Nathan Myhrvoldin ja Francisco Migoyan Modernist Bread -teoksen (osa 3, s. 421-423) mukaan leivän kuivuminen johtuu jauhoissa olevan tärkkelyksen uudelleenkiteytymisestä. Leivän lämmittäminen kumoaa ainakin osittain tätä uudelleenkiteytymistä, mikä ilmenee leivän pehmenemisenä. Lisätietoa tärkkelyksen kemiasta löytyy seuraavasta osoitteesta:
https://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/tarkkelyksen-kemiaa/'
Myhrvold ja Migoya suosittelevat kirjassaan vesilasin laittamista mikroaaltouuniin, kun kuivunutta leipäpalaa lämmitetään.
Hei,
Tuota saa tilattua nettikauppojen kautta. Koska kohdistit kysymyksen Joensuuhun, on täällä myös pääasiassa lautapeleihin keskittyvä Fantasiapelit-kauppa, joka tilaa pelin, jos heillä ei ole sellaista valikoimissa. Näin säästää itse etsimisen vaivan.
Hei,
Kyseessä on varmaankin draamakomedia Neukku New Yorkissa (Moscow on the Hudson, 1984, ohj. Paul Mazursky). Elokuvassa neuvostoliittolainen sirkuksen muusikko (Robin Williams) loikkaa Yhdysvalloissa kiertueella ollessaan puolivahingossa kovnin kanssa ja jää Yhdysvaltoihin huomatakseen, ettei kaikki ole täydellistä lännessäkään..
Kirjansidontakoneita on hyvinkin monenlaisia. Oletan, että olet kiinnostunut teolliseen tuotantoon sopivista koneista.
YouTubesta löytyi hyviä videoita sekä puoliautomaattisista, että automaattisista koneista. Valitettavasti videot ovat englanninkielisiä.
Hakusana englanniksi on book sewing machine. Book binding machine -haku löytää enimmäkseen liima- tai kierresidontakoneita.
Linkki videoon puoliautomaattisen kirjansidontakoneen toiminnasta
Linkki videoon täysautomaattisen kirjansidontakoneen toiminnasta
Heikki Asunnan runosarja Länsimyrsky (Kahlittu Karjala, Länsimyrsky ja Karjalan vala) on luettavissa Rajan turva -lehden numerossa 5/1939. Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Rajan turva -lehdestä (s. 4):01.05.1939 Rajan turva : Sortavalan suojeluskuntapiirin äänenkannattaja no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) Essin kerrotaan olevan lyhennys Ester -nimestä. Suomalaiseen almanakkaan Essi on otettu 1964. Esteristä kirjassa on oma artikkeli. Pentti Lempiäisen kirjassa Nimipäiväsanat (1994) nimistä Esteri, Essi, Ester on pitempi artikkeli. Niin ikään Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (2001) on lisätietoa Esteri -nimestä. Kirjassa on myös Esterin esiintymisestä suomalaisissa , vanhoissa almanakoissa. Ortodoksisessa kalenterissa linkissä http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm on nimistä Essi, Ester, Esteri.
Kyseessä on Jeanna Oterdahlin runo Kantarellit (Kantareller). Runon on suomentanut Kirsi Kunnas ja se sisältyy teoksiin Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, s. 126) ja Aikamme lukukirja. 3 (toim. Kirsi Kunnas et al, 1969).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Har_du_sett_herr_Kantarell
Teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä https://helle.finna.fi/
https://finna.fi/
HelMet-kirjastojen aineistoa voi palauttaa postitse. Postikulut maksaa lähettäjä itse, ja hänen vastuullansa on aineiston saapuminen kirjastoon. Siksi kirjasto ei käytä vastauslähetystä.
Palautuksen voi lähettää mihin tahansa HelMet-kirjastoon postitse, esimerkiksi Pasilan kirjastoon osoitteella
Pasilan kirjasto / palautus
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki.
Maidon säilymisessä tärkein tekijä on kylmäketjun katkeamattomuus, eli maito pitäisi mahdollisimman nopeasti saada kaupasta jääkaappiin. Mitä pidemmäksi ajaksi kylmäketju katkeaa, sitä todennäköisempää on, että maito pilaantuu. Paras lämpötila sille on 4-6 astetta.
Pastöroitu maito säilyy paremmin kuin raakamaito, joka on syytä käyttää kahden päivän sisällä ja säilyttää noin neljän asteen lämpötilassa.
Hyvin säilytetyn maidon pitäisi säilyä ylikin parasta ennen -päivämäärän, mutta toisaalta se voi pilaantua muutamassa päivässäkin, jos säilytyksen kylmäketju katkeaa.
Nämä tiedot ovat peräisin Ylen uutisista ja Maito ja terveys ry:n -sivustolta:
http://yle.fi/uutiset/maito_sailyi_kayttokelpoisena_yli_kuukauden/61095…
http://www....
Kyseinen kohtaus on professori Isak Bergin painajaisesta Ingmar Bergmanin elokuvassa Mansikkapaikka (Smultronstället, 1957).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144391
http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/Item/?type=film&itemid=4549#plot-summary
Voisivatko klassikot Michael Enden Tarina vailla loppua tai C.S. Lewis'in Narnia -sarja sopia? Niissä ei ole yhtä synkkiä ja pelottavia käänteitä kuin mainitsemissasi. Tästä vastauksesta löytyy lista suomalaisesta nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-nuorten-ja-nuorten-aikuisten. Niistäkin moni voi olla liian pelottava, mutta Timo Parvelan Tuliterä, Teira, Louhi eli Sammon vartijat -sarja voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Erin Hunterin Soturikissat voisi olla hyvä, se on suosittu sarja. Mytologia kaikkineen voisi olla kiinnostavaa ja aika turvallista luettavaa, tässä hakutulos sanalla mytologia https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=mytologia&type=AllFields.
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
Tutkijat ovat erimielisiä siitä, voiko esimerkiksi sähköankerias satuttaa itseään sähköiskulla ja jos ei voi, mistä se johtuu. Eri teorioiden mukaan ankerias pystyy suojautumaan sähköltä mm. kokonsa, asentonsa tai rasvakerroksensa takia.
Ks. esim.
https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/fish/how-an-electric-eel-works/
https://www.scientificamerican.com/article/how-do-electric-eels-gene/
https://a-z-animals.com/blog/discover-the-mind-bending-science-behind-how-electric-eels-work/
Kyseessä on epäilemättä italialaisen Giovanni Guareschin "Isä Camillo"-kirjasarja.
Don Camillo ei ollut munkki, vaan roomalaiskatolinen kirkkoherra.
Kirjasarja sopii myös lapsille.
Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci….
Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti.
Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos...
"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Molempien juomien tuotemerkin ja patentin omistaa Yhdysvalloissa Keurig DrPepper. Muualla maailmassa 7 Upia valmistaa PepsiCo ja Dr Pepperiä The Coca-Cola Company ja PepsiCo.
https://en.wikipedia.org/wiki/7_Up
https://en.wikipedia.org/wiki/Dr_Pepper
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia.
Tämä kaunis Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1915 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Tyttäresi voi palauttaa bestsellerin palvelutiskille ja lainata sen sitten omalle kortilleen.
Isommissa kirjastoissa voi olla käytäntönä, palauttaa kaikki aineisto automaatilla. Jos näin on, täytyy palautuksen jälkeen pyytää henkilökunta hakemaan teos.
