Ota välittömästi yhteyttä lähimpään HelMet-kirjastoon ja pyydä kortin kuoletusta. Jos menet itse paikalle jonkin henkkarin kanssa, saat uuden kortin saman tien. Kuoletuksen kaltaisessa asiassa ei kannata odotella Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kaltaista hidasta toimijaa vaan aina soittaa omaan kirjastoon saman tien.
Heikki Poroila
Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Terveydenhuoltolain 6 § toteaa, , että
"Terveyskeskuksen tai -aseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveyskeskukselle tai -asemalle, jota henkilö käyttää, että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle tai -asemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai -asemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. "
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L6P47
Tilastoja asiasta ei ainakaan vielä liene. Yle uutisoi huhtikuussa (28.4.2021) mm., että HUS:n alueella on yksittäisiä hoivalaitoksissa menehtyneitä ikääntyneitä rokotettuja asukkaita. Uutisen voi lukea alta:
Koronavirukseen on kuollut Suomessa myös rokotuksen saaneita ihmisiä – HUSin lääkäri: "Tiedossa on hoivalaitoksissa menehtyneitä" | Yle Uutiset | yle.fi
Toinen Ylen uutinen (9.7.2021) kertoo, että alustavan aineiston mukaan Yhdysvalloissa viime kuukausina lähes kaikki, eli 99,5 prosenttia, koronaan kuolleista ovat olleet rokottamattomia:
Yhdysvalloissa koronarokote on pelastanut satojen tuhansien hengen – koronaan kuolleet ovat nyt lähes yksinomaa rokottamattomia | Yle Uutiset | yle.fi
Kovinkaan kattavasti tamperelaisvalokuvaamoista ei näytä kirjoitellun. Antoisin lähde lienee Pentti Keskisen vuosina 1977–78 Tammerkoski-lehdessä julkaistu kolmiosainen juttusarja Valokuvauksen vaiheita Tampereella. Numerossa 7–8/1977 käsitellään vuosikymmenet 1840–1870, numerossa 10/1977 vuodet 1880–1917 ja maailmansotien välinen aika numerossa 1/1978.
Kyseessä on varmaankin Isien työt -niminen viisiosainen sarja. Sarja on koottu Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvista vuosilta 1936-41. Sarjan on julkaissut Suomen kulttuurirahasto vuosina 2008 -2011.
Löydät sarjan helposti Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon "isien työt". Kunkin osan kohdalla on kuvailu sen sisällöstä.
DVD:t löytyvät useiden Helmet-kirjastojen kokoelmista, joista voit lainata niitä sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joitakin osia sarjasta löytyy netistä ja täältä:
http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot2.htm
Yhdysvalloissa säädökset opettajien loma-ajoista vaihtelevat osavaltioittain ja piirikunnittain, mutta pääsääntöisesti opettajat eivät saa palkallista kesälomaa. Joissakin osavaltioissa opettajille voidaan maksaa kouluvuoden aikana kertynyttä palkkaa kesäloman aikana, jolloin kuukausipalkka on pienempi.
Aiheesta voi lukea esimerkiksi tästä CNN:n uutisesta.
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Suomen kirjastoista ja kirjastopalveluista Suomessa saa tietoa sivustosta http://www.kirjastot.fi . Sivuston kautta pääsee mistä tahansa käyttämään niitä kirjastopalveluita, jotka ovat Internetin välityksella käytettävissä. Merkittävä kirjastopalvelu, jota voi käyttää missä tahansa ovat verkossa julkaistut aineistoluettelot. Kirjastot.fi:n kanavalla Kirjastot löytyy pääsy Suomen kirjastojen aineistotietokantoihin, http://www.kirjastot.fi/kirjastot . Lisäksi toimii monihakupalvelu, jonka kautta voi hakea lähes kaikkien Suomen kirjastojen materiaalia, http://www.kirjastot.fi/monihaku .
Kirjastot.fi tuottaa tiedonhakupalveluita Makupalat http://www.makupalat.fi sekä verkkotietopalvelu, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Portugalinkielisissä sukunimissä ovat peräkkäin äidiltä ja isältä saadut nimet (espanjankielisissä ensin on isän sukunimi, sen jälkeen äidin). Mendes on äidin sukunimi ja Campos isän. Nämä kaksoissukuimet kirjoitetaan pääsääntöisesti peräkkäin eli Mendes Campos, Paolo on oikea muoto. Toisaalta sekä espanjan- että portugalinkieliset ihmiset käyttävät usein pelkästään ensimmäistä kahdesta, ja joskus joku päättää käyttää vain jälkimmäistä, kuten taidemaalari Pablo Ruiz Picasso. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa aina tutkia, miten hakuteokset ovat asian ratkaisseet. Picasson valinta on yleisesti hyväksytty, kuten nimiasioissa muutenkin on tapana. Nimen käyttäjän tahto on vahvempi kuin kielellinen pääsääntö.
Heikki Poroila
Englanninkielisessä maailmassa käytössä oleva Dean-nimellä ei ole vastinetta suomalaisessa nimistössä.
Englannin kielen sana dean merkitytsee dekaania (yliopiston tai sen tiedekunnan osaston puheenjohtaja) tai tuomiorovastia. Sana tulee kreikan sanasta dekanos, latinan decanus (kymmenen päämies, kymmenen munkin esimies).
Dean-nimi voi olla peräisin myös muinaisenglannin laaksoa merkitsevästä sanasta tai heprean lakia tai oikeutta tarkoittavasta substantiivista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dean_(given_name)
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainatun voi uusia netin kautta. Tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Lainat uusitaan kirjastojen Helmet-tietokannan kautta, jonka internetosoite on http://www.helmet.fi/ Laitan tähän ohjeet, jotka löytyvät myös Helmetin sivuilta.
Lainojen uusiminen
Kirjaudu "Omat tietoni" -toimintoihin. Napsauta linkkiä "xx nidettä lainassa tällä hetkellä".
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla tai valitsemasi lainat.
Voit uusia tiettyä lainaa korkeintaan viisi kertaa.
Et voi uusia varattua aineistoa.
Jos sinulla on maksamattomia maksuja enemmän kuin 3 euroa, et voi uusia lainojasi.
Kirjastoautossa ei voi valitettavasti voi skannata eikä tulostaa. Skannaus- ja tulostusmahdollisuus on kyllä muissa Helmet-kirjastoissa. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus käydä jossakin niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkeli sisältää aina historiasivun, jossa artikkelin päivitykset on esitetty aikajärjestyksessä viimeisimmästä taaksepäin. Jos intressinä on löytää ajantasaistamista ja täydentämistä tarvitsevia Wikipedia-artikkeleita, ylläpitosivuilla on niistä laajoja listauksia. Niissä kuitenkin järjestämisperuste on artikkelin luomisaika viimeisimmän päivityksen sijasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:P%C3%A4ivityst%C3%A4_kaipaavat_sivut
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Wikipedia_articles_in_need_of_updating
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä E33:n merkitys on seuraava:
33. Muut (sisäsyntyiset) mielisairaudet (Ceterae psychoses endogeneae). Sairauskohtauksen jälkeen 1-3 vuodeksi.
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on "Muut mielisairaudet (Ceterae psychoses)".
E-luokka viittaa vikaan, vammaan tai sairauteen, joka on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä.
Somerolla on ollut 1950-luvulla 11 653 asukasta, se on suurin määrä Someron historiassa.
Taulukoita Someron väestonkehityksestä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Somero#V%C3%A4est%C3%B6
