Olisiko kyseessä Bertolt Brechtin runo Äidilleni, jonka viimeinen jae kuuluu "miten paljon tuskaa tarvittiin kunnes hän oli niin kevyt!". Runo löytyy ainakin kokoelmasta Brecht, Bertolt: Runoja 1914-1956 (1964, 6.korj.p. 1999). Suomentaja on Brita Polttila.
Nimeke:
Kanan ohrapelto
Kielet:
Suomi
Pääsana:
ENNO, Ernst
Pääkirjaus tekijästä:
Enno, Ernst
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kivit, R.; Haavio, Martti
Tekijät:
[teksti E. Enno ; kuvat: R. Kivit; suomeksi mukaillut Martti Haavio]
Julkaisutiedot:
Porvoo : WSOY, 1938
Ulkoasu:
11, [1] s. : kuv.
ISBN:
nid.
Julkaisusarja:
Kultainen koti; [2]
Kysymäsi kirja on Kultainen koti-sarjassa ilmestynyt "Kanan ohrapelto". josta on otettu paljon painoksia 1930-luvulta lähtien.
Voit etsiä kirjaa omaksesi nettiantikvariaateista tai kysyä lainaksi oman kirjastosi kaukopalvelusta.
Disneyn piirretty on varmaankin oma...
Mahtaisiko kuitenkin olla kysymyksessä Seppo Huvilan pro gradu -työ Tietovarastointi organisaatiossa,
1998. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, tietojenkäsittelyoppi. Sen voi saada kaukolainaksi mikrotallenteena, ja kaukovarauspyynnön voi tehdä omassa lähikirjastossa. Mitään muuta Seppo Huvilalta ei tunnu olevan.
Vauva alkaa erottaa värejä kuuden viikon ikäisestä. Ensimmäiset värit ovat punainen ja vihreä. Neljän kuukauden ikäinen vauva erottaa myös sinisen ja keltaisen, ja puolivuotiaana värinäkö on jo täysin kehittynyt. Tiedot löytyvät Kaksplus-lehden artikkelista 21.10.2015, joka on luettavissa myös verkossa. Artikkelia varten on haastateltu silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Leinosta silmätautien klinikalta:
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/
Lastenpuoti Onni-Ilonan sivuilla on myös koottu tietoa vauvoista katselijoina mm. otsikon Vauva ja värit alle Sen tiedot poikkeavat hiukan Kaksplus-lehden artikkelin tiedoista. Onni-Ilonan sivuston tiedot pohjaavat laajaan...
Kyllä mainitsemiasi nuorten sarjoja edelleen lainataan. Lisäksi Enid Blytonin Viisikko-sarja, Karolyn Keenen Neiti Etsivä-sarja sekä Louisa M. Alcottin kirjat kiertävät vielä kohtalaisesti. Samoin pojat lukevat myös 3 etsivää-sarjaa, jota aluksi markkinoitiin Alfred Hitchcockin nimellä, mutta sarjalla todellisuudessa on eri kirjoittajia.
Valitettavasti piispan nimeä ei ole tiedossa. Ihan varmaksi ei edes tiedetä, oliko kyse piispasta vaiko jonkun isännän pilkkanimestä. Espoon kotikaupunkipolut sivustolla kerrotaan näin:"Lähiseudun piispa-aiheiset nimet viittaavat muinaiseen Biskopsbyn kylään. 1600-luvun asiakirjoista tunnetaan myös kylän tai talon nimi Biskopsböle. Nimellä olisi voitu kutsua piispan omistuksessa ollutta tilaa. Biskopsby joka tapauksessa sulautui Mattbyhyn jo satoja vuosia sitten." Espoo.fi
Espoon nimistö sivut kertovat Matinkylän kohdalla: Vain yhden talon käsittänyt Biskopsbyn kylä sulautui jo kauan sitten Mattbyhyn. Nimen tausta on hämärän peitossa. Oliko kyseessä ehkä piispantila vai kutsuttiinko isäntää lisänimellä Biskop?" Espoo.fi
Lisää...
Runoa ei löytynyt Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta. Runo on voinut säilyä jossakin arkistossa tai sukulaisten hallussa. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi Kansallisarkistosta tai Keskustan ja maaseudun arkistosta, https://keskusta.fi/yhteystiedot/keskustan-ja-maaseudun-arkisto/Paavo Pihlajamaasta löytyi sangen vähän tietoa. Vanhoista sanomalehdistä löytyy muutamia uutisia, joissa hänet mainitaan, mutta mahdollinen kuolinilmoitus osunee vuodelle, jonka digitoidut sanomalehdet eivät ole vapaasti saatavilla.Löytämäni Kuhmon sotatapahtumat eivät suoranaisesti selitä Pihlajamaan kaatumista. Lisää tietoa Kuhmon sotatapahtumista on seuraavissa teoksissa:Kuoleman kujanjuoksu-Talvisota Kuhmon rintamalla, Väinö Mononen, Alfamer Oy. ISBN 952...
Järjestelmä ei ota uusia varauksia, koska yhtään liikkuvaa kappaletta ei ole tarjolla. Toinen on merkitty kadonneeksi, toinen on KORJATTAVANA eli siinä on jotain teknistä vikaa. Näkyvillä oleva varaus on todennäköisesti tehty siinä vaiheessa, kun ainakin toinen on näyttänyt olevan saatavana hyllyssä. Jos tuo korjattavana oleva nide palaa kiertoon, varauksia voi jälleen jättää.
Heikki Poroila
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
Vaasan historioista tai historiikeistä en löytänyt kahvilasta mainintaa. Enkä Hartmanin talon historiaa käsittelevistä kirjoista. Siirryin vanhoihin puhelin- ja osoitekirjoihin. Sieltä kahvila löytyi, mutta nimen kirjoitusasussa on hajontaa sielläkin. Vuoden 1958 puhelinluettelossa se on Wivex mutta esim. vuosien 1956 ja 1957 osoitekirjassa se on Vivex cafe/kahvila. Muutamilla internetsivuilla kahvila mainitaan esim.
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.480
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Espa
mutta nämä ovat tietysti yksityishenkilöiden muisteluita, eivät "virallista" tietoa
Ultraviolettivalon vaikutus ei ole tummassa ihossa yhtä voimakas kuin vaaleassa ihossa, eli mitä enemmän on melaniinia sitä vähemmän iho tuottaa D-vitamiinia.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Yle uutiset 14.8.2014 https://yle.fi/uutiset/3-7410764
Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta. Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ .
Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa...
Tätä kirjoitettaessa viimeinen uusi julkaisu Pink Floydin nimellä oli single "Hey, Hey, Rise Up!" huhtikuussa 2022. Yhtyeen kitaristi David Gilmour sanoi tuolloin, että kyseessä oli yksittäinen hyväntekeväisyysjulkaisu Ukrainan auttamiseksi ja ettei Pink Floydia ole tarkoitus koota uudelleen. Vuonna 2015 hän sanoi, että olisi väärin jatkaa Pink Floydia ilman vuonna 2008 kuollutta kosketinsoittaja RIck Wrightia. Yhtye ei ole esiintynyt konserteissa vuoden 2005 jälkeen. Sen sijaan yhtyeen jäsenet ovat esittäneet yhtyeen musiikkia elävänä omien soolokokoonpanojensa kanssa.
Lähteet:
https://www.rollingstone.com/music/music-features/pink-floyd-david-gilm…
https://web.archive.org/web/20161018075857/https://www.theguardian....
Hei, meidän tiedossamme ei ole, että kirjaa kokonaisuudessaan olisi suomennettu. Englanniksi siitä on toki useita versioita: https://www.marxists.org/archive/trotsky/1936/revbet/revbetray.pdfMarxists Internet Archive-arkistoa ylläpitävät vapaaehtoiset. Yhteystiedoista käy ilmi, että suomenkielisen Lev Trotski -arkiston suomennokset on tehnyt yksi ylläpitäjistä. Kyse on siis epävirallisesta käännöksestä ja vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta. Käännös todennäköisesti on tehty yllä olevasta englanninkielisestä versiosta. Muussa suomenkielisessä Trotski -tutkimuksessa ei viitata suomenkieliseen Petetty vallankumous -kirjaan. Jos kirja olisi suomennettu, siihen todennäköisesti olisi viitattu.
Kirjaston aineisto on järjestetty aiheittain ryhmiin eli luokkiin. Helsingin kaupunginkirjastolla on oma, Yleiseen kymmenluokitukseen perustuva luokitusjärjestelmä.Aineisto on sijoitettu hyllyihin luokituksen avulla.
Tietokirjallisuus jakautuu kymmeneen pääluokkaan (sataluokat 000, 100, ... 900), ja näistä kukin edelleen kymmeneen kymmenluokkaan (010, 020 jne.). Kukin kymmenluokka jakautuu edelleen
kymmeneksi luokaksi (011, 012 jne.).
Taiteiden ja liikunnan pääluokka on 700.
700 Taiteen tutkimus, yleinen taidehistoria
710 Uudet taidemuodot
720 Arkkitehtuuri
730 Kuvanveistotaide
740 Maalaustaide, piirustustaide
750 Graafinen taide, valokuvaus
760 Taideteollisuus, taidekäsityö
770 Näyttämötaide, elokuvataide
780 Musiikki
790 Liikunta,...
Mitään erillistä standardia nuottijulkaisun/laulukirjan muodolle ei ole. Nuottihan voi olla pelkkä melodia tai se voi sisältää esim. kosketinsoitinsäestyksen tai jopa partituurin.
Jos käytössäsi on jokin nuotinnosohjelma (esim. ilmainen MuseScore tai jokin kaupallinen ohjelma), voit taittaa nuottisi valmiiksi jo siinä. Netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä näiden käyttöön.
Toinen vaihtoehto on käyttää tavallista taitto-ohjelmaa (esim. ilmainen Scribus) ja tuoda nuotit siihen vaikkapa pdf-tiedostoina ja taittaa laulukirja sen avulla. Samalla voit lisätä haluamasi tarinat.
MuseScore ja Scribus ovat saatavilla myös suomenkielisinä ja käyttövinkkejä löytyy netistä.
Lisäksi voit katsoa mallia esim. Suuri toivelaulukirja-sarjasta.
Juice oli ns. vanhanaikainen taiteilijatyyppi, jota ei ilmeisesti kiinnostanut opetella käyttämään tietokonetta, sähköpostia ynnä muuta. Omien sanojensa mukaan hän oli lapsesta saakka ollut hieman sopeutumaton. Kuitenkin varmaan vain Juicen lähipiiri voi tietää, mistä tässä vastahankaisuudessa oli todella kyse.
Seuraavissa lähteissä on mainintoja siitä, ettei Juice ollut tietoteknisesti kovin etevä tai maallisista asioista aina kiinnostunut:
https://www.is.fi/viihde/art-2000006413036.html
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1391686
https://www.youtube.com/watch?v=ZFy-QSZpuM4
Antti Heikkinen: Risainen elämä: Juice Leskinen 1950-2006. Siltala, Helsinki. 2014.
