Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Edward Morgan Forsterin romaania The Longest Journey ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Kyseinen kirja löytyy Kiimingin pääkirjastosta aikuisten osastolta. On tällä hetkellä hyllyssä. Laitan mukaan viestiin kirjan luettelokortin, jotta näet sijaintitiedon:
HYLLYPAIKKA Luokka 59.34 D'A (KIAIK)
D'Adamo, Peter J., Syö oikein oman tyyppisi mukaan : henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pitempään ja saavutat ihannepainosi / Peter J. D'Adamo, Catherine Whitney ; suomennos: Tuulikki Valta. Helsinki : WSOY, 2002 ISBN/HINTA 951-0-25637-4 (sid.) : 29,40 EUR.
Arvo Turtiaisen suomennos alkaa sanoin "Iäti keinuvasta kehdosta", ja se on julkaistu teoksessa Whitman, Walt: Ruohoa : runoja. Helsinki: Tammi. 1965. S. 141-148.
(Lahden kaupunginkirjasto: Linkki maailman runouteen runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI)
Katso teoksen saatavuustiedot esimerkiksi Finnasta: finna.fi.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=whitman+ruohoa+turtiainen&type=…
Teos löytyy Lindan mukaan Suomesta ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Mikäli haluat lainata kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kautta, sinun kannatta tehdä siitä kaukopalvelupyyntö lähikirjastossasi.
Vastaavanlaiset haut kannattaa tehdä ainakin Lindaan (tietellisten kirjastojen yhteistietokantaan) ja Mandaan (yleisten kirjastojen yhteistietokantaan). Molemmat ovat käytettävissä yleisten kirjastojen asiakaspäätteillä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm . Lisäksi haku kannattaa ehkä varmuuden vuoksi tehdä suurimpien kirjastojen tietokantoihin, tieteellisistä Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkaan, http://finna.fi ja yleisistä kirjastoista pääkaupunkiseudun Helmet-...
Tällaista yhtä velvoittavaa päätöstä ei ole olemassa. Agricolan (n. 1510-1557) rooli lukutaidon opettamisessa Suomen kansalle on ennemminkin siinä, että hän loi suomennoksillaan edellytykset kansanopetukselle. Kaukaisena tavoitteena oli se, että jokainen kykenisi itse lukemaan Raamattua. Suoraan kansalle oli suunnattu hänen ensimmäinen julkaisunsa "ABC-kiria", joka kyllä sisälsi kirjaimiston mutta oli enemmänkin katekismus eli kristinopin alkeisoppikirja. Tätä kirjasesta, josta ei ole säilynyt yhtäkään kokonaista kappaletta (nykyiset näköispainokset on muodostettu palasista yhdistelemällä), ilmestyi kolme painosta vuosina 1543-1559, joten on syytä uskoa, että kirja on päätynyt pappien ohella kansankin käsiin. Turun hiippakunnan johtajana (...
Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta.
SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppisestä tilastotiedosta olet kiinnostunut, ja miltä ajalta tämän tiedon tulisi olla.
Olin yhteydessä kysymyksesi tiimoilta Länsi- ja Sisä-Suomen Aluenhallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Jonna Toukoseen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Kristiina Kontiaiseen.
Valtakunnalliseen kirjastotilastotietokantaan tilastoja on kerätty järjestelmällisemmin vuodesta 1999 ja niitä voi tarkastella verkossa https://tilastot.kirjastot.fi/, kuten ehkä tiedätkin.
Tätä ennen tilastoista tehtiin paperijulkaisuja lääninhallituksissa. Lääninhallituksissa laaditut tilastot olivat arkistoitavia dokumentteja, joiden pitäisi löytyä Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston...
Tämä ruotsalainen aaprottisnapsi- ja likööriresepti löytyy ruotsalaiselta juomaharrastajien sivustolta (https://www.bryggforum.nu/viewtopic.php?t=5882).
Kannattaa muistaa että Åbrodd eli Aaprottimaruna (Artemisia abrotanum), on lievästi myrkyllinen koiruohon (Artemisia absinthium, malört) sukuinen yrtti, eikä sitä enää suositella käytettäväksi ruoan- ja juomien kanssa kuin aivan satunnaisesti. Tässä ohje vapaasti suomennettuna:
"Ota nippu tuoreita aaprotin oksia, mieluiten mahdollisimman nuoria versoja/latvoja. Poista varret ja laita sopivaan lasipurkkiin. Peitä kokonaan maustamattomalla alkoholilla ja anna hautua viikon ajan huoneenlämmössä. Siivilöi ja suodata, niin sinulla on nyt vihertävä juoma, jonka varastoinnin jälkeen voi...
Filosofiaa voi Suomessa opiskella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sivuaineena filosofiaa voi opiskella tämän lisäksi useissa muissa yliopistoissa. Opintopolusta löydät kootusti tietoa opinnoista.
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
EG547431 on listan mukaan valmistettu vuonna 1951.
Näyttelijä Inkeri Wallenius on lukenut c-kasetille ja cd-levylle lukuisia kirjoja, mutta näitä kysymiäsi ei löytynyt. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Ollin oppivuodet ja Iris rukan on lukenut c-kasetille Liisamaija Laaksonen ja Saran ja Sarrin Pirkko Aarnio:
https://finna.fi
Celia-kirjaston kautta löytyy uudempia versioita, mutta näissäkään lukijana ei ole Inkeri Wallenius:
http://www.celia.fi/nain-lainaat
Kenties Yleisradio on esittänyt aikoinaan kirjat myös Walleniuksen lukemana, mutta näitä nauhoituksia ei ole ollut yleisesti saatavilla.
Kirjoina kaikki kolme saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yhdistelemällä eri tavoin asiasanoja köyhyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sairastuminen, sairaus ja terveydenhuolto löysin seuraavat teokset, jotka kannattaa tarkistaa. Aivan tarkasti ne eivät ehkä osu kysymääsi aiheeseen, mutta sivuavat kyllä sitä jokainen omalla tavallaan.
Sikalat / Susanna Alakoski
Svinalängorna; suomentanut Katriina Savolainen.
Schildt, 2007
Asiasana: siirtolaiskirjallisuus ; aikakausiromaanit ; lapsikuvaus ; musta huumori ; arkielämä ; alkoho-linkäyttö lapsiperheet ; pelko lapset perheväkivalta ; huono-osaisuus ruotsinsuomalaiset ; kaupungit Ystad 1960-luku 1970-luku ; kehitysromaanit ; perheväkivalta ; ruotsinsuomalaiset ; alkoholistit vanhemmat
Postimyyntilapset / Kishwar Desai
Origins of love ; suomentanut Ida...
Leivinuunien rakennuspiirustuksia löytyy, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;
Tuon tyyppistä uunia en löytänyt kokoelmistamme, mutta ehdotan, että käännytte Museoviraston puoleen. Heiltä löytyy verkostakin korjauskortisto, jossa on ohjeita, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskort… sekä tietoa tämäntyyppisistä asioista, https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot.
Lisää rakennusperinnemateriaalia on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73904
Kangasalan kaupungin sivuilta löytyy tietoa muinaisesta Sarsasta: https://www.kangasala.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-kangasalasta/….
Verkosta löytyy myös Muinaisen Sarsan salaisuudet -kokonaisuus, jonka sivuilta löytyy havainne- ja vertailukartta Sarsan alueesta ennen ja jälkeen vuoden 1604 luonnonmullistuksen: https://storymaps.arcgis.com/stories/768b395141284568bd53f3f261989422?f….
Arkielämän kuvausta löytyy sekä muistelmista että kaunokirjallisuudesta. Kannattaa tutustua historiallisiin romaaneihin, jotka sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Ruotsiin. Tässä muutama ehdotus, joihin kannattaa tutustua.
Muistelmia ja päiväkirjoja:
Frykman, Birgitta Skarin, Annika Nordstrøm, ja Ninni Trossholmen. Västsvenskt Vardagsliv Under Andra Världskriget: En Tillbakablickande Antologi. Göteborg: A-Script förlag, 2014.
Lindgren, Astrid: Krigsdagböcker 1939-1945. Lidingö: Salikon, 2015.
Sotapäiväkirjat 1939-1945. Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2016.
Sotalasten muistelmia:
Ihrcke-Åberg, Ingalill. Minnen Från Krigstiden. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005....
