Tampereen seudun museoiden Siiri-tietokannasta löytyy haulla mattolaituri yhdeksän valokuvaa ja haulla mattopyykillä kymmenen valokuvaa.
http://siiri.tampere.fi/
Suomen museot online –hausta löytyy aiheella pyykinpesu 118 kuvaa, mutta mattopyykistä kuvia ei näyttäisi olevan.
http://suomenmuseotonline.fi/fi
Kuva pyykinpesulaiturista ja huuhteluhuoneesta Munkkisaaren salmessa vuonna 1907 löytyy valokuvateoksesta Signe Brander : 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja = Helsingfors fotograf / Jan Alanco http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705656?lang=fin
Kuva naisista mattopyykillä Tampereen Alarannassa kesällä 1957.
http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/sukupuolijak…
Teoksessa Emännän tietokirja. II : L-Ö kerrotaan...
Retkeilijän kiviopasta ei ole enää myynnissä kirjakaupoissa. Antikvariaatti.net -antikvariaatissa on tällä hetkellä myytävänä muutama kappale kirjan ensimmäistä painosta (2004). Kirjan toisen painoksen vuodelta 2006 voi ladata ilmaiseksi seuraavista osoitteista:
https://docplayer.fi/8512229-Retkeilijan-kiviopas.html
http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas.pdf
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Toinen henkilö voi noutaa varauksen puolestasi. Voit valtuuttaa hänet lainaamaan aineiston kortillesi. Tällöin hänellä pitää olla valtakirja, josta käy ilmi hänen koko nimensä ja henkilötunnuksensa. Muistuta häntä siitä, että hänellä pitää olla henkilötodistus mukana. Voit mainita valtakirjassa myös lainattavan teoksen (tai teosten) nimen.
Varauksen noutava henkilö voi myös lainata aineiston omalle kortilleen. Tällöin ei siis tarvita valtakirjaa.Tässä tapauksessa lainaus ei ole mahdollista automaatilla, vaan lainaus tapahtuu palvelutiskillä. Kerro tässä tapauksessa, mikä on varauksen viimeinen noutopäivä ja mistä teoksesta on kyse, jotta varaus löytyy varaushyllystä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Erkki Väliniemi on koonnut Laajasalon historiaa koskevan nettijulkaisunsa yhteydessä artikkelin Jatkosotaa Laajasalossa. Linkki artikkeliin . http://ykh.mbnet.fi/ykh_historia_uusin/kertomuksia.html#valonheitinlotat (2015). Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla pääsee eteenpäin.
Urho Myllyniemen kirja Vain valioita joukossamme on - lottien 14. valonheitinpatteri Helsingin ilmatorjunnassa (Ilmatorjuntasäätiö, 2014) kertoo ilmatorjuntalotista Helsingissä ja ainakin esittelytekstin mukaan se keskittyy nimenomaan naisylioppilaisiin, jotka keskeyttivät opintonsa ilmatorjuntatyön vuoksi. Helmet-linkki: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2185814?lang=fin
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta.
Hei,
tässä asiassa kannattaisi kääntyä Kansalaisneuvonnan puoleen. Palvelusta ei voi saada selville viranomaisasioita, mutta palvelu antaa opastusta oikean viranomaisen luo.
Kansalaisneuvonnan verkko-osoite on http://www.kansalaisneuvonta.fi
Palveluun voi ottaa yhteyttä monin eri tavoin kuten esimerkiksi sähköisellä lomakkeella. Yhteydenottomahdollisuudet on esitetty sivustolla.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html
Kyseiset alueet luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovassa 19.9.1944 solmitussa välirauhansopimuksessa. Lopullisesti rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2.1947. (Jukka Tarkka - Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi : seitsemän vuosikymmentä kansankunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. S. 168, 181-182.)
Kaukopalvelusta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa kyllä kaukolainoja myös Englannista. Britanniassa kaukopalvelu on täysin keskitetty ja kaikki tilaukset osoitetaan British Libraryn kaukopalveluyksikköön. Sen hankintapolitiikka painottuu sellaisiin teoksiin, joilla on merkitystä tieteellisen tutkimuksen kannalta, joten kaunokirjallisuutta ja etenkin nuorten kirjoja on siellä vain rajatusti. Jos kirja on julkaistu Britanniassa, Br. Libraryn paikannuspalvelu ohjaa tilauksen eteenpäin sellaiseen kirjastoon, joka mahdollisesti voi toimittaa kaukolainan. Mutta nämäkin kaukopalvelukirjastot toimivat yleensä yliopistokirjastoina ja kokoelmat muodostuvat yliopistojen tarpeiden mukaan.
Voit tehdä kaukolainapyynnön...
Suurin syy tähän näennäiseen ilmiöön lienee se, että kun Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat siirtyneet käyttämään uudenlaista hankintajärjestelmää, niin kirjastoihin tilatut teokset näkyvät järjestelmässä jo silloin, kun ne ovat vasta tilausvaiheessa. Kun suurin osa ainakin suomenkielisestä kirjallisuudesta tilataan kirjastoihin kustantajien ennakkotietojen perusteella, siis jo paljon ennen kirjojen ilmestymistä, niin kirjojen tiedot näkyvät HelMet-tietokannasta paljon aikaisemmmin kuin ennen. Aiemminhan tiedot tulivat näkyville vasta, kun kirja fyysisesti oli ilmestynyt, saapunut luettelointiosastolle ja luetteloitu tietokantaan.
Nyt siis kirjojen tiedot ovat näkyvillä jo viikkoja, jopa kuukausia ennen kirjan ilmestymistä, ja siksi...
Radio- ja televisiotoimittajan työ sisältää paitsi lähetykset myös taustatyötä ja usein juontajat saattavat olla tekemässä useampaakin kuin yhtä ohjelmaa. Tietoa radiotoimittajan työstä löytyy esimerkiksi ammattinetistä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/124_ammatti
Radiojuontajien palkat vaihtelevat, tunnetummat juontajat saattavat tienata sievoisiakin summia. Näin muutamien eturivin juontajien palkkoja vertailtiin vuonna 2015:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jaajo-linnonmaa-on-radiojuontajien-tulokuningas-lahes-30-000-euron-matkyt/5536828#gs.2hrmby
Radio Rockin sivuilta löytyy tietoa Jone Nikulasta, tällä hetkellä työn alla näyttää olevan paitsi päivävuoro klo 11-15 myös muun muassa vaalistudio -ohjelmia:...
Samantyyppinen olisi varmasti Simon Hugon kirja Etsi oma tiesi (Lego Star Wars). Tätä ei valitettavasti ole Seinäjoen kirjastoissa. Seutulainaksi sen voi kuitenkin tilata.
Samanlainen idea on myös Sylvie Misslinin kuvakirjoissa Viidakosta kuluu juhuu ja Missä olet, prinssi Hurmelo? Nämä eivät kuitenkaan ole niin jännittäviä.
Seuraavissa kirjoissa on erilaisia tehtäviä ja lukija pääsee mukaan vaikuttamaan juonen kulkuun. Nämä on kuitenkin suunnattu vähän isommille lapsille:
Myst, Magnus: Hirveä pieni kirja (Kirja tarjoaa jännitystä ja tehtäviä lukijalle. Kirjassa sanotaan suositusiäksi 7+)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaanin mysteerikirja (Tässä kirjassa ratkaistaan omien hoksottimien avulla arvoituksia ja lukija päättää, mihin...
Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia. Ensimmäisen maailmansodan myötä passiin tuli valokuva, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta. Passikuva alkoi muistuttamaan nykyisen kaltaista oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-passiin-alettiin-vaatia-valo…
Lisätietoja passin historiasta Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion teoksessa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020)
https://www.epressi.com/tiedotteet/valokuvaus/suomen-passin-historiaa-k…
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922. Asetus automobiililiikenteestä (...
Laulu jatkuu videolla alun italiankielisen säkeistön jälkeen espanjaksi näin:
Bienvenido el llanto y su consuelo
Y el presagio de nieve en el cielo
Bienvenido es el pianista, todas sus canciones
Los acordes que reflejan así
Lo que somos hoy
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Edward Morgan Forsterin romaania The Longest Journey ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
