Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppisestä tilastotiedosta olet kiinnostunut, ja miltä ajalta tämän tiedon tulisi olla.
Olin yhteydessä kysymyksesi tiimoilta Länsi- ja Sisä-Suomen Aluenhallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Jonna Toukoseen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Kristiina Kontiaiseen.
Valtakunnalliseen kirjastotilastotietokantaan tilastoja on kerätty järjestelmällisemmin vuodesta 1999 ja niitä voi tarkastella verkossa https://tilastot.kirjastot.fi/, kuten ehkä tiedätkin.
Tätä ennen tilastoista tehtiin paperijulkaisuja lääninhallituksissa. Lääninhallituksissa laaditut tilastot olivat arkistoitavia dokumentteja, joiden pitäisi löytyä Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston...
Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143
Asiaa on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vastaus on, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä. Linkki koko vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitahan-mahtaa-tarkoittaa-rekan-peravaunu…
Agneta Crasin kirjan Vad ska babyn heta? mukaan nimi Esbjörn on pohjoismaalainen nimi, joka tarkoittaa jumalaa ja karhua. Tanskalainen muoto on Esben. Wikipedian http://sv.wikipedia.org/wiki/Esbj%C3%B6rn mukaan Espen on Esbjörn-nimen norjalainen muoto.
Myös seuraavien internet-sivustojen mukaan Espen-nimi tarkoittaa jumalaa ja karhua:
http://www.meaning-of-names.com/scandinavian-names/espen.asp
http://www.meaning-of-names.com/dutch-names/espen.asp
http://www.babynames.com/name/espen
http://www.babynamescountry.com/meanings/Espen.html
http://www.babynamespedia.com/meaning/Espen
Internet-sivulta http://www.nordicnames.de/wiki/Espen löydät tilastoa nimen yleisyydestä Pohjoismaissa.
Etunimen on oltava nimilain mukainen (http://www....
SDP:n Matti Ahde valittiin keväällä 1987 eduskunnan puhemieheksi. Keskustapuolueella oli omakin ehdokkaansa, Mikko Pesälä. Hänen mahdollisuuksiinsa ei tosin uskottu alkujaankaan. Puhemiehen vaaleissa Ahde sai 129 ääntä ja Pesälä 46.
Keskustan nihkeä asenne Matti Ahdetta kohtaan saattoi kummuta osin jo aiemmilta vuosilta, kun sisäministerinä ollut Matti Ahde puolsi voimakkaasti suunnitelmia ympäristöministeriön perustamiseksi. Näitä suunnitelmia vastustettiin muun muassa MTK:n ja keskustan taholta. Vastarinnasta huolimatta ympäristöministeriö perustettiin vuonna 1983 ja Suomen ensimmäiseksi ympäristöministeriksi valittiin Matti Ahde.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/16/matti-ahteen-tie-kekkosen-last…
Keskustapuolue, kokoomus ja...
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Mikrofilmejä voi lukea ainoastaan kirjastossa siihen tarkoitetuilla laitteilla. Helmet-kirjastoista mikrofilmien lukumahdollisuus on ainoastaan Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Linkin takaa löytyy The most mysterious song of the Internet eli "internetin salaperäisin laulu". Tämän Youtubesta useina versioina löytyvän laulun alkuperää on tiettävästi yritetty selvittää jo kauan, mutta vasta 2019 siitä tuli viraali ilmiö, kun se pääsi Youtuben sarjaan Tales from the Internet. Kukaan ei silti vieläkään tiedä laulun nimeä, sen esittäjää eikä sen tekijöitä.
Taustakertomuksen mukaan saksalainen nuorukainen - josta tiedetään nimimerkki Darius S. - äänitti laulun c-kasetille vuonna 1983 tai 1984 saksalaisen NDR-radiokanavan nuortenohjelmasta. Ohjelmaa tuolloin juontanut Paul Baskerville kommentoi kesällä 2019, ettei muista eikä tunnista tällaista laulua.
Musiikki on tyyliltään tuon ajan "uutta aaltoa" tai post punkia....
Tällaista runoa ei valitettavasti vastaani tullut. Tämäntapaisia lintuihin liittyviä uskomuksia löytyy kyllä perinneaineistostamme runsaasti. Hyviä lähdeteoksia erityisesti lintuperinteestämme kiinnostuneille ovat esimerkiksi Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä ja Eero Ojasen Suomen myyttiset linnut. Järvisen kirja hyödyntää ja siteeraa perinneaineiston lisäksi myös runoilijoidemme lintuaiheista lyriikkaa.
Sekä Järvinen että Ojanen nostavat peltomiehen kaveriksi västäräkin. Se liittyy myös tulviin sitä kautta, että kansantarinat kuvaavat västäräkin jäiden rikkojana: sen tultua jäät alkavat sulaa. Rastaiden taas on katsottu ennakoivan säiden muutoksia. Niitä...
Kangasalan kaupungin sivuilta löytyy tietoa muinaisesta Sarsasta: https://www.kangasala.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-kangasalasta/….
Verkosta löytyy myös Muinaisen Sarsan salaisuudet -kokonaisuus, jonka sivuilta löytyy havainne- ja vertailukartta Sarsan alueesta ennen ja jälkeen vuoden 1604 luonnonmullistuksen: https://storymaps.arcgis.com/stories/768b395141284568bd53f3f261989422?f….
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelusta löytyy paljon tietoa, hakuehtona ovat myös nopeusrajoitukset. Valitse karttatasot > liikenneverkot > nopeusrajoitus (Digiroad) https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&ver=1.17&zoomLevel=1&coord=441748.469_7005532.876&mapLayers=base_35#
Vasemmalla olevista karttaselitteistä näkyy värien merkitykset.Tämän kartan mukaan nopeusrajoitus näyttäisi olevan 50 km/h.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=240661.4814117097_6715484.19686978&mapLayers=801+100+default,2128+100+digiroad:DR_Nopeusrajoitus&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showIntro=false
Tietysti voi olla esimerkiksi joitakin tilapäisiä tietyömaita, jotka...
Välivuotta voi viettää hyvin monella eri tavalla. Voit esimerkiksi hakeutua vapaaehtoistöihin Suomessa tai ulkomailla, hakea aupairiksi, opiskella kiinnostavia kursseja avoimessa yliopistossa tai hakeutua johonkin kansanopistoon sinua kiinnostavalle koulutuslinjalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Kaikki riippuu ihan sinusta ja siitä, mikä sinua kiinnostaa.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään mitään sellaista kirjaa, jossa olisi lueteltu vinkkejä välivuoden pitämistä varten. Internetistä löytyy kuitenkin paljon www-sivuja aiheesta. Olemmekin poimineet tähän alle linkkejä keskusteluihin ja uutisiin välivuodesta, sekä linkkejä opiskelumahdollisuuksista, vapaaehtoistöistä ja niin edelleen. Toivottavasti saat näistä ideoita omaan...
Hei,
Pentti Kirstilän kuolinilmoitus on ollut tosiaan Satakunnan Kansa -lehdessä 6.6. Sain Porin kirjastosta vastauksen, että
muistokirjoitusta ei ole sen sijaan ollut siinä lehdessä. Helsingin Sanomista sain viestin, että ilmeisesti Kirstilän kuolemasta ei ole kirjoitettu
mitään Hesarissa. Kuolinilmoituksessa mainitaan Helsinki hänen kuolinpaikakseen. Kirjasampo- sivusto maninitsee hänen asuinpaikakseen
Helsingin ohella myös Porin. Kirstilä on mainittu hänen vaimonsa, kirjailija Anja Angelin, muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa
27.11.2020, mutta vähän vaikuttaa siltä, ettei hänestä itsestään ole sellaista kirjoitettu mihinkään lehteen.
Anni Polvan tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksissa ”Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 100 vuotta rakkautta”, Jyväskylä 1999 (ss. 110-116) sekä ”Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita IV”, 1987 (ss. 149-152).
Kirjailija on julkaissut muistelmateokset ”Kun olin pieni”, 1986, ”Hyvästi lapsuus”, 1987, ”Antaa soittaa”, 1988 sekä ”Elettiin kotirintamalla..;lehtiä päiväkirjastani”, 1995
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista näkee osoitteesta www.helmet.fi.
Seuraavat ovat perusteoksia Kotkan historiasta:
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 1. 1953.
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 2. 1955.
-Korhonen, Martti ym.:Kymistä Kotkaan. Osa 1, Seudun kehitys pyyntikulttuurista teollistumisen aikaan. 1999.
-Korhonen, Martti ym.: Kymistä Kotkaan. Osa 2, Kaupungin kehitys teollisuuden kasvusta tietoyhteiskunnan aikaan. 2002.
-Ulvinen, Arvi: Kymin historia 1. 1960.
-Kallio, Veikko: Kymin historia 2. 1990.
