Sanasta basaari voi monikon partitiivissa käyttää kumpaakin muotoa (basaareja, basaareita). Samoin monikon genetiivissä voidaan käyttää muotoja basaarien, basaareiden ja basaareitten.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/basaari?searchMode=all
Vähintään kolmitavuisten nominien monikon genetiivissä ja partitiivissa on vaihtoehtoisia päätteitä ‑den ~ -en ja ‑tA ~ -A, joiden valintaan vaikuttaa osin vartalon loppu, osin tavuluku ja penultiman (sanan toiseksi viimeisen tavun) pituus.
Voit lukea lisää aiheesta vaikkapa Iso suomen kieliopin verkkoversiosta: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=91
Pienille suunnatuissa, ihmiskehoa käsittelevissä kirjoissa tämä aihe näyttää tosiaan jäävän katveeseen. Anna Fisken kirja Kuinka vauvoja tehdään? (Otava 2020) voisi olla hyödyllinen. Se on kokonaisuutena ehkä suunnattu muutamaa vuotta vanhemmille lapsille, mutta sitä voisi lukea soveltuvin osin nyt kiinnostavista aiheista.
Aale Tynnillä on todellakin runo, jonka nimi on Lähettämätön kirje. Runo alkaa sanoilla "Olen kauan sitten kai Sinut kadottanut". Runo on luettavissa antologiasta Runoni rakkaudesta (toimittanut Salme Saure, Otava, useita painoksia). Teos kuuluu oman kirjastoverkkonnen kokoelmiin. Valitettavasti teoksesta ei käy ilmi, missä teoksessa kyseinen runo on alun perin julkaistu.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://vaski.finna.fi/
https://finna.fi/
Jännityskirjallisuus ja rikoskirjallisuus ovat erillisiä asiasanoja. Jännityskirjallisuus ei laajempana asiasanana välttämättä viittaa rikoksiin, kun taas rikoskirjallisuus käsittelee nimenomaan rikoksia ja rikollismaailmaa.
Kirjaston käyttämiä sanastoja voi selata verkossa Finto-palvelussa, http://finto.fi/yso/fi/. Käsitteiden jännityskirjallisuus ja rikoskirjallisuus lisäksi on olemassa vielä salapoliisikirjallisuus. Niistä mikään ei sisällä toistaan eli kun haluat hakea rikoskirjallisuutta, sinun kannattaa hakea sanalla rikoskirjallisuus. Voit myös hakea molemmilla yhtä aikaa, jolloin menet tarkennettuun hakuun, valitset ylimmän laatikon hakuryhmäksi Millä tahansa näistä (OR), kirjoitat kenttiin sanat ja...
Hei, Valitettavasti kaitafilmien digitointi ei ole mahdollista Vaskikirjastoissa.
Kirjastot.fi mukaan kaitafilmien digitointi on saatavilla näissä kirjastoissa;
Pirkkalan pääkirjasto, PIRKKALA
Kaitafilmin digitointi
Kaitafilmiasemalla voit digitoida 8 mm:n kaitafilmejä sekä editoida niitä halutessasi. Mikäli sinulla on äänifilmiä, voit siirtää vain kuvan, ääni ei tässä järjestelmässä siirry. Ensimmäisellä kerralla on varattava opastusaika. Lisätietoja osoitteesta https://pirkkala-fi.aldone.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/
Sellon kirjasto, ESPOO
Kaitafilmin digitointi
Pajan sivulla ovat ohjeet varaamiseen www.helmet.fi/sellonpaja. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin...
Kysymyksenne on hyvin tapauskohtainen, emmekä täältä tietopalvelusta pysty, emmekä voi ottaa kantaa siihen, mikä tilanne juuri teidän osaltanne on. Emme myöskään anna oikeudellista neuvontaa.
Paras tapa aloittaa on tiedustella asiasta omasta tienhoitokunnastanne, jossa on selvillä kyseessä olevan tiestön hoito maksuineen ja niiden määräytymistietoineen.
Lisätietoa löytyy myös verkosta mm.
https://www.tienhoito.fi/
https://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/
https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/yksityistien-hoito-ja-yllapito
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/224880/162MML15.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2019/04/...
Kaunokirjallisuuden löytäminen eri aiheista on hieman hankalaa, koska romaaneja ei ole asiasanoitettu tietokantoihin kovin kauan. Löysin kuitenkin "kirjaston kätköistä" erilaisia listoja, jotka eivät kuitenkaan ole kattavia.
Seuraavassa listassa kuvanveisto/veistokset ja maalaustaide/maalaukset ovat hyvin sekalaisessa roolisssa suhteessa kirjan tarinaan:
Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi, 1963//Alasalmi, Päivi: Onnellisia ihmisiä, 1992//Backlen, Marianne: Ninjan varjo, 1989//Fowles, John: Eebenpuutorni, 1975//Bastider, F.R.: Valo ja ruoska, 1952 //Bärman, Annikki: Neljä muotokuvaa, 1994// Carpelan, Bo: Kuvanveistäjä (novelli)//Cary, Joyce: Jimson ja valaskala, 1955//Cronin, A.J.: Ristiretkeläisen hauta, 1957//Davis, Jonathan: Madridin...
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/)
ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
Lähettämässäsi kuvassa on parsimiskone, jota on kutsuttu myös parsimalaitteeksi. Kuvan parsimikone lienee 1950- tai -60-luvulta. Alla olevissa linkeissä on kuvat ko. laitteista.
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044l8
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044lf
Erilaisissa ohjeistuksissa neuvotaan vetämään verhot tai kaihtimet ikkunan eteen silloin, kun aurinko osuu asuntoon. Kun kotoa poissa ollessa ei myöskään ole mahdollista hyödyntää yön tai aamun viileämpiä hetkiä tuulettamiseen, on parasta jättää ikkunat kokonaan kiinni. Se ainakin estää lämmön pääsyä sisälle asuntoon.
https://www.kotitalolehti.fi/asunto-kuin-sauna-nailla-asuntoa-voi-viile…
https://www.sato.fi/fi/kotona/meidan-talossa/miten-saat-kodin-viileamma…
https://yle.fi/uutiset/3-6705489
https://www.suomela.fi/milla-kotia-kannattaa-viilentaa/
Löysin alueesta kaksi karttaa. Ensimmäinen on sotilaskartta vuodelta 1808:
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55252
Toinen on Kalmbergin kartastosta vuodelta 1855:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6858/URN_NBN_fi_jyu-2007841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Molemmissa näkyy mielestäni tielinjaus, joka lähtee Ispoisten kartanolta ja kulkee suunnilleen nykyistä Eteläkaaren linjausta (mahdollisesti Ilpoistentietä?) hautausmaan kohdalle ja siitä Uudenmaantietä kohti keskustaa, toisin sanoen tie on kiertänyt Luolavuoren etelä- ja itäpuolelta.
Valtiokonttorin sivuilta löytyy tietoa valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta:
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valti…
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä löytyy tietoa oikeusasiamiehen sivustolta:
https://www.oikeusasiamies.fi/fi
Teekkarihuumorista on tässä palvelussa kysytty myös pari vuotta sitten. Alla linkki tähän vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-teekkarihuumori-on-niin-harskia?lan…
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
Viisiosainen italialainen televisiosarja Mafian merkit (Alle origini della mafia) oli ohjelmistossa vuonna 1977. Mafian historiaa aina 1500-luvulta lähtien esitelleen sarjan ensimmäinen osa nähtiin 8.10.1977 TV1-kanavalla klo 23.15.
Helsingin Sanomat 8.10.1977
https://www.imdb.com/title/tt0071122/?ref_=ttrel_rel_tt
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös...
Pikajuoksusta löytyy useista yleisistä kirjastoista teos:
Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu, toim. Antti Mero, Esa Peltola, Jussi Saarela [piirrokset: Taina Laakso, Antti Mero]. [Jyväskylä] : Mero oy, 1987.
Aiheesta voisi tiedustella kirjallisuutta urheiluun erikoistuneista laitoksista tai kirjastoista:
1) Suomen Urheilukirjasto
http://www.urheilumuseo.fi/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
Urheilukirjaston tietokannan osoite:
http://urheilu.kirjas.to/
Urheilukirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Mero, Antti Tekniikka-analyysi ja voimantuoton kuvaus maksimaalisen nopeuden vaiheesta pikajuoksijoilla Kirja 1981
Torim, Hans Pika- ja aitajuoksut : tekniikka ja nuorten valmennus Kirja 1991
Warden, Peter Sprinting and hurdling...