Tässä olisi joitakin ehdotuksia helppolukuisista kirjoista, joissa on veneitä tai autoja:
Akseli voittaa kisan / Jake Sparks
Iso koira ja pikku koira veneilemässä / Selina Young
Kilpa-autojen lumoissa / kirjoittanut Michaela Hanauer
Metka matkaa Tongaan / Johannes Keltto
Mini merellä / Christine Nöstlinger
Rohkea pikku auto / Tapani Bagge, Jusa Hämäläinen
Tärisevä traktori / Hannu Hirvonen
Valtameren vankeina / kirjoittanut Tom Easton
En tiedä sitten, ovatko nuo liian lapsellisia, mutta noita ainakin ekaluokkalaiset lukevat.
Ehkä myös tietokirjat voisivat kiinnostaa? Hyllystä löytyisi ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
Henkilöautot sekä formulat ja ralliautot / teksti: Ian Graham
Kiinnostavaa tietoa nopeista autoista / Emanuel Gylling, Mikael...
Kyseessä on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889 - 1968) ja arkkitehti Erik Bryggmanin ((1891 - 1955) suunnittelema muistomerkki Helsingin valtauksessa 12.4.1918 kaatuneiden Valkokaartin jäsenten muistoksi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920. https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/suomalaisten-sotilaiden-hauta-erik-bryggman-elias-ilkka/http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=258
Voisiko kyseessä olla Toivo Honkosen Seitsemänkymppisen humppa? Kappaleen nuotit on julkaistu kokoelmassa Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä : 15.
Nuotti on Piki-kirjastojen kokoelmissa Tampereen pääkirjastossa:
https://finna.fi/Record/piki.326613/Versions#holdings
Kysessä lienee Leena Laulajaisen Loikkeliini-sarja, jossa seikkailevat kenguru Loikkeliini ja muut Australian eläimet. Loikkeliini matkustaa kuumailmapallolla kahdessakin sarjan kirjassa:
Loikkeliinin matka lumen maahan
Loikkeliinin lokikirja.
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Viginia Andrews syntyi 6 kesäkuuta 1923 ja kuoli 1986 rintasyöpään.
Hän on yhdysvaltalainen kirjailija joka oli niin suosittu että hänen kuolemansa jälkeen perikunta päätti jatkaa hänen kirjallista tuotantoa haamukirjoittajan avuin.
Katso lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Virginia_C._Andrews
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Hei, kiitos kysymyksestäsi. Kirja Luoma, Minna: Minustako bloggaaja? : bloggaajan käsikirja on perusteos bloggaamisesta kiinnostuneelle. Kirjaa on saatavilla useista Keski-kirjastojen kirjastoista, linkki saatavuuteen: https://keski.finna.fi/Record/keski.2991459.
Lisäksi netistä löytyy hakusanoilla blogin aloittaminen paljon tietoa aloittelevalle kirjoittajalle.
Esim. blogivalmentaja Tiia Konttisen https://tiiakonttinen.fi/ sivustolla on paljon maksutonta materiaalia. Sivustolla on myös ohjeita, joita voi hyödyntää, vaikka blogilla ei olisi tarkoitus tienata rahaa.
Lääketieteessä edistytään usein pikkuhiljaa, monen tutkijan työn ja kehitysaskeleen kautta. Kunniaa jostakin keksinnöstä ei välttämättä voi antaa tietylle henkilölle, mutta ratkaisevan läpimurron takana voi olla yksittäinen havainto tai tutkimustyö.
Emil von Behring sai Nobelin palkintonsa "työstä seerumiterapiassa, erityisesti sen soveltamisessa kurkkumätää vastaan". Hän osoitti, että eläimelle oli mahdollista saada passiivinen immuniteetti jäykkäkouristusta vastaan ruiskuttamalla siihen toisen taudin saaneen eläimen veriseerumia. Behring käytti tätä antitoksiinitekniikkaa saavuttaakseen immuniteetin kurkkumätää vastaan.
Immunologian alalla Behringin työ oli varmastikin uraauurtavaa. Hänen...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei ole Puolangalta paikallista vastaajaa, joten keskeisistä teoksista ei ole varmaa tietoa. Hain tietokannasta Puolankaa käsittelevää kirjallisuutta, josta poimintoja alla. Puolangan kirjastosta voit kysyä tarkempia suosituksia. Kirjastolla on myös kotiseutukokoelma, jossa pääsee tutustumaan paikalliseen kirjallisuuteen tarkemmin.
Puolangan paikallishistoriikkeja:
Lauri Moilanen: Tolokkuja ja sitkeitä : Puolankalaisen yrittäjyyden historiaa (2018)
Aittokylä : sinisten vaarojen sylissä (toim. Rauni Räisänen, 2008)
Joukosen kulmilla (toim. Arto Haapalainen, 2000)
Kaikuja Väyrylän vaaroilta : puolankalaisen elämisen oppikirja (1999)
Puokion juttuja : kyläkirja Kainuusta (toim. Kauko Juntunen...
Omista kokoelmistamme ei löydy kattavaa katsausta 1970-luvun neuvostolittolaisista taiteilijoista, eikä myöskää nimilistaa heistä. Meiltä löytyy kuitenkin kirja nimeltä "Contemporary Russian Art", jonka on kirjoittanut Matthew Cullerne Bown. Kirjassa on suppea lista taiteilijoista, joskin lähinnä 1980-luvun taiteilijoista.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy samalta tekijältä teos nimeltä "A dictionary of twentieth century Russian and Soviet painters". Internetin osoitteesta http://artrussia.com/site/izomarintro.html löytyy tarkempi kuvaus kyseisestä kirjasta.
Entisaikojen kestikievareista on julkaistu jonkin verran tutkimuksia, mutta myöhempien aikojen taukopaikoista ja yökahviloista ei ole paljonkaan materiaalia olemassa.
Hotelli- ja ravintolamuseon kautta asiaa voisi yrittää selvittää:
https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/historiakonsultoint…
Kyseisen museon aineistot löytyvät kyllä Finnasta, joten sitä kautta voit koittaa tehdä itse hakuja aiheesta:
https://finna.fi/
Ainakin hakusanoilla 'kahvila', 'maantie', 'maantieravintola', 'hostelli', 'huoltoasema' kannattaa kokeilla yhdistelemällä eri tavalla. Vasemmassa laidassa voit rajata hakutuloksia.
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö.
Elisabeth I koskevia tietoja joutuu keräilemään useammasta lähteestä. Hänestä löytyy vähän mm. teoksista Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan: Englanti (2004); Grimberg, Carl: Kansojen historia. 13: Uskonsodat; Suuri maailmanhistoria. 8: Uusi Eurooppa. Hänestä löytyy artikkeli vanhasta, 1948 ilmestyneestä kokoelmasta Valloittavia naisia. Suomalainen historiantutkija Erkki Kouri käsittelee Elisabethia ja protestanttisuutta artikkeleissaan teoksessa Historiankirjoitus, politiikka, uskonto (1990), mutta ne ovat englanniksi. Kannattaa myös tarkistaa kristillisen kirkon historiaa koskevia teoksia luokasta 28+, esim. Kristinuskon historia 2000.
Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi.
HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
Helmet-kirjastojen Kirjavarastossa Pasilassa on avoimet ovet joka keskiviikko 11.1. - 17.5. klo15 - 19.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Kirjavarastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Voit lähettää tiedon asiakasrekisterin ylläpitoon osoitteenmuutoksestasi, ja muutos rekisteröidään sen jälkeen tietokantaan. HelMet-tietokannan etusivulla on heti "Omat tiedot" -linkin alla linkki osoitteenmuutoslomakkeeseen (https://www2.helmet.fi/address). Lomakkeeseen päästäksesi tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi kortillesi pin-koodin.
Muuttoilmoituksen postiin voi tehdä osoitteessa:
http://www.posti.fi/muuttoilmoitus
Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary...
Mitään virallista, kaikkialla Suomessa käytettävää nimitystä appivanhemmille tai apeille keskenään ei näytä olevan, mutta joissakin Suomen murteissa on käytetty sanaa langokset. Samaa sanaa on käytetty myös monista muista kaukaisista tai avioliiton kautta tulleista sukulaisista.
Aiheesta on kirjoittanut Maija Länsimäki. Artikkeli löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, ja se on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 15.2. 2009:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3015
