Kyseisellä sarjanumerolla oleva Singer on valmistettu heinä-joulukuussa vuonna 1909.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Helsingissä näitä kirjastoja ovat tällä hetkellä Itäkeskuksen, Jakomäen, Kallion, Kannelmäen, Laajasalon, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Rikhardinkadun, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastot sekä Oodi. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös...
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Nimenmuutoksen voi tehdä ainoastaan paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, ja myös kirjastokortti on hyvä olla mukana. Voit tehdä nimenmuutoksen missä tahansa Vaski-kirjastossa. Vaski-kirjastojen ajankohtaisen listauksen näet esimerkiksi täältä: https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Vuosina 2019-21 suomeksi ilmestyneitä latinalaisamerikkalaisten kirjailijoiden teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Bazterrica, Agustina, Rotukarja [r] | Argentiina
Enriquez, Mariana, Mitä liekit meiltä veivät [n] | Argentiina
Lins, Paulo, Ja sitten soi samba [r] | Brasilia
Lispector, Clarice, Tähden hetki [r] | Brasilia
Melchor, Fernanda, Hurrikaanien aika [r] | Meksiko
Ramírez, Sergio, Miten kaunis on meri, Margarita [r] | Nicaragua
Sainz Borgo, Karina, Caracasissa on vielä yö [r] | Venezuela (asuu Espanjassa)
Sánchez, Sergio Augusto, Sade piiskaa asfalttia [n] | Kolumbia
Zepeda Patterson, Jorge, Kuolema kelloa vastaan [r] | Meksiko
[n] = novelleja
[r] = romaani
Suomenkielisenä ilmaus löytyy suomalaisista sanomalehdistä joko muodossa "uusin huuto" tai "viimeinen huuto" noin 1930-luvulta alkaen. Ranskankielinen muoto "dernier cri" löytyy suomenkielisestä lehdistöstä 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja ruotsinkielisestä hieman aiemmin, noin 1890-luvulta alkaen.En löytänyt tarkkaa tietoa, milloin sanontaa on alettu käyttää esim. muodin uutuuksista, mutta sanonnan taustat ovat keskiajalla, jolloin uutisia kirjaimellisesti huudettiin kaduilla.
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa.
Maidon säilymisessä tärkein tekijä on kylmäketjun katkeamattomuus, eli maito pitäisi mahdollisimman nopeasti saada kaupasta jääkaappiin. Mitä pidemmäksi ajaksi kylmäketju katkeaa, sitä todennäköisempää on, että maito pilaantuu. Paras lämpötila sille on 4-6 astetta.
Pastöroitu maito säilyy paremmin kuin raakamaito, joka on syytä käyttää kahden päivän sisällä ja säilyttää noin neljän asteen lämpötilassa.
Hyvin säilytetyn maidon pitäisi säilyä ylikin parasta ennen -päivämäärän, mutta toisaalta se voi pilaantua muutamassa päivässäkin, jos säilytyksen kylmäketju katkeaa.
Nämä tiedot ovat peräisin Ylen uutisista ja Maito ja terveys ry:n -sivustolta:
http://yle.fi/uutiset/maito_sailyi_kayttokelpoisena_yli_kuukauden/61095…
http://www....
Pentti Lempiäisen Suuri nimipäiväkirja tietää kertoa, että Arja on ollut almanakassa vuodesta 1950. Vielä vuonna 1949 28. syyskuuta nimipäiväänsä vietti Lippo.
Oulunsalon kirjastossa ei enää ole lehtivarastoa lainkaan, joten Yhteishyviäkään ei siellä enää ole. Yritin katsella muualta tuon vuoden 1961 lehtiä, mutta niitä ei ole Kuopion varastokirjastossakaan. Lehteä on mikrofilmattuna Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa, jossa se on siis vain lukusalikäytössä https://finna.fi/Record/fikka.3421596. Lehtivarastoja on kirjastoista hävitetty valitettavan tehokkaasti.
Laitteen käyttöohje ja tietoa vianmäärityksestä löytyy valmistajan sivuilta:
https://www.canon.fi/support/consumer_products/products/fax__multifunct…
Jos tieto ei löydy täältä, kannattaa ottaa yhteyttä Canonin tekniseen tukeen. Myös siihen löytyy linkki em. sivulta.
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
Kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareiden maailmasta on paljon niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin, varsinkin englanniksi, mutta hieman myös suomeksi.
Ehkä viihdyttävin tapa tutustua aiheeseen kirjojen kautta olisi valita luettavaksi jokin mukaansa tempaava fantasiakirja tai vastaava, joka väljästikin sijoittuisi kuningas Arthurin maailmaan. Tällainen voisi olla Kevin Crossley-Hollandin Arthur-fantasiatrilogia:
Crossley-Holland, Kevin:
Näkyjen kivi
Ylityspaikalla
Rajaseudun kuningas
Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista on kirjoitettu juoneltaan ja henkilöiltään erilaisia versioita ja tarinoita jo varhain, vuosisatoja sitten, joten kovin tarkka ei siis tarvinne olla sen suhteenkaan,...
Molempien juomien tuotemerkin ja patentin omistaa Yhdysvalloissa Keurig DrPepper. Muualla maailmassa 7 Upia valmistaa PepsiCo ja Dr Pepperiä The Coca-Cola Company ja PepsiCo.
https://en.wikipedia.org/wiki/7_Up
https://en.wikipedia.org/wiki/Dr_Pepper
Voisiko teos olla Ferenc Karinthyn "Epepe" (Librum, 1982; suom. Otto Aho). Teoksessa unkarilainen professori, joka on matkalla Suomeen kongressiin joutuukin maahan, jota ei tunne ja jonka kielestä ei ymmärrä mitään. Teos päättyy siihen, että päähenkilö lähtee seuraamaan pientä puroa ja uskoo näin pääsevänsä kotiin.
Aiheesta on ilmestynyt mm. seuraavat teokset:
- Irti pakko-oireista, Riitta Suvanto-Witikka et. al. 2016
- Foa Edna: Kerrasta poikki : vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista, 2015
- Pakko-oireet ja OCD, 2014
- Pysyvä muutos : kognitiivinen käyttäytymisterapia käytännössä, Martin M. Anthony et al., 2008
Lehtiartikkeleita:
- Maksimainen: Jumissa omassa tavassaan : milloin lapsen päähänpinttymästä pitää huolestua. Meidän perhe 2016:7, s. 33-34
- Bakteerikammoa ja sirpalepelkoa : omahoitaja ja toimintamalli tuloksellisia OCD-potilaille. Haava 2014:4, s. 25-27
- Pakoista vapaampi. Hyvä terveys 2013:6, s. 48-50
Duodecemin artikkeli http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2010/11/duo98846
Pakko-oireista voi parantua https://www.hyvaterveys.fi/...
Laulu löytyy cd-levyltä Stenhammar, Wilhelm: Sånger (Musica Sveciae MSCD623, 1989). Sen esittävät Håkan Hagegård (baritoni) ja Thomas Schuback (piano). Tämä cd-levy on lainattavissa Tikkurilan musiikkivarastosta.
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
