Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Teppo Savolaisen akateeminen oppiarvo oli filosofian maisteri. Lähde: Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1950 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Teppo Savolainen toimi Turun kirjastonjohtajana teoksen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 / Sven Hirn mukaan .
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta...
Tarkoitatko ehkä laulua "Olin pyörteissä" tai "Olin pyörteissä maisten huvien"? Laulu alkaa: "Olin pyörteissä maisten huvien" (tai "Olin pyörteessä maisten huvien"). Säkeistöjen määrä eri julkaisuissa vaihtelee seitsemästä kahdeksaan, "Waloa kohti" -lehdessä (01.10.1923) säkeistöjä on kymmenen.Sävelmä on ruotsalaista alkuperää ja alkuperäinen sanoittaja on Axel (Oskar Henrik) Schager. Laulun ruotsinkielinen nimi on "Uti nöjdens". Laulu sisältyy useaan eri julkaisuun ja sanoitukset eroavat hiukan toisistaan. Suomenkielisen sanoittajan nimeä ei nuoteissa mainita, mutta esimerkiksi Eija Merilän ja Helka Hynnisen äänitteiden tiedoissa sanoittajaksi on merkitty Oskari Jalkio. Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna....
Saa olla. Poliisi.fi-sivustolta löytyy passikuvavaatimusten (alkaen 21.8.2006) valokuvaohje. Se säätelee monia asioita, mm. asusteita ja kasvonilmeitä, mutta ei viiksiä. Yhdellä esimerkkikuvatullakin on viikset.
http://www.intermin.fi/poliisi/home.nsf/pages/1420C6E88D44489BC22570190…
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös...
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17...
Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Tässä joitakin kollegan kokoamia suosittuja kirjasarjoja. Osaa lukevat joukon pienimmät, ja osaa kouluikäiset. Kirjoja saa lainaan kirjastoista.
- Ryhmä Hau
- Frozen
- Neropatin päiväkirja / Jeff Kinney
- Lasse-Maijan etsivätoimisto / Martin Widmark
- Tatu ja Patu / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Lukupalat
- Ystäväni Maisa / Lucy Cousins
- Puppe / Eric Hill
Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat...
Jo mainitsemiesi lisäksi löytyy mm.:
- Aila Meriluoto
- Kullervo Rainio
- Lasse Heikkilä
- Tuomas Anhava
- Pentti Holappa
- Olli-Matti Ronimus
- Tyyne Saastamoinen
- Maila Pylkkänen
- P. Mustapää
- Aaro Hellaakoski
- Juha Mannerkorpi
- Eila Kivikkaho
- Lassi Nummi
- Helvi Juvonen
(Kai Laitinen : Suomen kirjallisuuden historia / Lyriikan modernismi, 1997 s. 467
Voit myös hakea lyyrikoita Vaski-Finna -tietohausta:
Mene Vaski-verkkokirjaston etusivulle (Vaski.Finna.fi)
- Valkoisen palkin, jonka sisällä lukee "Hae kokoelmasta" alapuolella on pieni harmaa palkki, jossa on suurennuslasi ja lukee "Tarkennettu haku", klikkaa sitä.
- Hakuryhmät palkissa on oikealla "Kaikki osumat", klikkaa sitä
- Valitse "Luokitus"
- Vasemmalla olevaan...
Väkivaltaviihdettä ja sen vaikutuksia on tutkittu vuosien varrella valtavan paljon. Suosittelisin tekemään hakuja Google scholar -hakupalvelussa (scholar.google.com). Hakusanoiksi voi laittaa esimerkiksi mediaväkivalta tai mediaväkivalta AND lapset. Englanninkielisiä tutkimuksia löytyy vielä paljon enemmän ja niitä voi hakea esimerkiksi haulla media violence on children.
Selkeän yleisesityksen aiheesta voi myös lukea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivuilta: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/symbolit/vakivalta/. (Luettu13.2.2023)
Vanamo-kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen ainakin pari kirjaa, joskaan teokset eivät ole ihan uusia:
Bacon, Henry. Väkivallan lumo: elokuvaväkivallan kauheus ja...
Voisikohan kyseessä olla Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu? Juoni ei ole aivan kuvailemasi kaltainen, mutta monet yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät.
Kuvaus esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytt%C3%B6_nimelt%C3%A4_Varpu
Runo sisältyy nimellä "Vuosi" kirjaan "Hanhiemon iloinen lipas" (WSOY, 1954; useita painoksia). Kirjan runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt" Kirsi Kunnas. Alkuteos on nimeltään "The tall book of Mother Goose".
Tarkoitat ehkä noitia käsitteleviä kirjoja tai lehtiä. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta mainitset Myllypuron kirjaston, joten vastaan nyt Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
Noita-aiheisia kirjoja on kirjastoissa paljon. Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) saat niistä luettelon napsauttamalla auki kohdan aihe ja kirjoittamalla siihen noidat tai noituus. Jos etsit vain lasten- tai nuortenkirjoja, valitse noidat-sanan lisäksi viereisen Koko aineisto -kohdan tilalle Lasten aineisto. Jos etsit kirjasarjaa Noitajengi W.I.T.C.H., löydät siihen kuuluvien kirjojen nimet kirjoittamalla Helmet-hakuun teoksen nimi -kohtaan sarjan nimen.
Kirjoja on tosi paljon ja helpoimmalla voisit selvitä...
