löytyy täältä: https://keski.finna.fi/Record/keski.276901
Suomen lajitietokeskuksen sivuilta löytyy havaintopohjaista tietoa tervalepän esiintymisestä Suomessa ja Euroopassa: https://laji.fi/taxon/MX.38008/occurrence.
Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tarkemman tiedon osalta kannattaa kääntyä suoraan sen puoleen: https://luomus.fi/fi/info.
Vuoden 1985 asuntomessujen rakentaminen keskittyi Yrttisuon perhepuiston ympärille Kekkolan- ja Muurarinteille sekä Takkapolulle.Lähde: Pentti Pouttu: Asuntomessuraportti (Jyväskylän kaupungin asuntomessutoimikunta, 1986)
Ei valitettavasti taida sellaista teosta olla, jossa olisi kaikki alttaritaulut ja vielä ajantasaisena. Alla on kaksi kirjaa, joissa on osa alttaritauluista.Suuri alttaritaulukirja, 2012Alttaritauluja Suomen kirkoista, 2008Finna-palvelusta löytyy myös paljon kuvia kirkkojen alttaritauluista. Monilla seurakunnilla on myös nettisivuillaan tietoa omien kirkkojen alttaritauluista, joten niitä voi etsiä kirjoittamalla vaikka Googleen alttaritaulu ja [seurakunnan/kunnan nimi]
Eilistä paremmin ikävän tuntee Markus Salo kappaleessaan Ihmisen nielevä ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=gZI-wter-ps&list=RDgZI-wter-ps&start_radio=1
