Olisikohan etsimäsi kirjailija Elif Shafak, jonka teos Eevan kolme tytärtä ilmestyi tänä vuonna Sari Karhulahden suomentamana. Teos on viides Shafakilta suomennettu romaani.
Elif Shafak Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Eevan kolme tytärtä
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Jusa on alun perin Johanneksen kutsumamuoto, joka nykyisin tunnettaneen parhaiten Johanneksen muunnelmien kuten Juhan, Juhanin ja Jussin lempinimenä.
Viralliseksi etunimeksi Jusa annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Hei,
Olisi voinut olla. Svengaa tuokin kappale niin hyvin. Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio (Teos, 2006) ilmoitetaan kuitenkin kappaleen nimeksi Horst Jankowskin "So what's new?" ja Youtubesta löytyvät tunnarinpätkän perustella se on todellakin tuo.
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin...
Eve Hietamiehestä ja hänen vanhemmistaan Heikki ja Laila Hietamiehestä löytyy jonkin verran tietoa Otavan nettisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Heikki Hietamiehestä on tietoa myös osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietamiesheikki.html
ja Laila Hietamiehestä osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
Heikki ja Eve Hietamiestä on haastateltu Kodin kuvalehden numerossa 2/99 Ulla Ahvenniemen artikkelissa Eve ja Heikki Hietamies: Armotonta menoa s.36-38
Kodin kuvalehden artikkelissa mainitaan myös Even avopuoliso Alan. Teoksen Kuka kukin on 2001 mukaan Evellä on kaksi siskoa, Kristiina s.1958 ja Anuliina s.1968
Evestä, Heikistä ja Lailasta on tietoa kirjassa...
Kiintolevy ja kovalevy tarkoittavat samaa; englanniksi hard disk.
"Tietokoneen massamuistina toimiva kiintolevy eli kovalevy. Tietotekniikka slangissa tunnetaan myös nimet Winchester ja umpilevy."
Lähde: Jaakonhuhta, Hannu, Suuri tietotekniikan sanakirja, käsitteistö ja sanasto, Suomen Atk-kustannus Oy, 1999.
Ahvenanmaan kirjastojen aineistotietokanta Katrinan (http://opac.mariehamn.aland.fi/pls/bookit/pkg_www_misc.print_index?in_u… kirjaston (ÅHS biblioteket) kokoelmissa on Suomen kuvalehti vuodesta 1917 alkaen.
Tarkempia tietoja saadaksesi, ota yhteyttä esim. Maarianhaminan kaupunginkirjastoon:
http://www.mhbibl.aland.fi/info/index.html
Encyclopedia Titanican (https://www.encyclopedia-titanica.org/) mukaan vanhimmaksi elänyt Titanicilta pelastunut oli Mary Ann Charlotte Davis. 18.5.1883 syntynyt Davis kuoli 104-vuotiaana 29.7.1987. Tietokannasta löytyy kaikkiaan kymmenen viimeisenä kuollutta Elizabeth Deania vanhemmaksi elänyttä selviytyjää - yhdeksän matkustajaa ja yksi laivan henkilökuntaan kuulunut. Heistä viisi ehätti saavuttaa 100 vuoden iän.
https://www.encyclopedia-titanica.org/titanic-longest-lived-survivors-centenarians/
Risto Räppääjät voisivat olla kiinnostavia, ainakin ne ovat päiväkodeissa isompien lasten ryhmissä suosittua luettavaa. Chris Riddellin Ottilia-kirjoissa on hieno kuvitus. Muita mahdollisia:
Heinähattu ja Vilttitossu -sarja
Viiru ja Pesonen
Missä Vallu? -sarjan piilokuvakirjat
Leon lemmikkiuutiset -sarja
Miina Mylläkkä -sarja
Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira sekä Alas taikavirtaa
Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa ja muut Thorbjørn Egnerin kirjat
Beatrix Potter: Petteri kaniinin satumaailma
Jos laitat Helmet-hakuun sanan sadut, voit löytää aarrearkullisen kuvitettuja satukirjoja. Varsinkin uudemmissa satukirjoissa on yleensä runsaasti värikästä kuvitusta.
Vanhat Vaasa-lehdet ovat meillä luettavissa mikrofilmeinä. Voit varata aikaa mikrofilminlukulaitteelle numerosta 0401836343. Mikrofilmit ja niiden lukulaite sijaitsevat pääkirjaston Uutisalueella.
Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus tulostaa.
Kyseessä on graafikko Klaus Suhosen luoma hahmo. Nimi on väännös saksasta sehr gemütlich = Erittäin mukava.
Tällaisen vastauksen saimme Egotripin Knipiltä.
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Taivaan ja maan välillä kokoelmasta Uusia runoja (1924).Voit lukea runon myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista, joita on julkaistu useampikin laitoksia.V. A. Koskenniemen Uusia runoja (1924) HelmetissäV. A. Koskenniemen Kootut runot 1906-1955 Helmetissä
Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa.
Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen.
John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Murmuraatiota esiintyy pääasiassa talviaikaan loka-maaliskuussa, koska osasyynä on kylmyydeltä suojautuminen. Ilmeisesti siksi sitä havaitaan enemmän niillä alueilla joilla kottaraiset talvehtivat. Myös kantojen koko voi vaikuttaa ilmiön näyttävyyteen ja saamaan huomioon eri alueilla. Suomessa kottarainen on pesimälaji, eikä parvikäyttäytymistä esiinny samalla tavalla pesimäaikaan. Yöpymisparvia esiintyy kuitenkin Suomessakin loppukesästä.Lähteitä:Suomen Luonto: suomenluonto.fi/uutiset/kottaraiset-kirsikkapuussa/BBC Science Focus: sciencefocus.com/nature/starling-murmurationsLuontoPortti: luontoportti.com/t/682/kottarainenSuomen Lajitietokeskus: laji.fi/taxon/MX.36808/occurrenceBirdfact: birdfact.com/birds/starling/starling-murmurationThe...
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voitte palauttaa kirjat mihin tahansa Turun kirjastoon. Palautus onnistuu myös kaikkiin Vaski-kirjastoihin, joista on lista alla olevassa linkissä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#vaskilibraries
Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa. Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna.
Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai...
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani.
"Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan.
Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
