Vaarallista onnea -niminen kappale löytyy ainakin yhdestä nuottijulkaisusta: Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. Osa 58 : 1-1964. Helsinki : Fazer, 1964.
Frank-monihaulla teosta löytyi Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston käsikirjaston varastosta. Piki-verkkokirjaston mukaan sitä ei voi lainata, mutta asiaa voi tiedustella suoraan Tampereen musiikkiosastolta puh. (03) 5656 4077.
Violasta - Suomen kansallisdiskografiasta Toivelauluja-teosta löytyy myös Suomen Jazz ja Pop Arkistosta. Aineisto on vapaasti tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa. Aineistoa lainataan vain poikkeustapauksissa. Arkiston www-sivujen osoite on http://www.jazzpoparkisto.net/
Kartan sisällys on Kari Aronpuron runo kokoelmasta Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (Kirjayhtymä, 1989). Se sisältyy myös Vesa Haapalan kokoamaan Aronpuro-valikoimaan Retro 1964-2008 (ntamo, 2010).
Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
Wagnerin Ringissä päähenkilöiden nimet ja hahmot seuraavat 1200-luvun tienoilla syntyneen Nibelungenlied'in kerrontaa. Senkin tarinat pohjaavat vanhempiin kertomuksiin. Nibelungenlied'in kirjoittajaa ei tunneta (Rothmann Kurt, Kleine Geschichte der deutschen Literatur).
Nibelungenlied
Englanninkielinen käännös teoksesta
Taideyliopiston Muhi (Musiikin historiaa verkossa), Wagnerin Nibelungin sormus, erityisesti Ringin synty
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on aiemmin ollut samantyyppinen kysymys ja silloin on vastattu seuraavasti: "Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa."Jennings-sarjan suomennetuista kirjoista löytyy listaus Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jennings_(kirjasarja)De Geerin Singleton-sarjassa epäviihdytään ja jalkapalloilu ei suju täydellisesti. Sarjan kirjat ovat :Pelionni vaihtelee 1956Voittoja ja tappioita 1956Singletonin tulikoe 1957Kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta....
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
Tuo voisi hyvinkin olla esimerkiksi Bashōn tai Yoshida Kenkōn kynästä, mutta emme valitettavasti saaneet asiaan varmuutta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai mietelmän? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
Voiskohan kyseessä olla Robert Sabatierin Kesän lapset (Les enfants de l'été ; suom. 1979)? Kannessa oranssi appelsiini (tai vastaava sitrkushedelmä) Takakansitekstikin tuntuisi täsmäävän:
"Isoisä Siffreinin tiilikattoiseen taloon saapuvat kymmenvuotias Alain sekä orvoksi jäänyt vietnamilaistyttö Maria-chen viettämään kesää. Ja Pariisista saapuu myös kirjailija, josta tulee lasten hyvä ystävä.
Kertoessaan tämän onnellisten hetkien täyttämän tarinansa Robert Sabatier taikoo esiin koko lapsuuden kadotetun kuvamaailman, tarinoiden, mielikuvituksen, pelkojen ja haaveiden, satujen ja unelmien valtakunnan – ihmeiden maailman, joka on yhtä kiehtova kaikenikäisille tai paremminkin sanottuna kaikille lapsille neljästä aina...
Maunu Harmon teoksen Vihreä idylli : Oulunkylä - Åggelby (Oulunkylä-seura, 1987, s. 24) mukaan Oulunkylän kartano eli Mickelsin tila sijaitsi Mikkolantien varrella vastapäätä Kantakyläntietä. Nykyään paikalla sijaitsee Oulunkylän kuntoutuskeskus. Kartanon paikka näkyy Kantakylän kotikaupunkipolkukartalla https://kaupunginosat.fi/oulunkyla/kantakylan-kotikaupunkipolku/
Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..."
Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin...
"Siivekäs askel ja tappava tahti, / kello ja kierros, - kas siin' oli mahti / voittojes' - mainehen laakeroimain, / korpien kohdusta koottujen voimain."
Nämä ovat säkeitä Reino Hirvisepän (Palmroth) kirjoittamasta Paavo Nurmelle omistetusta runosta 'Hiilimurskan kuningas' (1924). Nurmen 40-vuotispäivänä 13. kesäkuuta 1937 se julkaistiin Helsingin Sanomissa nimellä 'Paavo Nurmelle hänen täyttäessään 40 vuotta 13.6.37'.
Hirvisepän urheiluaiheisten runojen kokoelmassa Ateenasta Roomaan (Gummerus, 1959) alunperin kahdestatoista säkeistöstä koostunut 'Hiilimurskan kuningas' on yhtä säkeistöä lyhyempi. Kirjoittajan käyttämällä nimimerkillä Palle julkaistu runo- ja kuplettikokoelma Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi...
Näyttäisi siltä, että tämä repliikki on vuoden 1939 elokuvasta The Wizard of Oz. Repliikin lausuu Lännen paha noita kohtauksessa, jossa Dorothy on juuri saapunut Ihmemaahan ja talo murskannut Idän noidan. Frank Baumin alkuteoksessa Lännen paha noita ei ole tässä kohtauksessa paikalla, enkä löytänyt repliikkiä myöskään kirjan myöhemmistä kohtauksista, joissa on sekä noita että Dorothy. HBO Maxilla tällä hetkellä saatavissa oleva tekstitys kääntää repliikin näin: "-- vien sinut, kaunokainen, ja koirasi myös!" Käännös on saattanut elokuvassa vaihdella esityspaikan ja -ajankohdan mukaan, tv-lähetyksissä tai DVD-julkaisuissa on voitu käyttää eri tekstitystä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega muistaisi etsimäsi runon. Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Kyseessä on enemmän rukous kuin runo. Se löytyy ainakin Ben Alexin kirjoittamasta elämäkerrasta Sören Kierkegaard : ajattelijan elämä. Luvussa Sisäinen elämä Alex sanoo, että Kierkegaardin elämä oli yhtä pitkää rukousta. Rukous on ainut kieli, joka paljastaa ihmisen todellisen identiteetin. Sivulla 69 on muutama muukin rukous.
Teos on saatavilla esimerkiksi Lappeenrannan kirjastosta.
Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäinen ja toinen osa on käännetty venäjäksi, ensimmäinen 1963 ja toinen 1966 nimellä Здесь под северной звездою… Kolmas osa jätettiin aikoinaan kääntämättä Neuvostoliitossa samoin kuin Tuntematon sotilaskin, joka ilmestyi venäjäksi nimellä Неизвестный солдат vuonna 1991.
Yrjö Varpion teoksessa Pentinkulma ja maailma, tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla (1979) selvitellään Linnan kirjojen tilannetta myös Neuvostoliitossa.
Googlaamalla kirjan venäjänkielistä nimeä ja tekijää Линна Вяйне ei löytynyt merkkejä kolmannen osan tai kahden ensimmäisen osan uusien painosten olemassaolosta. Kolmatta osaa ei ollut myöskään Venäjän kansalliskirjaston...
Näiden tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Marcel Carnén vuonna 1960 ohjaama ranskalaiselokuva Terrain vague (suom. Uhma, engl. Wasteland).
Elokuva on tullut Suomen ensi-iltaan 7.7.1961.
Elokuvasta ja sen juonesta esimerkiksi frenchfilms.org-sivustolla.
Se osa evakoista, joka ei ollut saanut elantoa maataloudesta, alkoi siirtyä jo varhaisessa vaiheessa asutuskeskuksiin työtä etsimään. Suuri osa siirtoväestä ei ollut palannut Karjalaan jatkosodan aikana. He olivat työllistyneet eri paikkakunnille jo ennen Karjalan luovuttamista. Kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa koettiinkin asuntopulaa sodan jälkeen. Siirtoväen asuttamisen vastaava viranomainen oli sisäasianministeriön siirtoväenasiainosasto.
Lähteet:
Karjala 4 : Karjalan vaiheet (1983)
Palomäki, Antti: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen (2011)
Siirtoväen sopeutuminen (1952)
Virolainen, Johannes: Karjalaiset Suomen kohtaloissa (1988)