Vuonna 1874, jolloin Karjalatar alkoi ilmestyä, Suomessa oli 12 ruotsin- ja 11 suomenkielistä sanomalehteä.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 1, Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905. Kustannuskiila, 1988
Kysyjä tarkoittanee sarjan neljännen osan Storia della bambina perduta suomennoksen julkaisemista, alkukielinen teoshan on vuodelta 2014. Kustantaja WSOY:n ennakkotietojen mukaan kirja julkaistaan nimellä Kadonneen lapsen tarina lokakuussa 2018 (paperikirja, mp3-äänikirja ja e-kirja).
Kirja tulee kirjastoihin heti kun välittäjäliikkeet pystyvät sen kirjoille toimittamaan. Edes kirjastoissa itsessään ei vielä tiedetä tarkkaa päivää, se riippuu niin monesta tekijästä. Kysyjän kannattaa olla tässä asiassa yhteydessä suoraan omaan kirjastoonsa, joka ehkä tarjoaa mahdollisuuden tehdä ennakkovaraus.
Heikki Poroila
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila
Tuskinpa niitä läpällä tehdään. Lasten elokuvat ja sarjat kuitenkin aina heijastelevat ympäröivää todellisuutta, jossa lapset oikeastikin kuulevat kiroilua. Ja tuo "hemmetti" taitaa olla sieltä kesyimmästä päästä. Enemmän pitäisi olla huolissaan lastenohjelmien väkivallasta.
Kirjaston henkilökunta voi poistaa Ei tarvita jälkeen -päivämäärän eli sinun kannattaa ottaa yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon. Kyseisestä päivämäärärajoitustoiminnosta on luovuttu, mutta vanhemmissa varauksissa näitä saattaa vielä esiintyä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivuilta otsikon Kirjastot alta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varauksen lukitseminen tarkoittaa, että jos varauksesi on jonossa, voit pysäyttää varauksen etenemisen jonossa esim. lomamatkan ajaksi. Tällöin varaus ei saavu noutokirjastoon sinä aikana, kun sinulla ei ole mahdollisuutta sitä noutaa. Lukitus pitää sitten muistaa poistaa, kun haluaa varauksen taas liikkuvan. Kirjaston henkilökunta ei voi lukita asiakkaiden...
KHT-tilintarkastajan tutkintoon osallistuaksesi sinulla on oltava ylempi korkeakoulututkinto tai kokemusta ammattimaisesta HT-tilintarkastajana toimimisesta vähintään 4 vuotta. Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeiden mukaan tradenomin ylempi korkeakoulututkinto riittäisi KHT-tutkinnon vaatimuksiin, samoin kauppatieteiden maisterin ja hallintotieteiden maisterin tutkinto. Polkuja on useampia, joten riippuu ihan henkilöstä itsestään, mikä reitti on mieluisin tai järkevin.
Lähteet:
Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeet tilintarkastajatutkinnoista:
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
Suomen Tilintarkastajat:...
Hei, la 8.9.2024 Helsingin Sanomissa oli artikkeli uudesta Kansallisarkiston tietokannasta https://kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi. Tietokannassa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.Eli siinä on myös henkilöhaku.
Catal Huyuk kaupungin ympärillä ei ilmeisesti ollut muuria, vaan talot oli rakennettu niin, että ne antoivat muurivaikutelman.
Lisää tietoa Catal Huyukistä löytyy m.m. näistä osoitteista (valitettavasti ainoastaan englanniksi):
http://www.smm.org/catal/home.html
http://www.focusmm.com/civcty/cathyk00.htm
http://www.bartleby.com/65/ca/CatalHuy.html
Teoksesta Kulacoglu, Belma, Gods and goddesses : Museum of Anatolian Civilizations / prepared by Belma Kulacoglu ; [translated by Jean Öztürk]. Ankara : Turkish Republic Ministry of Culture, 1992. löytyy tietoa alueelta löytyneestä arkeologisesta materiaalista.
Katso esimerkiksi Juha Seppälän romaanit Paholaisen haarukka (2008) ja Sankariaika (2018), Kjell Westön Leijat Helsingin yllä (1996) tai Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo (2019). Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen termipankin kautta, katso
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafiktio
Kyseessä voisi olla Josefine Adolfssonin Ketä kiinnostaa? (Otava, 2005). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8b4bc14d-234a-4fa7-a418-6….
Teos kuuluu Signal-sarjaan, jossa julkaistut teokset ovat muodoltaan tavallista neliömäisempiä. Kaikki Signal-sarjan kirjat on listattu palvelumme aiemmassa vastauksessa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-muita-kirjoja-otavan-signal?language….
Hei,Voisiko kyseessä olla nämä:Yllätysmatkat: Seikkaile Ja Ratkaise / Dolby, Karen, Martin Oliver, ja Gaby Waters. (Hki: Tammi, 1989)Sisältää tarinat: "Dinosaurusten jalanjäljillä", "Bussilla halki avaruuden" sekä "Aikajunalla antiikin Roomaan"sekä toinen: Kummitusmatkat / Karen Dolby, Sarah Dixon, Susannah Leigh, ja Brenda Haw. Helsinki: Tammi, 1991.tässä tarinat: "Aavelinna", "Katoava kylä" ja "Kummituspeili".
1900-luvun kolmelle ensimmäiselle vuosikymmenelle sijoittuvia kirjoja on toki paljonkin. Otin listaan mukaan vain teoksia, jotka sijoittuvat kokonaan toivotulle ajanjaksolle. On tietysti myös Täällä Pohjantähden alla -klassikkoromaanin kaltaisia kirjoja, jotka kattavat paljon pidemmän ajan. Kyseinen Väinö Linnan romaani kattaa ajan 1880-luvulta aina 1950-luvulle asti. Myös esimerkiksi Kjell Westön Westö, Kjell : Missä kuljimme kerran -romaani kuljettaa yhden suvun tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle, vuodenvaihteeseen 1938 -1939. Jätin pois myös aikalaiskuvaukset. Listassa on siis vain myöhemmin kirjoitettuja historiallisia teoksia. Lopussa on erikseen muutama historiallinen dekkkari. Aho, Elisabet :...
Suomessa on julkaistu paljon eläinsatukirjoja. Alla luetteloa sopivan ikäisistä suomalaisten kirjoittajien kirjoittamista eläinsatukirjoista. Joukossa on myös miesten kirjoittamia. Olisiko joku näistä oikea?
Aisopoon satuja / kuvittanut ja lapsille kertonut /Maj Lindman
Hupaisia tarinoita Metsolan väestä: Suomen kansan eläinsatuja / Raul Roine
Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria / eri kansojen sadustosta poiminut ja omaan tapaansa kertonut Martti Haavio
Jänis Vemmelsäären seikkailuja / suomeksi kertonut Anni Swan
Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä / Aili Siniluoto
Karvakuono ja Luppakorva: kuvitettu tarina kahden koiran ihmeellisistä seikkailuista /Suomen lapsille kertonut Helmi Krohn...
Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos – itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Suojaa eivät saa teoksen aihe, juoni, idea tai tietosisältö – ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi ideat, joille tv-formaatit perustuvat, eivät saa tekijänoikeussuojaa. Tv-formaattiin voi kuitenkin sisältyä myös tekijänoikeussuojaa saavia teoksia kuten lavasteet, musiikki ja käsikirjoitus (katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3).
Lähteet:
Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä
Tekijänoikeuden ABC
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Jos haluat tarjota kirjaasi kirjastojen ostettavaksi, kannattaa tarjota sitä kirjavälittäjille, joiden kautta Suomen kirjastot hankkivat suurelta osin kirjansa. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Toki kirjastoille voi tarjota kirjaa myös suoraan, mutta välittäjien kautta kirja menee helpoiten kaikkien kirjastojen ulottuville. Kirjastojen hankintasopimukset saattavat myös rajata mahdollisuuksia ostaa kirjoja suoraan kustantajilta. Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot#.VK5zAfM8KvE.
Kyseessä on varmaankin unkarilaisen Ferenc Törökin vuonna 2017 valmistunut elokuva nimeltä 1945, joka esitettiin Yle Teemalla 27.1.2021.
Elokuvasta ei ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoissa. Elokuva ei valitettavasti ole enää katsottavissa Yle Areenassakaan.
Sinun kannattaa lähettää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://areena.yle.fi/1-50484143
https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1586299
Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy....
