Kysymys on ilmeisesti Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemästä laulusta "Juokse sinä humma", jonka melodia on kansansävelmä ja jonka sanoituksen Rautavaara on muokannut. Olavi Virta ei ole tätä kappaletta levyttänyt.Muistelemiasi "alkuperäisiä" sanoja en löytänyt. Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään.Aiempi vastaus lähdeviitteineen tätä laulua koskevaan kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-...
Pienet kalat hakeutuvat nukkuessaan pohjan läheisyyteen kasvillisuuden sekaan tai kivien koloihin. Jotkut kalat saattavat lekotella kivien päällä. Kalat eivät vaivu niin syvään uneen, että uppoaisivat pohjaan. Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne nukkuvat silmät auki. Eri kalalajeilla on erilainen vuorokausirytmi.Lähde: Helsingin yliopiston kalatalouden professorin Hannu Lehtosen haastattelu Ylellä 12.8.2011 https://yle.fi/a/3-5405884
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu...
Hei,
Sinulla on tiedossa matka=s, aika=t, haet vastausta nopeutta=v minuuteissa. Kappaleen nopeus voidaan laskea, kun tiedetään sen kulkema matka ja tuohon matkaan käytetty aika. Tällöin peruskaava nopeudelle on seuraava: v=s/t. Tästä kaavasta voit myös johtaa kaavat sekä matkalle (s=v*t) ja ajalle (t=s/v). Jos tarvitset nopeuden esimerkiksi kilometreinä tunneissa, niin sinun pitää muuntaa tiedossasi olevat suureet oikeaan muotoon.
Tarkempaa tietoa saat joko peruskoulun tai lukion oppikirjoista.
Ainakin seuraavissa nettisivustoilla on asiasta tietoa:
Nopeuden, ajan ja matkan laskukaava muistikolmion avulla (blogi)
Youtube linkki
matematiikkalehtisolmu (ensimmäinen kappale)
Yrityshistoriikkeja ei liene kerätty minkään tietyn kirjaston kokoelmiin, mutta tieto niistä löytyy ehkä kätevimmin hakupalvelusta http://www.helmet.fi/ ja jos hakusanoiksi laittaa nämä kaksi: yritykset historiikit saa seuraavanlaisen tuloksen http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syritykset%20historiikit__Or…
Tuloksesta näkee missä kukin kirja olisi paikalla ja soittamalla ko. kirjastoon sen voi noutaa maksutta. Kustakin kirjasta voi myös tehdä netissä maksuttoman varauksen. Varatut kirjat voi sitten noutaa haluamastaan pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Valitettavasti ei löydy yhtä kirjaa, jossa olisi pelkästään raamatullisia nimiä. "Iso Raamatun tietosanakirja" sisältää mm. Raamatussa esiintyvien etunimien selityksiä. Moniosainen sarja on kuitenkin työläs selata läpi ja on yleensä vain kirjaston käsikirjastossa luettavana. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" on myös raamatullisia nimiä. Ortodoksisia nimiä on kirjassa "Nimi ja usko" Kannattaa käydä katsomassa myös Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta kirjoittamalla hakupalkkiin nimet* raamat* ja paina Hae -kohtaa. Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa: Raamatun tietokirja, 1989-1992, Lempiäinen, Pentti...
Vastauksen voin antaa vain, jos määrittelee tarkemmin, mitä "yhteisöllä" tarkoittaa. Eläinten muodostamien yhteisöjen kokoa on tavattoman vaikea laskea, mutta esimerkiksi muurahaispesän asukkaiden voinee tulkita muodostavan "yhteisön". Mitä pienemmistä eläimistä puhutaan, sen suurempia joukkoja niitä esiintyy, mutta myös tulee vaikeammaksi arvioida, milloin ne muodostavat yhteisön, milloin ovat vain satunnaisesti samassa paikassa kuten esimerkiksi plankton valtameressä. Pieneliöitä voi olla pienelläkin alueella miljardeja.
Myös ihmisten yhteisöt voidaan määritellä monella tavalla. Jos "kiinalaiset" tulkitaan yhteisöksi - mikä lienee varsin kiistanalaista -, on heitä yli miljardi. Islaminuskoisia on 1,7 miljardia, erilaisia kristittyjä 2,4...
Euroopan tilastotietokannasta löytyy tilastoja EU-maiden jätteiden käsittelystä sekä jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics
ja vaarallisten jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics_based_on_the_European_list_of_waste_codes#Hazardous_waste_-_top_treatment.2C_export_and_import_countries
Suurin osa jätteistä, joita ei käsitellä itse kussakin EU-maassa näyttäisi päätyvän toiseen EU-maahan. OECD-maiden ulkopuolelle viedään vähemmän jätettä, luuvut löytyvät Waste shipment statistics based on the European list of waste codes, shipment of hazardous waste, https://...
Kirjaston asiakasrekisteristä poistetaan tiedot asiakkaista, jotka eivät ole käyttäneet korttia muutamaan vuoteen. Näin on ilmeisesti käynyt myös siis sinun tiedoillesi.
Poikkea missä tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat kirjastokortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Australian aboriginaalien unimaailmasta/uniajasta löytyy suomen kielellä tietoa teoksesta Uskontojen maailma / Ninian Smart (2005).
Englannin kielellä löytyy tietoa seuraavista teoksista.
Creation stories : landscapes and the human imagination / Anthony Aveni (2021).
The politics of ritual in an aboriginal settlement : kinship, gender, and the currency of knowledge / Françoise Dussart (2000).
Archaeology of the dreamtime : the story of prehistoric Australia and its people / Josephine Flood (1995).
Ancestral power : the Dreaming, consciousness and Aboriginal Australians / Lynne Hume (2002).
Dreamtime politics : religion, world view and utopian thought in Australian aboriginal society / Erich Kolig (...
Taatelikakkua pidetään perinteisenä joululeivonnaisena, mutta tarkemmin tutkien sen alkuperä on yllättävänkin hämärä. Nykyisen kaltaisen taatelikakun ohjetta ei löytynyt mistään vähääkään vanhemmasta Suomessa ilmestyneestä sanoma- tai aikakauslehdestä tai keittokirjasta. Yhdysvalloissa jonkinlainen taatelikakku on sanomalehtien perusteella kuitenkin tunnettu jo 1900-luvun alussa. Lehti-ilmoitusten perusteella taateleita on myyty myös Suomessa 1900-luvun alussa, ja vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa on monenlaisten maustekakkujen ohjeita (jotka kylläkään eivät sisällä taateleita).
Yhteenvetona voi siis todeta, että taatelikakku oli 1900-luvun alun Suomessa mahdollinen, mutta ei mitenkään tavallinen leivonnainen. Vaikuttaa myös siltä, että...
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Esim. Osuupankin sivuilla asiasta on kerrottu seuraavasti: Henkivakuutuksen edunsaajana voi olla esimerkiksi omaiset, aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen puoliso, lapsi tai lapset, äiti, isä tai molemmat vanhemmat, erikseen nimetyt edunsaajat, kuten avopuoliso, kuolinpesä. Edunsaajamääräys ohittaa mahdollisen testamentin, eli testamentti ei vaikuta vakuutuskorvauksen jakamiseen. Asiasta Minilex -sivustolla ja laki24 -sivustolla.Jyväskylän kaupungin pääkirjastolla järjestetään syksyllä 2024 asianajajapäivystys joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 17.00–19.00. Päivystyksessä annetaan maksutonta...
Valtteri on suomenkielinen vastine nimelle Valter. Valter nimen katsotaan taas olevan saksalainen Walther ’valtias’, ’ohjaaja’, ’joukon johtaja’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Ainakin Tommi Lindellin (sävellys) sekä Aappo I. Piipon ja Ilkka Vainion (sanoitus) kynäilemä kappale Suomen paras mainitsee Pistohiekan:
"Mikä on parasta Suomessa / lumi vai kukkaset tuomessa / Äkäslompolo vai Kustaanmiekka // Elämä erämaan sylissä / kapakat betonikylissä / rakovalkea vai Pistohiekka"
Kappaleen ovat levyttäneet sekä Pate Mustajärvi että Lasse Hoikka & Souvarit.
Suomen paras - YouTube
Kaivattu kirja saattaisi olla norjalaisen Erlend Loen Supernaiivi.
"Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi ajatellut palloja. Olen iloinen, että se ajatus juolahti nyt mieleeni. Juuri sellaisia asioita minun pitäisikin ajatella. Niin sitä pitää. Nyt minun vain täytyy löytää pallo. Miten pallo valitaan?"
"Maailma on täynnä palloja. Niitä käytetään jatkuvasti. Leikeissä ja peleissä ja varmaan muissakin jutuissa. On vain löydettävä se oikea."
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Kun kyse on suosituista viihdesävelmistä, paras lähde ovat erilaiset nuottikokoelmat, joita on julkaistu paljon ja julkaistaan uusina paketteina myös jatkossa. Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi sarjalla Suuri toivelaulukirja, jossa on ilmestynyt jo 24 osaa ja lukuisia teemaosia. Kannattaa mennä tutustumaan oman kirjaston tarjontaan ja jos se on liian pieni, kokoelmia voi tilata myös kaukolainaksi isommista kirjastoista. Kirjaston musiikkiosasto on ehdottomasti paras paikka lähteä hakemaan harrastajalle soitettavaa ja laulettavaa, koska musiikkikauppoja on varsin harvassa.
Toisaalta on niin, että suinkaan kaikkia maailman lauluja ei ole julkaistu nuottina, joten jokaista mielikappalettaan ei välttämättä voi edes tavoitella. Esmerkiksi tämä...
Sananmukaisesti vocal effect tarkoittaa laulu tehosteet, myös lauluefektit.
LANDR-blogi kertoo: "Termi "lauluefekti" tarkoittaa mitä tahansa äänitehostetta, jota käytetään laulutuotannossa.
Tavallisimmat laulutehostetyökalut ovat EQ, kompressori, de-esser, kaiku, viive ja saturaatio. Nämä äänitehosteet ovat tärkeitä miksaustyökaluja, jotka ovat hyödyllisiä missä tahansa genressä." https://blog.landr.com/vocal-effects/
