Kyseinen kirja kuuluu Tampereen ja Mikkelin kaupunginkirjastojen kokoelmiin, joista se on kaukolainattavissa myös ulkomaille. Voit tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta. Tässä vielä tarkat teostiedot ja linkit yllämainittujen kirjastojen verkkosivuille:
Tekijä(t): Nojonen, Uolevi
Teoksen nimi: Kylän synty : Virrat, Vaskivesi, Keihäslahti-Nojonen / Uolevi Nojonen
Julkaistu: [Tampere] : [U. Nojonen], 1984 (Tamprint)
Ulkoasu: 118 s. : kartt. ; 21 cm
ISBN: 951-99561-6-6 (nid.)
http://mikkeli.kirjas.to/
http://www.tampere.fi/kirjasto/
Henrik Janssonin Otteita kumouksellisista kokouksista käsittelee nuorten osallistumista taistolaisuuteen 1970-luvulla. Niinikään osittain 70-luvulle sijoittuu Matti Laitisen Liimanen: yhteiskunnallinen romaani. Siinä nuori Liimanen osallistuu kommunistiseen ja sosialistiseen toimintaan.
Muita nuorten yhteiskunnallista ja poliittista aktiivistuutta kuvaavia romaaneja ovat muun muassa:
Ilkka Kylävaara: Luokkatoverit, 2006.
Jani Saxell: Minä, Lotta ja Päivikki, 2003.
Tapani Suominen: Sarvikuonojen aika, 1992.
Tuulikki Alsta: En tiedä kenen joukoissa seison, 1972.
Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisää teoksia voi etsiä esimerkiksi Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi) tai Hämeenlinnan...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosa, 2. krs.) on mahdollista lukea vanhoja Turun Sanomia mikrofilmiltä ja ottaa lehdestä kopioita (A4/0,20€) tai tallentaa artikkeli omalle muistitikulle. Voit varata mf-lukulaitteen ja pyytää kyseisen ajankohdan mikrofilmin varastosta käymällä kirjastossa tai soittamalla tieto-osastolle (puh. 02-2620629 tai 02-2620630). Mikrofilmi saapuu varastosta seuraavana arkipäivänä.
Hangon kaupunginkirjaston kokoelmissa olevassa kirjassa Hangö stads elekricitetsverk 75 år; Hangon kaupungin sähkölaitos 75 vuotta (kirjoittanut mm. E. Stenström, 1982) sanotaan, että "Rahakamari Hangon kaupungissa allekirjoitti 4:p:nä kesäkuuta 1907 ensimmäisen toimilupasopimuksen sähkölaitostoiminnasta." (s. 1) Kirjassa kerrotaan myös, että kaupungin yleinen valaistus antoi alkusysäyksen sähköistämiselle. Sähköenergian tuotannossa oli aluksi vaikeuksia, mutta se lähti osittain käyntiin vuoden 1908 alussa, ja että sen käyttö ja jakelu yleistyivät nopeasti. Sähkölaitos siirtyi Hangon kaupungin omistukseen vuonna 1910. (s. 1-2)
Se, missä määrin koko kaupunki oli sähkövalon piirissä, ei kirjasta selvinnyt.
Hangon kaupunginkirjaston lisäksi...
1. Helmet-verkkokirjastossa ei näytä olevan yhdistettyä maailmankartastoa ja tiekarttaa. Eurooppa on laajin alue, josta tiekartta löytyy. Voit tarkastella hakua täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2333899__Stiekartat__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt.
Netissä haku tuottaa ainakin yhden verkkokaupan, josta löytyy Giant World Road Map. Senkään tiedoissa ei kuitenkaan mainita sisältääkö se välimatkat ja tienumerot. https://www.mapstudio.co.za/product/giant-world-road-map/
2. Tietokoneesi merkki ei ole tiedossani, mutta esimerkiksi HP tuen sivulta löytyy ohjeita otsikolla ”HP:n pöytätietokoneet - päivämäärän ja kellonajan asettaminen, kello jättää, kellonaika ja päivämäärä ovat...
Laulu nimeltä Mun kuormani on julkaistu nuottikokoelmassa Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa [2008, Aikamedia, 978-951-606-855-1]. Tarkempia tietoja ei verkkohaulla löytynyt, mutta kysessä voi olla etsitty laulu.
Nuottikokoelmaa on saatavissa Anders-kirjastoista.
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat...
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti mainitaan runon kirjoittajaksi. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Voit tarjota runoja ja kuvia kustantajalle kustannettavaksi. Kirjastot.fi-sivulta löytyy suomalaisten kustantajien luettelo linkkeineen:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Voit myös kustantaa kirjan itse. Alla pari linkkiä, joissa neuvotaan, kuinka toimia:
https://paltta.wordpress.com/category/kuinka-julkaista-omakustanne/
http://blog.typeandtell.com/fi/omakustanne-vaihtoehtona/#.WNiwZk00O70
Omakustannetta tai pienkustantajan kirjaa voi mainostaa kirjastot.fi-sivulla:
http://www.kirjastot.fi/forum/404
Anna-Mari Kaskisen teoksessa Jos jäisi yksi sana https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1834320__Sjos%20j%C3%A4is… on runo, joka alkaa sanoilla Jos näkisin yhden kevään ja joka päättyy ajatukseen silmien sulkemisesta.
Kyseinen vitsikirja on todennäköisesti P. Koukelonniemen toimittama kaskukokoelma Täällä Radio Jerevan (Otava 1974). Yksi kappale kyseistä teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston varastosta, teoksen saatavuuden voi tarkistaa oheisesta verkkokirjaston linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.120221
Kuten Koukelonniemi mainitsee alkusanoissaan, kaskut peilaavat kertojansa pelkoja ja toimivat aggression varaventtiileinä. Koukelonniemen sanoin "On ollut hallituksia, jotka ovat pyrkineet vastustamaan niitä [kaskuja] ja keräilemään niiden kertojia, mutta aina suotta. Taitavat poliittiset johtajat tietävät, ettei kaskuja voi ampua, pidättää eikä piestä. Johtaja, joka hyökkää naurua vastaan, joutuu itse sen alaiseksi."
Radio Jerevan -kaskut...
Yksiselitteistä määritelmää ei löytynyt sanakirjoista.
Yksi määritelmä on tällainen: tietoprosessi=tiedon käsittely, jalostus ja hallinta
Laamanen, Kai
Prosessijohtamisen käsitteet
3. uud. p.
Helsinki : Metalliteollisuuden kustannus , 2002
- tässä kirjassa voisi olla määritelmä tietoprosesseista. Kirjan voi saada kaukolainaksi kirjastoosi.
Google:n kautta löytyi jotakin tietoa aiheesta hakusanalla 'tietoprosessit', näistä voisi olla hyötyä:
- Pöyhönen, Erkki, Prosessit - hallittua tekemistä vai innovaation hillintää? (Systeemityön teemalehti, 2/2004)
http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20042/st042.pdf
- TKK Dipolin sivuilta löytyvästä Tietopalvelun ja tietoresurssien hallinnan koulutuksen 2002-2003 ryhmätyön tiivistelmästä löytyi yksi...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee termin leikilliseksi sanaksi kuvailemaan johtoporrasta tai johtajia. Linkki sanakirjaan
Sana on tullut tunnetuksi 1970 perustetun lentopalloseuran nimenä. Seuran perustajajäseniin kuuluin myös presidentti Mauno Koivisto. Linkki SST info 18.8.2021
Sana on kuitenkin tunnettu jo 1960-luvulla. Sikariporras on ollut silloin jalkapalloseura Helsingin Ponnistuksen johtokunnan nimityksenä. Linkki seuran historiikkiin
Luultavasti sana on levinnyt yleiseen tietoisuuteen jostain pilapiirroksesta tai kaskusta. Olisikohan kyseessä jokin Kari Suomalaisen pilapiirros?
Etymologisen sanakirja kertoo sanasta porras:"porras (Ljungo 1601; yl.) ’Steg; Stufe; (Pl.) Treppe’, johd. porrastaa...
Suomalaisiin talonpoikaistaloihin on tehty kuisti alkujaan pääasiassa suojaamaan ovea ja portaita. Niitä alettiin lisätä vanhoihin paritupiin ja uudisrakennuksiin 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen eteisestä oli suora käynti ulos, ulko-oven edessä oli yksi tai kaksi laakeaa porraskiveä tai puusta tehdyt rappuset. (Lähde: Maatilan pihapiiri, Sirkka-Liisa Ranta ja Juhani Seppovaara, 2003)
Amerikkalaisissakin taloissa on tyylin ja aikakauden mukaan myös kuistillisia, se on ollut jopa yksi talojen tyypillinen piirre. Itse muistan amerikkalaisista elokuvista monen näyttelijän, mm. Clint Eastwoodin, istuskelevan kuistilla. Alla olevalla sivulla esitellään amerikkalaisen kuistin historiaa, ja sen alla oleva linkki esittelee samanaiheisen...
Teemaan osuvia lastenkotikuvauksia ei tullut suositeltavaksi asti mieleen, mutta Kirjasampo-palvelusta voi hakea lisää luettavaa esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: ongelmanuoret, alkoholismi, koulukodit, nuorisokodit, kasvatuslaitokset, lastenkodit, sijaiskodit, yksinhuoltajat, vanhempi-lapsisuhde, mielenterveysongelmat, psyykkisesti sairaat, vanhempi-lapsisuhde.
Ainakin oheisissa teoksissa kuvataan alkoholismin, mielenterveysongelmien tai muiden vaikeiden kotiolojen vaikutusta lapseen:
Pirkko Saisio: Betoniyö
Alex Schulman: Unohda minut, Eloonjääneet
Kreetta Onkeli: Ilonen talo
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus
Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä
Taija Tuominen: Tiikerihai,...
Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä.
