Ritva-nimen taustalla on suomen kielen sana ritva, joka tarkoittaa hentoa lehtipuun oksaa. Voit lukea lisää nimestä täältä.Riku on suomalainen lyhentymä Rikhardista. Nimeä on käytetty myös esimerkiksi Fredrikin, Kristianin ja Riston kutsumamuotona. Riku- ja Rikhard-nimen taustalla on muinaissaksan Richard (’mahtava’ + ’voimakas’). Riku-nimestä voit lukea nimestä lisää täältä.https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta
Tietoa sarjasta löytyy melko niukasti. Suomen kirjastoissa olevat Femina-sarjan kirjat ovat vuosilta 1971-1986. Osia on n. 150. Kirjoja on käännetty myös mm. englannista ja tanskasta, joten ruotsin kieli ei ole ainoa alkuteoskieli. Kaikki kirjat eivät siis ole Allersin kirjoja. Kirjasarja on todennäköisesti kustantajan (Vaasa oy) tekemä kokonaisuus, joten samanlaisena sitä ei varmaankaan löydy muista maista. LähdeFinna.fi: Femina-sarja https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&jo…
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
Mielestäni Harry Potter -sarja on sellainen, että se on luettava järjestyksessä, jos haluaa ymmärtää, mistä kaikesta oikein on kysymys. Päähenkilöt kasvavat ja muuttuvat koko ajan, eikä heidän toimintaansa voi ymmärtää, ellei tunne heidän taustojaan. En suosittele aloittamaan kolmannesta osasta.
Ilmeisesti Patrik Laine (s. 1998) ei ole suorittanut varusmiespalvelusta. Hänellä on Suomen kansalaisuus ja hän on kutsunnanalainen siihen saakka kunnes hän täyttää 30 vuotta. Jos esim. tänä vuonna Suomessa syttyisi sota, niin Patrik Laine ei olisi asevelvollinen, koska hän ei ole suorittanut varusmiespalvelusta.
Asevelvollisuuslaissa määrätään näin; Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden...
Euroopan unionin jäsenmailla on oma huumausainelainsäädäntönsä. Sen lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat viimeisten 20 vuoden aikana kehittäneet yhdessä yhteisen toimintatavan, jolla puututaan huumekaupan ja huumeiden käytön turvallisuus- ja terveysvaikutuksiin.
EU:n huumepolitiikka ja huumausainestrategia, verkkosivusto: https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-drugs-policy/
EU:n huumausainestrategia 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2021:102I:…
EU:n huumausainetoimintasuunnitelma 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021XG0…
Liikekannallepanosuunnitelman mukaan Venäjältä sotaan lähtivät aktiivipalveluksessa olevat vuosien 1911, -12 ja -13 ikäluokkien 1 500 000 varusmiestä sekä I luokan reservi eli vuosien 1904-10 ikäluokista 2 800 000 miestä, eli yhteensä 4,3 miljoonaa sotilasta. Kaikkiaan sotavuosina väkeen vietiin 14 miljoonaa miestä. Menetykset nousivat yhdeksään miljoonaan: kaatuneita oli kaksi miljoonaa, haavoittuneita neljä miljoonaa (joista puolet toipui takaisin riviin), karkureita ja sairastuneita miljoona, sotavankeja neljä miljoonaa.
Venäläisillä ei vuodenvaihteen 1916-17 tienoilla ollut paljonkaan sotaintoa jäljellä. Helmikuun vallankumouksen tärkein merkitys sodankäynnin kannalta oli, että kuri armeijassa romahti ja sotilaat alkoivat karkailla...
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Margit Hollméruksen laulu Kehäkukkanen alkaa Kehäkukkanen pieni pyörii .... Laulun voi löytää Lastentarhamuseon aineistoista osoitteesta https://doczz.net/doc/7008917/t%C3%A4%C3%A4t%C3%A4---lastentarhamuseo .
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista Helmet-tietokannan teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-Kustannus 2012)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062635?lang=fin
Eläköön leikki (Perinneleikit 2015)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2215277?lang=fin
Lasten kultainen laukukirja 2. (Fazer Musiikki, 1993)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057772?lang=fin
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059728?lang=fin
Lasten...
Malmin työväentalon omistaja vaikuttaisi olevan Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, joka osakkeista suurimman osan omistaa Malminseudun Työväenyhdistys ry. Ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/malmityovtalo.shtml
Työväentalon verkkosivuilla kerrotaan seuraavaa: "Tilanvaraus- ja muissa taloa koskevissa asioissa pyydetään ensisijaisesti olemaan yhteydessä myynti@malmintyovaentalo.fi. Lisäksi voit myös soittaa 044 0201462", ks. https://malmintyovaentalo.fi/yhteystiedot/
Malminseudun Työväenyhdistykseen voi ottaa yhteyttä sosiaalisen median kautta, linkit löytyvät osoitteesta https://malmi.vas.fi/.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885
Näytelmä, jossa hyönteiset käyvät sotaa, on Josef ja Karel Čapekin satiiri Ze života hmyzu, josta suomeksi on käytetty ainakin nimiä Hyönteiselämää, Hyönteisten elämästä ja Hyönteisten maailma. Yksi näytelmän hahmoista on hyönteiskotelo, jonka repliikit läpi näytelmän ovat latautuneet täyteen uhoa joksikin tulemisesta – Kalevi Ahon Hyönteiselämää-oopperalibretossa esimerkiksi "Tapahtuu valtavaa! Teen jotain suunnatonta!" ja "Teen jotain maineikasta!".
Radioteatteri toteutti ohjelmatiedoissa "fantastiseksi komediaksi" luonnehditun Ze života hmyzun vuonna 1965 Nelli ja Pertti Niemisen suomentamana nimellä Hyönteisten elämästä (ensiesitys maanantaina 15.11.). "Hyönteiskotelon" roolin siinä näytteli Elina Salo.
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
E-kirjojen kuuntelu pitäisi onnistua missä vain, jos sinulla on internetyhteys ja Kyyty-kirjaston kortti käytössäsi.
Jos olet ladannut kirjan laitteellesi, niin kuuntelu onnistuu myös ilman nettiyhteyttä.
Valitettavasti mistään tutkimistani sanakirjoista ei löytynyt tuota termiä, ei edes tekniikan erikoissanakirjoista. Google-haun perusteellakin näyttäisi siltä, ettei se ole tekniikan terminä mikään kovin yleinen kulkuneuvoihin viitattaessa.
Osoitteesta http://www.benzworld.org/forums/w210-e-class/1463460-mercedes-benz-722-… löytyy maininta, että ”electric plate” olisi sama asia kuin ”conductor plate”. Sillä taas ilmeisesti viitataan vaihteistoon liittyvään osaan, josta käytetään ainakin osoitteessa http://www.vaihteistokauppa.fi/product/383/johdinlevy-chrysler-7226-sah… suomenkielistä nimitystä ”johdinlevy”. Tämä on kuitenkin vain aika hatara arvelu, eikä tämän vastauksen puitteissa ole oikein mahdollisuutta syvempään selvittelyyn.
Jos...
Hei!
Sivuston www.discogs.com mukaan levyä olisi myynnissä parissa verkkokaupassa. Mene siis sivustolle, valitse advanced search ja kirjoita title/name-kenttään levyn nimi ja klikkaa sivun alaosassa Search. Valitse hakutuloksista oikea levy ja klikkaa sivun vasemmassa laidassa kohtaa Marketplace Buy CD.
Kerrostaloja ei yleensä enää lämmitetä puulla. Yksittäisissä asunnoissa on edelleen takkoja, joten kaikkia savupiippuja ei välttämättä ole poistettu käytöstä.Lähteet: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/Kotitalouksien-suora-saehkoen-kulutus-on-laskussa-mikroaineistot-syventaevaet-tietoja-asumisen-laemmitystavoistahttps://omataloyhtio.fi/artikkelit/vanhan-takan-ja-tiilipiipun-uudellee…
Luonnonkivien käytöstä rakentamisessa löytyy sekä kirjoja että opinnäytetöitä. Niitä voi etsiä tietokannasta Finna.fi https://finna.fi/ hakusanayhdistelmillä rakentaminen luonnonkivi / rakentaminen talot luonnonkivi / muuraus luonnonkivi.
Tässä joitakin Finnasta löytynyt teokisia:
Aki Raatikainen, Luonnonkivien käyttö pientalorakentamisessa, AMK-opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu, 2013.
W. Keinänen, Rakennusopin tietokirja, WSOY 2001
Mikael Westermarck, Luonnonmukaiset rakennusaineet, Rakennustieto 1998
Carolus Lindberg, Rakennustaide ja rakennustekniikka, WSOY 1938
David Reed, The art & craft of stonework : dry-stacking, mortaring, paving, carving,...
