Ohjaan tässä viranomaisen puoleen: henkilötietorekisteriä pitää Suomessa yllä DVV, eli Digi- ja väestötietovirasto. Heidän sivuillaan (klikkaa tästä), kohdassa "Syntymäaika ja -paikka" kerrotaan, ettei syntymäaikaa tallenneta rekisteriin, mutta sitä voi kysyä joko synnytyssairaalasta tai Kansallisarkistosta. Lähde: DVV Tarkasta omat henkilötietosi | Digi- ja väestötietovirasto
Peräti kolmelle kollegella tuli kuvauksestasi ensimmäisenä mieleen Anton Tshehovin novelli "Aro". Novelli löytyy mm. novellikokoelmasta "Aro ja muita novelleja" (Otava, 1997).
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru...
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
Viittomakielessä käsien, suun, kasvojen ja kehon liikkeet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki liikkeet tukevat toisiaan selkeän kommunikaation ja vietinnän saavuttamiseksi.
Tulkin suullaan tekemiä liikkeitä kutsutaan huulioksi. Huuliolla tehtävät suun liikkeet eivät välttämättä aina vastaa puhutun kielen sanoja, joten kuuleville ne saattavat näyttää ajoittain erikoisilta.
Huulion avulla yritetään kielellinen sisältö ymmärtää puheen näkyvien piirteiden avulla (mm. suun, leuan ja kielen liikkeistä). Monet äänteet näyttävät huulioina kuitenkin identtisiltä, jolloin ymmärtäminen pelkän huulion avulla on vaikeaa. Kommunikaatiota tuetaankin laajasti kehon, ilmeiden ja eleiden, sekä käsillä tehtävien viittomien avulla. Kaikki...
Mielikuva Esa Saarion esittämästä Pöllö huu huu huu -laulusta on aivan oikea. Hän on levyttänyt kappaleen vuonna 1962.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=p%c3%b6ll%c3%b6+huu&ID=…
Voisit ehkä tykätä seuraavista teoksista:
Des Barres, Pamela: Kuumana bändiin : bändärin tunnustukset. Kuuluisan bändärin muistelmat. Pamela Des Barres tunsi 1960- ja 70-lukujen rocktähdet mm. Jimmy Pagen, Mick Jaggerin, Jim Morrisonin ja Alice Cooperin.
Des Barres, Pamela: Let's spend the night together : Bändäreitä ja takahuoneiden muusia. Jatko-osa edelliselle kirjalle. Des Barres kuvaa muiden tuntemiensa bändäreiden vaiheita.
Echols, Alice: Janis Joplin: paratiisin arvet. Nuorena heroiinin yliannostuksen kuolleen rokkarin ja hipin elämäkerta. Joplin kuoli vuonna 1970.
Smith, Patti: Ihan kakaroita. Kertoo runoilija ja muusikko Patti Smithin nuoruusvuosista, elämästä ja ystävyydestä New Yorkin taidepiireissä 60-70-lukujen taitteessa....
Nedea –nimeä on Suomessa käytetty niin vähän ettei sitä löydy Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sitä ei löydy suomalaisista nimikirjoista. Googlaamalla netistä löytyy monta alkuperää. Sitä on mainittu Neda –nimen variantiksi. Neda on slaavilainen nimi, joka tarkoittaa ”sunnuntaina syntynyttä” tai ”pyhäkköä”. Se voi olla myös englantilaista alkuperää tarkoittaen ”varakasta puolustajaa” tai ”omaisuuden vartijaa” tai latinasta johdettu ”Herramme syntymäpäivä” http://www.quickbabynames.com/meaning/nedea-o135441.html . Sivun mukaan se ei ole tavallinen etunimi.
Haju, haista ja haistaa ovat esiintyneet suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Yleensä varsinkin hyvää hajua tarkoittava tuoksu on tullut kirjakieleemme 1700-luvun alussa. Mielenkiintoista kyllä, Johannes Mennanderin opettavaisessa runossa vuodelta 1699 tuoksu esiintyi nimenomaisesti merkityksessä 'paha haju'. Murteissamme tuoksua-verbillä ja siitä johdetulla tuoksulla on useita sellaisia merkityksiä, jotka eivät liity millään tavalla hajuaistimukseen. Haju on yksiselitteisesti haju, hyvä tai paha. Jos tarkastellaan haju- ja tuoksu-sanojen esiintymistä yhdyssanojen alkuosina, voidaan havaita, että haju-alkuiset sanat ovat näistä huomattavasti tavallisempia; tuoksulla alkavat yhdyssanat ovat muutamaa poikkeusta...
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran...
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole suomennettu, koska sitä ei löydy Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi Fennicaan on periaatteessa listattu kaikki suomalainen kirjallisuus. Hillin kirjoista on suomennettu ”Linnan kuningas” (”I’m the King of the Castle”), ”Rebekan varjo” (”Mrs de Winter”) ja ”Yön lintu” (”The Bird of Night”) sekä kirjavalioiden lyhennelmänä ”Taulun vangit” (”The Man in the Picture”).
Jos kirja olisi mielestäsi niin kiinnostava, että se pitäisi suomentaa, voit vaikka ehdottaa sitä kustantamolle. Viimeksi Hillin kirjan näyttää kustantaneen WSOY, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/show.
Suomalaiset hääperinteet ovat olleet hyvin erilaisia eri paikkakunnilla, eri aikoina, kaupungissa ja maaseudulla ja myös sen mukaan, kuinka varakkaista suvuista vihittävät olivat. Mitään yhtä yhtenäistä hääperinnettä ei siis ole ollut.
Monin paikoin maaseudulla ennen hääjuhlaa morsian kylvetettiin morsiussaunassa. Kylvettäjinä olivat joko morsiamen ystävättäret tai tehtävään pyydetty vanhempi nainen.
Vanhimpina aikoina häitä vietettiin usein kaksi kertaa: ensin morsiamen, ja sitten sulhasen kotona. Juhlissa oli eri vieraat. Vihkiä saatettiin joko kotona tai kirkolla. Joskus hääjuhlan päätti seremoniallinen häävuoteelle vienti, jolloin vihitty pari vietiin aittaan tai riiheen.
Vanhakantaisimmissa maalaishäissä hääaterialla...
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Kysymäsi aineisto löytyy Kansalliskirjastosta sekä lehti- että mikrofilmiaineistona. Lehdet ovat Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa, jota voit tutkia luvan siihen saatuasi em. kirjaston lukusalissa. Mikrofilmattuna aineisto löytyy em. kirjaston Käsifilmistöstä. Kansalliskirjasto ohjeistaa luvan hakemisesta hyvin kotisivuillaan. Kaukolainaksi tuota aineistoa ei anneta.
Katso ohjeet luvan pyytämisestä
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Huhtilainen” lienee ollut alkujaan lisänimi ja itäsuomalaista perua. Se on peräisin sanasta ”huhta”, jonka merkitystä on ’kaski tai kaskimaa’. Sukunimeä ”Huhtilainen” on esiintynyt Kiteellä, Tohmajärvellä, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä.
Saman lähteen mukaan sukunimen ”Turunen” taustalla on Turun kaupungin nimi (kuten sukunimessä ”Turkulainen”) tai lännessä skandinaavisen Tor-nimen johdokset kuten Torsten tai idässä ortodoksisen Dorofei-nimen muunnelma (kuten sukunimissä ”Toro” ja ”Toroi”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Turunen” ovat 1500-luvulta, ja jo 1600-luvulla se oli yleinen esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla....
Tätä kirjaa on odotettu. Meillä kirjaston hankinnassa näkyy, että kirjaa on luvattu 15.4.2016, 15.3.2018, 15.3.2019. Soitin tänään (28.11.2023)
kustantamo Teokseen ja keskustelin tämän kirjan kohtalosta. Käännöstyö ei ole niitä helpoimpia. Kustannusvirkailija lupasi varovasti kirjan ilmestyvän ehkä tänä vuonna. Mutta kaikki on epävarmaa.
Kirjaa ei näyttäisi olevan Göteborgin kaupunginkirjastossa eikä Göteborgin yliopiston kirjastossa. Muutenkin kirjan saatavuus näyttäisi heikolta Ruotsissa. Suomesta kirjaa kuitenkin löytyy useista kirjastoista, ja sinun on mahdollista tilata se kaukolainana (fjärrlån) Suomen puolelta. Kirjaa löytyy Suomesta esimerkiksi Varastokirjastosta sekä Vaasan, Oulun, Kokkolan, Tornion, Lahden ja Tampereen kaupunginkirjastoista. Kannattaa tiedustella omasta lähikirjastosta kaukotilausmahdollisuutta.
Pernun kirjaa ei näyttäisi tällä vastaushetkellä olevan yhtään kappaletta myynnissä Internetissä. Kaikkien antikvariaattien valikoimia ei kuitenkaan Internetistä löydy, joten kirjaa voisi koettaa kysyä sähköpostitse tai puhelimitse suomalaisista...
