Yle arkiston tietopalvelusta vastattiin näin;
Mahtaisiko kyseessä olla ohjelma "Hyvän kierrättäjät", jonka jokaisessa jaksossa juontaja rakentaa vanhasta tavarasta lasten kanssa erilaisen kulkupelin, jonka he lopulta vievät päiväkodin lapsille testaukseen. Ohjelmasarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2012-2019 ja se on myös tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Mikäli kirja on fiktiivinen romaani, on sen luokka 84.2. Jos se on fiktiivinen lasten kuvakirja, luokka on 85.22. Jos kirja on historiallinen tietokirja, tulee se luokkaan 98.61.
Yleisten kirjastojen luokitusopas löytyy osoitteesta finto.fi/ykl/fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla Kirsti Aapala kertoo, että sanan toi ilmeisesti suomen kieleen Elias Lönnrot. Taudin nimi johtunee juuri siitä, että tauti oli aikoinaan pahimpina pidettyjä kulkutauteja ja rokkoja.
Voit lukeaa lisää isorokko-sanasta alla olevasta linkistä:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
https://historianet.fi/tiede/laeaeketiede/isorokko-nakymaton-tappaja-ri…
Ari Whitten kritisoi kirjassaan The Low Carb Myth, 2015 vähähiilihydraattista ruokavaliota ja muitakin terveellisyysharrastuksen ääri-ilmiöitä. Valitettavasti kirja ei ainakaan toistaiseksi ole ilmestynyt suomeksi. Mikäli oikein ymmärsin, kirjoittaja käsittelee kirjassaan mm. ravintoa, kuntosaliharjoittelua, istumista, valoa ja niiden vaikutusta aineenvaihduntaan. Hän näyttäisi suosittelevan ainakin mahdollisimman vähän käsiteltyä ja lisäaineetonta ruokaa, luonnonvaloa ja istumisen vähentämistä. Aivan vastaavanlaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavat teokset tarjoavat joitakin näkökulmia näihinkin aiheisiin.
Aro, Eliina: Väriä ja voimaa 2015
Jyväkorpi, Satu: Syö muistaaksesi 2013
Eenfeldt, Andreas: Ruokavallankumous 2013
Syö terveesti...
Tuntomerkkeihin parhaiten sopisi 26.3.1989 (pääsiäissunnuntai) klo 11:00 ykkösverkossa ensilähetyksensä saanut Omakuva nuoruuden vuosilta, kirjoittanut Paavo Rintala, ohjannut Väinö Vainio. Kuunnelma on uusittu seuraavana päivänä klo 19:30. Kuunnelmassa puhutaan Jeesuksen kärsimyksistä sekä toisesta maailmansodasta, lähinnä antisemitismin näkökulmasta. Isossa osassa on Bachin Johannespassio. Minä-kertoja puhuu muun muassa uskonsa menettämisestä.
Kuunnelmasta kerrotaan näin: "Kuunnelma, Yleisradiolle kirjoittanut Paavo Rintala. Ohjaus: Väinö Vainio. Tehosteet: Merja Pesola. Äänitys: Timo Ruuskanen. Henkilöt: Minä - Eriikka Magnusson ja Väinö Vainio. Minä nuorena - Pekka Lukka. Centurio - Ahti Jokinen. Legaatti - Matias...
Löydät Helmet-kirjastojen vieraskieliset lastenkirjat esimerkiksi näin. Kirjoita hakulaatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimista haluamasi kieli. Kielet voi järjestää aakkosjärjestykseen klikkaamalla nuolesta. Voit myös käyttää tarkennettua hakua (linkki varsinaisen hakulaatikon alla). Voit kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus ja valitse haluamasi kieli alla olevasta valikosta. Esimerkiksi liettuankielistä lastenkirjallisuutta näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä 205 nimekettä.
Kaikkea aineistoa voi varata myös kirjastoautoon. Tällöin sinun täytyy tietä, mille pysäkille aineiston varaat. Aikataulut ja pysäkit löydät alla olevasta linkistä.
Etsimäsi kuvakirja...
Voit soittaa (09)81657 607 niin uusimme puhelimitse lainat. Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, tarvitsemme sen numeron. Muuta asiat voi hoitaa kirjastokäynnin yhteydessä.
Aiheesta on kirjoittanut professori Juhani U.E. Lehtonen Vapaussoturi-lehdessä 1996. Hänen artikkelinsa mukaan valkoinen väri juontaa jo Ranskan vallankumouksesta, jolloin valkoinen hahmottui punaisen ideologiseksi vastaväriksi, olihan kyseessä Bourbonien hallitsijasuvun vaakunaliljan väri. Venäjällä kumouksen tekemiseen ja vastustamiseen liittyvä värisymboliikka tunnettiin, ja ajatus valkoisesta punaisen vastavoimana levisikin Suomeen Venäjältä.
Jo suurlakon ajalta tuttu punainen tuli Suomessa käyttöön varhemmin, vastavoiman nimen ollessa ensin hakusessa, mutta Suomessa olleet venäläisjoukot ottivat käyttöön kotimaastaan tutun valkokaartien käsitteen, ja nimitys levisi nopeasti molempien osapuolien käyttöön.
Suomalaista värisymboliikkaa...
Tätä sanontaa on palvelussamme ihmetelty ennenkin, tässä linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sanonta-piru-merrassa?languag…
Anna-Maija Raittilan suomennos "Missä on Ystäväni" Johan Olof Wallinin runosta "Var är den Vän" sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Erkkilä, Vesa: Elävät sinua ylistävät : Vesa Erkkilän hengellisiä yksinlauluja (FinnArtes, 2004; runoilijan nimi on julkaisussa virheellisesti "A. O. Wallin")
Ruotsin kirkon virsikirja (Verbum, 2003, ISBN 91-526-5510-5; virret 305A ja 305B)
Jos kyseessä on David Raksinin säveltämä ja samannimisen elokuvan tunnussävelmänäkin käytetty Laura, on sen nuotinnoksia hyvin saatavissa kirjastoissa. Suomeksi kappaleen on esittänyt ainakin Olavi Virta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_(kappale)
Helpoimmin se löytyy Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 12, sekä esimerkiksi seuraavista nuottikirjoista:
The best movie songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2020)
100 years of popular music : 1940s : piano, vocal, guitar. Part one (IMP, 2003)
100 most gorgeous songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2015)
The best movie soundtrack songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2015)
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Voisiko kyseessä olla itävaltalaisen Alois Theodor Sonnleitnerin (oik. Alois Tlučhoř) vuonna 1957 julkaistu nuortenromaani Salaisen rotkon lapset. Toini Havu kuvaili teosta Helsingin Sanomien kritiikissä 21.12.1957 lyhyesti näin: "Salaisen rotkon lapset kertoo kekseliäistä lapsista, jotka yksin ja avuttomaksi jääneinä pystyvät elämään yksinäisessä vuorenrotkossa ja ruokkimaan ja vaatettamaan itsensä alkukantaisin keinoin." Tapahtumat sijoittuvat noin vuoteen 1680. Kirjasammossa romaanin aihepiiriksi on merkitty noitavainot.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub3b379cf-89e7-4e7b-8319-4…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei enää ole. Ainoastaan Vanamo-kirjastojen Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta näyttäisi löytyvän yksi...
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Tämä Britt Lindeborgin säveltämän ja sanoittama kappale löytyy Brita Koivusen laulamana vuonna 1961 ilmestyneeltä vinyylilevyltä Aatu ja Iita. Brita Koivusen laulaa kappaleen myös Ylen Iskelmäkaruselli-videotallenteella (1999) Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ikävä kyllä nuottia siihen ei ole kirjastoissa.
ILO:n v. 2020 julkaisemassa tutkimuksessa on koottuna autonvalmistuksen työllisten maailmanlaajuisesti. Taulukko on sivulla 13 ja sen luvut ovat vuodelta 2017.
ILO: The future work in the automotive industry
EU-maista löytyy myös aikasarjoja, jotka yltävät vuoteen 2018. Taulukko on sivulla 10.
ACEA pocket guide 2020 - 2021
Yhdysvaltojen työllisyysviranomaisten tuoreimmissa tilastoissa näkyy koronaviruspandemian aiheuttama vähennys maan autonvalmistuksen työpaikkoihin.
US Bureay of Labor Statistics : Automotivie Industry