Tarina on maininnalla kiinalainen kansansatu hiukan erilaisina versioina useammassakin kirjassa.
Juhani Konkan satukirjassa Keltainen kurki (1953) sen nimi on "Minkä takia koirat eivät pidä kissoista." Tässä tarinassa kissa ei tosin kulje kattojen kautta.
Lastenkirjassa Aarteiden kirja 5: Nooan arkki (1957) satu on nimeltään "Miksi kissa ja koira ovat vihollisia : kiinalainen satu" kissa pääsee nopeammin palaamaan, koska ylittää esteet helposti koiran kulkiessa maata pitkin.
Elina Karjalaisen satukirjassa Uppo-Nallen iltasatuja (1997) on versio sadusta nimellä "Kissa ja koira sormusta etsimässä", jossa samoin kissa on aiemmin perillä hyppiessään esteiden yli. Myös tässä kirjassa sadun kerrotaan olevan kiinalainen kansansatu....
Kyseessä on Robert Louis Stevensonin runo Travel eli Matkoja. Runo sisältyy teokseen Lapsen runotarha (A child's garden of verses, 1987), kokoelman kaikki runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
https://www.gutenberg.org/files/25609/25609-h/25609-h.htm
Runokokoelman saatavuuden omassa verkkokirjastossasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.116580
Vuonna 2020 Suomessa oli 51 vähintään 10 000 asukkaan taajamaa.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston taulukoihin pääset tästä linkistä: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Tiedon saa poimittua taulukosta 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Vuotta 2021 koskevat taajamatiedot julkaistaan 15.12.2022.
Tietoa varsinaisesta suomenkielisestä metsäsuomalaisten kokonaishistoriasta en ole löytänyt, alkuvaiheita (1500-luku, 1600-luvun alku)laajimmin varmaankin käsittelee väitöskirja
Lähteenmäki, Eija
Ruotsin suomalaismetsien synty ja savolainen liikkuvuus vanhemmalla Vaasa-kaudella. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
(http://elektra.helsinki.fi/bk/951710/2002/ruotsin.pdf )
Suppeita esityksiä löytyy esim.
Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari
Suomalaiset Ruotsissa. - Siirtolaisinsituutti, 2000.
Bladh, Gabriel & Wedin, Maud
"Erämaasta torppia raivaamaan" : metsäsuomalaisten muuttoliike Ruotsiin ja heidän harjoittamansa asutustoiminta 1500- ja 1600-luvuilla.
(teoksessa: Kahden puolen Pohjanlahtea 1. - Suomalaisen kirjallisuuden...
Ainakin Aku Ankan taskukirjassa Tähtien takana (nro 127, 1. painos ilmestynyt vuonna 1990) on tarina nimeltä Jäärobotti. Siinä Etelämantereelta löytyy jäähän hautautunut robotti, jonka Pelle Peloton onnistuu käynnistämään. Lisätietoa julkaisusta Taskaritietokannassa: http://www.perunamaa.net/taskarit/taskari.php?numero=127.
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa on nähtävillä myös muutamia sivuja kyseisestä tarinasta: https://inducks.org/story.php?c=I+TL+1301-BP.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät esimerkiksi Seppo Sampion Sukututkimuksen perustieto (1996) ja Marja-Liisa Putkosen toimittama Selvitä sukusi (1992). Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Plussasta. Plussa-aineistohaulla löytyy lisää teoksia hakemalla luokasta 999.1 (sukututkimuksen historia ja menetelmät). Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy myös Internetistä Suomen Sukututkimusseuran kotisivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi.
Yleisradiolle voi lähettää palautetta tai toivoa ohjelmaa, yhteystiedot löytyvät linkistä
Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
DVD-tallenteina Hovimäki-sarja on saatavana kirjastoissa. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät kaudet 2-4, muita kausia voi kysyä kaukolainaksi.
Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun
https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto
Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)
Suomessa noudatetaan vuonna 1985 voimaan tullutta Nimilakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Lain 12§:n mukaan "Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä." Laki antaa siis yleisen nimisuojan, mutta ei tunne erityistä "suojattujen nimien" ryhmää.
Kysyjän mainitsemaa tapausta ei välttämättä voi arvioida vain nykyisen nimilain perusteella, vaan tulisi tutkia lainsäädäntöä 1930-luvulla tai sitäkin ennen, koska emme voi tietää, milloin tämän "sukuun kuulumattoman" nimi on otettu tai missä se on otettu. Jos nimi on...
Suomessa on hyvinkin tarkka rahankeräyslaki.
Rahankeräämiseen haetaan aina lupa ja sen saa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Rahankeräämislupaa ei myönnetä jos:
Hakemus rahankeräyksen toimeenpanemiseen tulee hylätä, jos:
"1) luvan antamiselle 6, 7 ja 12 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty; tai
2) luvan hakijan lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluvia tai luvan hakijassa tosiasiallista päätösvaltaa käyttäviä henkilöitä ei voida pitää luotettavina.
Hakemus voidaan hylätä, jos:
1) haetun keräysalueen sekä yhteisön tai säätiön harjoittaman toiminnan ja toiminta-alueen välillä on ilmeinen epäsuhta;
2) lupaa hakevan yhteisön tai säätiön toiminta ei ole vakiintunutta;
3) aikaisemmat samaa tai siihen...
Teiniangsti on nuortenkirjallisuuden vakioaiheita ja siihen tavalla tai toisella liittyviä kirjoja on paljon.
Vertaistukea angstiin ja kaikenlaisiin vastoinkäymisiin voi saada vaikkapa näistä nuortenromaaneista:
Veera Salmi: Kaunis päivä kuolla (https://outi.finna.fi/Record/outi.2169370)
Nadja Sumanen: Rambo (https://outi.finna.fi/Record/outi.1448077)
Holly Goldberg Sloane: Näkymätön poika (https://outi.finna.fi/Record/outi.1081877)
Angie Thomas: Viha jonka kylvät (https://outi.finna.fi/Record/outi.1860998)
Tunteista ja niiden käsittelystä kertovia kirjoja kysellään nykyään paljon, ja Outi-kirjastojen nuorten sivuilta löytyy valmis lista aiheeseen liittyvistä kirjoista: https://outi.finna.fi/List/872433
Hei,
Kaikki painokset näyttäisivät olevan samalla ISBN-tunnuksella, mikä pitäisi tarkoittaa, että sisältö on identtinen. Samasta syystä kirjan tiedoissa on lisäpainokset, ja ne on kirjastoissa samassa tietueessa, koska siinä ei näin ollen pitäisi olla muutoksia.
Koska kirja ei ole rutinoituneen ja vakiintuneen kustantamon julkaisema, tästä ei voi olla täysin varma, koska silloin tällöin kirjalle ei ole muistettu hakea uutta ISBN-tunnusta, mikä erottelisi kirjan muista painoksista. Kirjassa pitäisi silloin olla maininta, että kyseessä on uudisatettu painos. Meillä ei ole kirjoja paikalla, että voisin tarkistaa, mutta lähtökohtaisesti painokset lienevät samansisältöisiä.
Tarkastelin noina vuosina ilmestyneitä esikoisteoksia, mutta ikävä kyllä kuvaukseen sopivaa ei löytynyt. Myöskään valtakunnalliselta kirjastolaisten keskustelulistalta ei löytynyt vastausta.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Aineiston kaari hankintaehdotuksesta lainattavaksi kirjaksi on monivaiheinen prosessi, jossa on mukana monta työntekijää ja toimipistettä. Hankintaehdotukset käsittelee aihealueesta vastaava kirjastonhoitaja. Hän toimittaa hankittavaksi valitut ehdotukset hankintaosastolle. Sieltä tiedot siirtyvät niille toimittajille, joiden kautta Turun kaupunginkirjaston aineisto hankintaan. Kirjojen hankintapaikat kilpailutetaan lain edellyttämällä tavalla säännöllisin väliajoin. Kun aineisto aikanaan saapuu kirjakaupasta kirjastoon, se käsitellään lainauskuntoon. Se esimerkiksi luetteloidaan, tarroitetaan ja liitetään aineistorekisteriin. Viivytykset yhdessä ketjun osassa viivyttävät koko prosessia Varattu aineisto käsitellään nopeasti sen tultua...
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940).
Jaan Kaplinskin kolmenkymmenen vuoden ajalta kootuista kirjoituksista koottu teos "Rajalla jota ei ole : merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta" ilmestyi vuonna 1992 Otavan kustantamana.
