Taloussanomat-lehteä ei valitettavasti löydy Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista. Sitä tulee Seinäjoen korkeakoulukirjastoon, mutta sitä ei sielläkään säilytetä kuin edellinen vuosi. Jos tiedät artikkelista enemmän, varsinkin lehden numeron, voit mennä kirjastoon ja tilata artikkelista kopion kirjaston kaukopalvelun välityksellä. Kaukopalvelu on maksullista. Kaikista parasta kaukopalvelua varten olisi, jos tiedät artikkelin tekijän, artikkelin nimen, lehden, vuoden, numeron ja sivut. Mutta pienemmilläkin tiedoilla voi artikkeli joskus löytyä.
Toinen vaihtoehto, joka on tarkoitettu vain Taloussanomien tilaajille, on etsiä artikkelia itse lehden arkistosta Internetistä http://www.taloussanomat.fi Palveluun pitää ensin rekisteröityä.
Vanhojen rahojen arvon määrittämissä kolikon/setelin kunto on olennainen asia. Esimerkiksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tiettyjen yksittäisten markkojen arvo saattaa vaihdella kunnosta riippuen 1 euron ja 30 euron välillä. Kannattaa siis viedä markka numismaatikoiden tutkittavaksi. Numismaattiset yhdistykset tarjoavat maksuttomia arviointipalveluja; toisaalta myös rahaliikkeet ottavat mielellään vastaan arviointitehtäviä. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen nettisivuilta löytyy yhteystietoja eri numismaattisiin yhdistyksiin.
"Suomen rahat arvohintoineen"-teoksesta ei löytynyt kyseisen vuoden markkaa. Aleksanteri III:n ajalta eli vuodelta 1893 peräisin olevan markan arvo on keskivertokunnossa noin 2 euroa. Nikolai II:n ajalta ensimmäinen...
Mahtaisiko kyseessä olla Yö yöltä pääni käy pienemmäksi sikermästä Huhtikuun aamu, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiidentyven (Otava, 1984)? Muistin menettäminen ("- en muista enää / mitään. En yhtään mitään."), hammas ("Niinkuin hammas, jota särkee yhä vähemmän.") ja aasialainen nimi ("Herra Daruma Japanista") tästä ainakin löytyvät.
”Valtiossa” Platon todella esittää sielun kolmijaon. Mutta sen lisäksi hän puhuu väliin ihmissielun kahdesta osasta. Toista osaa ohjaa järki, toista himot. Jälkimmäinen sielun osa on mielestäni tuo ihmisessä piilevä peto.
Valtion kohdassa 571c Platon viittaa tähän sielun alempaan osaan. Suomennoksessa on ilmaus ”sielun eläimellinen ja hurja puoli”. Mutta englanninnoksessa sanotaan ”the wild beast within us” eli siis ”villi peto sisällämme”.
Kohdassa 589d sanotaan: ”--- kaunista on se, mikä saattaa ihmisluonnon eläimellisen puolen ihmisen tai paremminkin jumaluuden vallan alaiseksi, ja rumaa se, mikä alistaa kesyn puolen petomaisen orjaksi” Tässä kohden suomalaiseenkin tekstiin ilmestyy peto. Englanninnos käyttää niin ikään tässä kohden...
Tilastokeskuksella ei ole valmiina listausta Suomen suurimmista yrityksistä oikeudellisen muodon mukaan, mutta sellainen on mahdollista tilata maksullisena toimeksiantona Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.
Yhteystiedot listauksen tilaamista varten
Yritysrekisterin hinnasto
Finna.fi halla löysin neljä kirjaa, kaksi nuottia ja kymmenen äänitettä, joissa on tekijän A.V. Jaakkola aineistoa. Linkki hakutulokseen.Kalervo Mäkinen on kirjoittanut A. V. Jaakkolasta kirjan Elämä ja runot (2020) Linkki Finna.fi
Vastaus koskee Iso-Britannian aatelisarvoja ja muita arvonimiä.
Monarkki ei voi itsenäisesti perua henkilöiden voimassa olevia aatelisarvoja ja arvonimiä.
Alempien aatelisarvojen, kuten ritarinarvon, ja arvonimien peruminen edellyttää Britannian hallituksen alaisen komitean (Honours Forfeiture Committee) suositusta, jonka monarkki hyväksyy. Ritarinarvon tai arvonimien peruminen ei ole epätavallista, esim. 2010-luvulla ritarinarvo peruttiin usealta eri henkilöltä.
Perinnöllisten päärinarvojen sekä ei-perinnöllisten päärinarvojen perumiseen päätevät eri säännöt.
Päärinarvoja ovat herttua, markiisi, jaarli, varakreivi ja paroni. Nykyään perinnöllisiä päärinarvoja myönnetään vain...
Tauskin levyttämän Lintu pieni -kappaleen sävelsi Kari Kuijala ja sanoitti Pertti Mäenpää. Laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
Epävirallinen sointukartta kuitenkin on verkossa.
Levytystiedot Kansalliskirjaston tietokannassa.
Maapuolustuskorkeakoulun kirjasto voisi olla oikea paikka hakuihin. Linkki yhteystietoihin
Joitakin karttoja löytyy myös yleisten kirjastojen kokoelmista esim. Talvisodan kartta 1939-1940 : sodan tapahtumat ja paikat kartalla. Linkki Helmet hakuun
Veteraanien perintö sivustolla on myös joitakin karttoja. Linkki sivuille
On totta, että Joseph Wambaughin suomennettuja kirjoja ei löydy OUTI-kirjastojen kokoelmista. Muista Suomen kirjastoista niitä kuitenkin löytyy, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaksi. Andrew Klavanin teoksista OUTI-kirjastojen kokoelmissa on kaksi (Pedon hetki ja Tyttärenne on minulla). Myös Klavanin muita teoksia voi kuitenkin tilata kaukolainaksi.
Linkit
Joseph Wambaugin suomennetut teokset kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_…
Andrew Klavanin suomennetut teokset kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22f…
Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelu: https://www.ouka.fi/...
Helmet-hausta löytyy seuraavat kirjat, joihin kannattaa tutustua.
Suomen myyttiset linnut
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2203415
Lennossa : suomalainen lintu historian siivillä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2055012
Saamelaisten mytologiassa kuukkeli on ollut yksi sielulintu. Laulussa kerrotaan taasen sielulinnusta, joka näyttäytyy varpusen asussa:
https://www.kuudesaisti.net/aiti-maa/sielulintu-saattoi-ilmestya-varpusena-pihamaalle-tai-koputtaa-ikkunaan
kirkkojakaupunki.fi/-/joululaulun-varpunen-on-sielulintu
Kysymäsi kirja voisi olla Kornei Tsukovskin Tohtori Kipula.
Kirjassa tohtori Kipulan mukana Afrikkaan matkustaa liuta eläimiä mm. porsas, koira, papukaija, lehmä, pöllö ja krokotiili. Afrikassa joukko tapaa myös kaksipäisen eläimen ( ei siis yksisarvista).
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,http://www.helmet.fi .
Jos tämä ei ole kaipaamasi kirja, muistaisitko koska olet kirjaa lukenut ja hieman lisää yksityiskohtia.
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä häiriön takia. Nyt sivusto toimii jälleen. Pahoittelemme häiriötä.
Poistin sinulle tämän takia kertyneet myöhästymismaksut.
Helmet-alueen kirjastoista ei valitettavasti tällä hetkellä löydy englanninkielistä ainoastaan Suomeen sieniin keskittyvää opasta.
Näistä Helmet-alueen teoksista voisi mahdollisesti löytyä jotakin apua:
Jordan, Peter: Field guide to edible mushrooms of Britain and Europe
Dickson, Gordon: Mushrooms and toadstools of Britain and Europe
Laessøe, Thomas: Mushrooms.
Helmet-hakutulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sienet%29%20%28ruokasien…
Helmet-hakuja voi tehdä asiasanoilla sienet, ruokasienet, oppaat, Suomi. Kieleksi voi suoraan rajata myös englannin.
Teoksia voi löytää Helsingin alueelta myös korkeakoulukirjastoista.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy esimerkiksi teos Mushrooming without fear, tekijänä Alexander...
Signe Hammarsten-Janssonista on vähänlaisesti kirjallisuutta Vaski-kirjastoissa. Suomeksi Hamista ja Viktor Janssonista on kirjoitettu osiot esimerkiksi Riitta Konttisen teokseen Suomalaisia taiteilijapareja ja Erik Kruskopfin teokseen Kuvataiteilija Tove Jansson. Erik Kruskopfin ruotsinkielinen kirja Boken om Ham : Tecknaren Signe Hammarsten Jansson osoittautuu varmasti hyödylliseksi ja mainittuja suomenkielisiä teoksia kattavammaksi lähteeksi - mukana on myös monipuolisesti kuvia Hammarsten-Janssonin piirtämistä postimerkeistä ja muista kuvituksista.
Vaski-kirjastojen hakutulokset Signe Hammarsten-Janssonista pääset katsomaan tästä linkistä.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy Juhani Hyytiäisen ja Maija Elon toimittama teos nimeltä...
Kyllä 12-vuotias voi lukea Shakespearin teoksia. Uusimmat painokset (2010 jälkeen) ovat helpompaa kieltä kuin vanhemmat suomennokset.
Varhaisteini voi jo siirtyä aikuisten puolelle, mutta lastenosastollakin on Shakeaspearea.
Lasten kokoelmaan kelpuutettuja teoksia löytyy 27 kappaletta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%20William%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Shakesaria on tarjolla myös lapsille mukautetuina versioina, lyhennelminä ja jopa mangana. Jokaiselle siis jotain mielenkiintoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%...
Lapin läänihallitustalo valmistui 1938 ja sijaitsi Korkalonkadun varrella sijaitsevalla tontilla. Vuonna 1939 lääninhallituksen rakennukseen kytkettiin viisikerroksinen virastotalo. Ennen vuotta 1944 valtion virastotalon ja Lapin lääninhallituksen kortteli sijaitsi noin sata metriä nykyisen virastotalon tontilta pohjoiseen. Talvisodan loppuaikana 2.2-19.3.1940 Lapin lääninhallitus toimi evakuoituna Pallas-hotellissa. Lapin Lääninhallitus toimi 19.9-15.11.1944 Kokkolan Grand-hotelliin evakuoituna.Lähteet:Enbuske, Matti. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Rovaniemi, 1997- s.205.Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo. Lapin lääninhallitus. Rovaniemi, 2022.
Satu nimeltä Kaurapuurojättiläinen on Annikki Setälän käsialaa ja löytyy esimerkiksi teoksista Rudolf Koivun lukukirja (Otava 1977) ja Meidän lasten lukukirja (Aukusti Salo, 1957).
Laiskanryijyjä (= ryijypoppana, hapsuseinävaate, pikaryijy) on tehty 1980-luvun lopulta. Kirjoista ei vielä löydy ohjeita, mutta Mallikerta lehti on useassa eri numerossa julkaissut ohjeita/malleja mm. 1990:2, 1990:4, 1991:1, 1991:3, 1991:4, 1992:1, 1992:3, 1994:3, 1995:2, 1996:1, 1996:2. Ohjeita ja neuvoja saa myös paikallisista käsityökeskuksista.
