Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu.
Suomen lainsäädännön perusta on historiallinen, monet säädökset tulevat 1700-luvulta Ruotsiin kuulumisen ajoilta ja osa 1800-luvulta Venäjään kuulumisen ajoilta (joidenkin lakien alussa on vielä Venäjän keisarin suuhun laitettua tekstiä). On vasta meidän aikamme ilmiö, että (kristillisen) Jumalan olemassaolon voi julkisesti kiistää tai sitä epäillä joutumatta syytteeseen. Yleisesti ottaen Suomen laissa ei Jumalasta kovin paljon enää puhuta.
Pääosin Suomen lain viittaukset (kristilliseen) Jumalaan liittyvät luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityissäädöksiin, mutta joissakin laeissa ja asetuksissa tosiaan lähdetään oletuksesta, että "Jumala" on olemassa. Rikoslain 17 luvun 10§ mainitsee Jumalan pilkkaamisen. Virkavalan kaavassa vannotaan...
Hei,
tässä toiveittesi mukaista listaa. Verkkokirjastosta, kirjan teostiedoista, näet lisää kirjan sisällöstä. Toivottavasti listasta on sinulle hyötyä.
Adébáyò, Ayòbámi: Älä mene pois. Kertomus Nigeriasta ja pariskunnan toivottomalta tuntuvista yrityksistä saada lapsi ja miten muut suhtautuvat asiaan.
Abulhawa Susan: Jeninin aamut ja Sininen välissä taivaan ja veden
Coates, Ta-Nehisi: Vesitanssija
Douglass, Frederick: Amerikkalaisen orjan omaelämäkerta
Faye, Gaël: Pienen pieni maa, joka omaelämänkerrallinen tarina Burundista,
Haley, Alex: Juuret
Haydari, Morsal: Mykkä ; Afganistaniin sijoittuva kehitysromaani pienen pojan elämästä mm. hengellisen väkivallan alaisena.
Mernissi, Fatima:...
Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström ovat tehneet luettelon Maailman kalojen nimet, jossa kerrotaan suomenkielinen nimi yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Menticirrhus undulatus on suomeksi käännettynä Hietarummuttaja.
Novitan sivuilla on virkattu suuri kolmiohuivi, jossa on käytetty kolmen pylvään ryhmiä. Ohje: https://www.novitaknits.com/fi/virkattu-suuri-kolmiohuivi-(arkistomalli)
Ohje on ilmestynyt Novita Syksy 2005 -lehdessä. Ikävä kyllä näin vanhaa lehteä ei enää ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta nettisivujen ohjeen saa tulostettua itselleen vaikka kirjastossa.
Nimellä isoäidin kolmiohuivi löytyy useammastakin blogista ohje. Esim.:
VillaSarkko http://www.willasarkko.fi/2019/04/isoaidin-kolmiohuivi.html ja
Kaikki se muu http://kaikkisemuu.blogspot.com/2012/01/isoaidin-kolmiohuivi.html
Toivottavasti näistä ohjeista löytyy se, mitä etsit.
Valitettavasti en löytänyt taiteilijaa, jonka nimi olisi kirjoitettu aivan tuossa muodossa. Useampi taiteilija kyllä löytyi, joiden nimi oli vähän tuohon suuntaan, kuten Lars Jonsson, Lise Johansson, Lester Johnson tai Lucas Johnson. Mahtaako tuo tarkoittamasi henkilö olla kuitenkin suomalainen tuon kaiverruksen perusteella. Nämä mainitut olivat ulkomaalaisia.
Voisiko kysessä olla Ingeborg Bachmann (1926–73). Häneltä on suomennettu teos Simultaani - kertomuksia vuonna 1988. Kirja sisätää novellit:
Murhamiesten ja mielipuolten keskellä
Askel kohti Gomorraa
Simultaani
Ongelmia ongelmia
Te onnelliset silmät
Haukunta
Kolme tietä järven rantaan
WSOY:n Facta tietopalvelun luonnehdinta Ingeborg Bachmannista:
"Bachmann on älyllisessä, eksistentialismin sukuisessa lyriikassaan pohdiskellut elämän rikkinäisyyttä. Proosatuotannossaan (romaani Malina, novellikokoelmat Kolmaskymmenes vuosi ja Simultaani, kuunnelma Der gute Gott von Manhattan) Bachmann kuvaa terävästi länt. teollisuusyhteiskunnan naisia yhteisöjensä kriisien heijastajina."
Kolmaskymmenes vuosi on suomenettu vuonna 1964.
Edith Sohlströmin (1870 - 1934) Elegiasta on useita sovituksia, eri instrumenteille. Siitä päätellen, että viittaatte sellisti Seeli Toivion esittämään versioon, etsinette nimenomaan sellosovitusta.
Sohlströmin Elegian sellosovitus löytyy mm. nuottijulkaisuista "Finlandia, Suomalaisia sellokappaleita"(1996) ja "Suomalaisia sellosävellyksiä" (1983).
Nuottijulkaisut ovat saatavissa oman alueenne kirjastoista.
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edith_Sohlstr%C3%B6m
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Aikoinaan, kun Suomessa oli yksi radiokanava eli Yleisradio, oli mahdollista "boikotoida" yksittäisiä lauluja niiden väitetyn huonon laadun tai jollain lailla arveluttavan tekstin perusteella. Tätä aihetta on käsitelly perusteellisesti Jake Nyman kirjassaan Kielletyt levyt (Gummerus 2017).
Sittemmin on tilanne muuttunut siten, että yksittäiset radiokanavat käytännössä "boikotoivat" suurinta osaa levyistä ja artisteista, koska ne käyttävät pääosin etukäteen laadittuja soittolistoja, joiden ulkopuolelta ei välttämättä soiteta mitään. Tällaisessa soittolistakulttuurissa ei boikotin käsitteellä ole enää oikein järjellistä perustetta.
On vaikea tietää, millä muilla perusteilla kuin kaupallisen kysynnän pohjalta radiokanavien ratkaisuja...
Sanoilla seniori tai eläkeläinen ei tosiaan löydy kaunokirjallisuutta. Kuten arvelit, se johtuu "vääristä sanoista". Kirjaston käyttämät asiasanat saattavat usein olla monikkomuotoisia. Siksi kannattaa aluksi kokeilla hakusanaksi monikkoa. Valitettavasti on aika vaikea arvata, mikä on minkäkin asian aihe eli asiasana. Eikä monikkomuotokaan aina auta, kuten ei tässäkään tapauksessa. Siksi kannattaa kokeilla Finto.fi asiasanasto palvelua. Kun siihen kirjoitti seniori, tarjosi palvelu asiasanaksi ikääntyneet. Finto.fi
Joskus kannattaa myös vilkaista väärän hakutuloksen ensimmäisiä osumia. Niiden asiasanoista voi olla apua uuden haun tekemiseen.
Sanalla ikääntyneet Helmet haku löysi 1054 tulosta. Rajasin vasemmasta palkista ensin Löytyi-...
Kyseessä lienee isohangokkaan (Cerura vinula) toukka. Pikkutoukka on musta. Parin nahanvaihdon jälkeen toukka on muuttunut vihreäksi ja sen selkäpuolella on valkoreunainen purppuranvioletti ”satulakuvio”. Hieman ennen koteloitumistaan toukka muuttuu ruskeanvioletiksi.Suomen perhoset Isohangokas - Suomen Perhoset (suomen-perhoset.fi) Isohangokas perhosen toukka (suomenluonto.fi) LuontoPortti - verkkolehti - Minkä toukka?
Kyseessä on varmaankin Salla Simukan romaani Sisarla (Tammi, 2016).
Kuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Minttu-kirjoista tällaista tarinaa ei löytynyt, mutta kyseessä taitaa olla Maikki Harjanteen toinen hahmo Vanttu ja kirja Vanttu ja pässi. Pässi keritään ja Vantulle ollaan tekemässä villoista paitaa. Vanttu ei pidä ajatuksesta, koska villa haisee ja hän yrittää hävittää kerityt villat. Muutaman mutkan kautta Vanttu hyväksyykin villapaidan.
Lisätietoja kirjasta Vanttu ja pässi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au19d37dee-d74b-40a9-a462-bc8ed50faaf8
Abckiriasta ei ole säilynyt yhtään täydellistä kappaletta. Kansalliskirjaston tietokannan kuvailutiedoista ei löytynyt kirjan kokotietoja. Suosittelisin kääntymään kansalliskirjaston puoleen tässä asiassa. Kirja löytyy heidän Fennica-kokoelmastaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Hei!
Antamiesi tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1978 valmistunut kokoperheen elokuva Water Babies. Elokuva on brittiläispuolalainen yhteistuotanto, jonka esityskielenä on englanti. Elokuva kertoo 12-vuotiaasta pojasta, joka seikkailee vedenalaisessa maailmassa, jossa ilkeä hai ja ankerias pitävät pieniä lapsia vankeina. Elokuva muuttuu animaatioksi pojan sukeltaessa veteen.
Ohjaus Lionel Jeffries ja Miroslaw Kijowicz, pääosissa James Mason, Bernard Cribbins, Billie Whitelaw, Joan Greenwood, David Tomlinson, Tommy Pender ja Samantha Gates
Elokuva perustuu löyhästi Charles Kingsleyn vuonna 1863 julkaistuun lastenkirjaan The Water-Babies, A Fairy Tale for a Land Baby.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
