Mahtaisiko kuitenkin olla kysymyksessä Seppo Huvilan pro gradu -työ Tietovarastointi organisaatiossa,
1998. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, tietojenkäsittelyoppi. Sen voi saada kaukolainaksi mikrotallenteena, ja kaukovarauspyynnön voi tehdä omassa lähikirjastossa. Mitään muuta Seppo Huvilalta ei tunnu olevan.
Vauva alkaa erottaa värejä kuuden viikon ikäisestä. Ensimmäiset värit ovat punainen ja vihreä. Neljän kuukauden ikäinen vauva erottaa myös sinisen ja keltaisen, ja puolivuotiaana värinäkö on jo täysin kehittynyt. Tiedot löytyvät Kaksplus-lehden artikkelista 21.10.2015, joka on luettavissa myös verkossa. Artikkelia varten on haastateltu silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Leinosta silmätautien klinikalta:
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/
Lastenpuoti Onni-Ilonan sivuilla on myös koottu tietoa vauvoista katselijoina mm. otsikon Vauva ja värit alle Sen tiedot poikkeavat hiukan Kaksplus-lehden artikkelin tiedoista. Onni-Ilonan sivuston tiedot pohjaavat laajaan...
Kyllä mainitsemiasi nuorten sarjoja edelleen lainataan. Lisäksi Enid Blytonin Viisikko-sarja, Karolyn Keenen Neiti Etsivä-sarja sekä Louisa M. Alcottin kirjat kiertävät vielä kohtalaisesti. Samoin pojat lukevat myös 3 etsivää-sarjaa, jota aluksi markkinoitiin Alfred Hitchcockin nimellä, mutta sarjalla todellisuudessa on eri kirjoittajia.
Järjestelmä ei ota uusia varauksia, koska yhtään liikkuvaa kappaletta ei ole tarjolla. Toinen on merkitty kadonneeksi, toinen on KORJATTAVANA eli siinä on jotain teknistä vikaa. Näkyvillä oleva varaus on todennäköisesti tehty siinä vaiheessa, kun ainakin toinen on näyttänyt olevan saatavana hyllyssä. Jos tuo korjattavana oleva nide palaa kiertoon, varauksia voi jälleen jättää.
Heikki Poroila
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Nuottikirjasta Syksyn sävel 1979 (Fazer 1979) löytyy kappaleesta melodia, sanat, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut. Kirjaa ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta kirjastoalueilta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura.
Vaasan historioista tai historiikeistä en löytänyt kahvilasta mainintaa. Enkä Hartmanin talon historiaa käsittelevistä kirjoista. Siirryin vanhoihin puhelin- ja osoitekirjoihin. Sieltä kahvila löytyi, mutta nimen kirjoitusasussa on hajontaa sielläkin. Vuoden 1958 puhelinluettelossa se on Wivex mutta esim. vuosien 1956 ja 1957 osoitekirjassa se on Vivex cafe/kahvila. Muutamilla internetsivuilla kahvila mainitaan esim.
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.480
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Espa
mutta nämä ovat tietysti yksityishenkilöiden muisteluita, eivät "virallista" tietoa
Ultraviolettivalon vaikutus ei ole tummassa ihossa yhtä voimakas kuin vaaleassa ihossa, eli mitä enemmän on melaniinia sitä vähemmän iho tuottaa D-vitamiinia.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Yle uutiset 14.8.2014 https://yle.fi/uutiset/3-7410764
Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta. Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ .
Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa...
Mitään erillistä standardia nuottijulkaisun/laulukirjan muodolle ei ole. Nuottihan voi olla pelkkä melodia tai se voi sisältää esim. kosketinsoitinsäestyksen tai jopa partituurin.
Jos käytössäsi on jokin nuotinnosohjelma (esim. ilmainen MuseScore tai jokin kaupallinen ohjelma), voit taittaa nuottisi valmiiksi jo siinä. Netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä näiden käyttöön.
Toinen vaihtoehto on käyttää tavallista taitto-ohjelmaa (esim. ilmainen Scribus) ja tuoda nuotit siihen vaikkapa pdf-tiedostoina ja taittaa laulukirja sen avulla. Samalla voit lisätä haluamasi tarinat.
MuseScore ja Scribus ovat saatavilla myös suomenkielisinä ja käyttövinkkejä löytyy netistä.
Lisäksi voit katsoa mallia esim. Suuri toivelaulukirja-sarjasta.
Juice oli ns. vanhanaikainen taiteilijatyyppi, jota ei ilmeisesti kiinnostanut opetella käyttämään tietokonetta, sähköpostia ynnä muuta. Omien sanojensa mukaan hän oli lapsesta saakka ollut hieman sopeutumaton. Kuitenkin varmaan vain Juicen lähipiiri voi tietää, mistä tässä vastahankaisuudessa oli todella kyse.
Seuraavissa lähteissä on mainintoja siitä, ettei Juice ollut tietoteknisesti kovin etevä tai maallisista asioista aina kiinnostunut:
https://www.is.fi/viihde/art-2000006413036.html
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1391686
https://www.youtube.com/watch?v=ZFy-QSZpuM4
Antti Heikkinen: Risainen elämä: Juice Leskinen 1950-2006. Siltala, Helsinki. 2014.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arviointiasioissa voi ottaa yhteyttä Oulun Numismaattiseen Kerhoon info(at)oulunnumismaatikot.fi, tarkemmat yhteystiedot toimihenkilöt-sivulla. Yksityisille arviointipalvelu on ilmaista.
Onpa mielenkiintoinen kysymys. Yritin tutkia asiaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, mutten löytänyt vastausta.
Varmaan asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kotuksesta. Kielitoimiston kyselylomake on auki vain joka toinen viikko, mutta onneksi nyt on aika kysyä. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy aukeavan sivun alalaidasta.
Valitettavasti aiheesta löytyy niukasti kaunokirjallisuutta. Nuortenkirjoista J. S. Meresmaan Dodo saattaisi olla kiinnostava. Siinä yläkouluikäisen Iinan poikaystävä Tuukka kärsii masennuksesta ja uupumuksesta.
Aikuisille suunnatun kirjallisuuden puolelta löytyy Eva F. Dahlgrenin teos Mihin kadotin itseni? : dokumenttiromaani työuupumuksesta.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä ja Edit Polónin lastenlaulu Pieni Eino (Lilla Lasse, 1890).
Laulu sisältyy esimerkiksi Aarne Porkon toimittamaan nuottijulkaisuun Lasten oma laulukirja : Sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (1972).
Julkaisun saatavuuden omalla verkkokirjastoalueellanne voitte tarkistaa täältä: https://finna.fi/Record/keski.103181
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://runeberg.org/sjungmamma/1/0008.html
Anglo-amerikkalainen ja eurooppalainen tekijänoikeus poikkeavat juuri tässä toisistaan merkittävästi. Meillä on suhteellisen tarkat säädökset siitä, mikä on sallittua, mikä ei. Meillä ei toisaalta ole lainkaan tämän "fair use" -käytännön vastinetta.
Varsinaiseen kysymykseen "fanifiktion" laillisuudesta voi vastata helposti. Jos lopputulos ei ole plagiaatti vaan ainoastaan käyttää toisen tekijän teosta lähtökohtana ja/tai innoittajana, se saa suojaa itsenäisenä teoksena. Kuka tahansa saa meillä kirjoittaa oman versionsa "Harry Potterista", kunhan lopputulos on itsenäinen eikä plagioi alkuperäisteoksen ideoita ja juonikaavioita. Erityisesti parodiat ovat kautta historian olleet suosittuja, eikä niiden tekemiseen normaalisti ole estettä.
On...
