Helsingin sanomien aikakoneella löydät useitakin Orvokki Autioon liittyviä artikkeleita, joista useissa ainakin viitataan hänen lapsuuteensa. Esimerkiksi artikkeleissa HS 8.4.1990: Mun hyljätähän tänne ja 21.8.1982 : En innostu feminismistä kerrotaan Aution lapsuudesta. Helsingin sanomien aikakone on käytettävissä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla. Kirjaston asiakaskoneilla voi käyttää myös Suomen kansallisbiografiaa sähköisessä muodossa, siinä on artikkeli Orvokki Autiosta.
Kirjastoissa käytössä olevasta Arto-tietokannasta löytyi tiedot ainakin seuraavista lehtiartikkeleista. Lehdet saa luettavaksi Pasilan kirjastosta:
- Tähtiä ja suihkukaivo Et-lehti 1995 nro 12 s. 8-9. Kirjailija kertoo lapsuutensa...
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Paahdettua sipulia löytyy tuotetietojen mukaan ainakin Salliselta Salliselta - Sipulirouhe paahdettu 300g (mauste-sallinen.fi),
sekä Ruohonjuuri myymälästä Paahdettu sipuli, luomu, 100 g – Ruohonjuuri.
Sydänmerkki-sivustolla on kätevä ohje, jos haluaa valmistaa paahdettua sipulia itse Paahdettu sipuli | Sydänmerkki (sydanmerkki.fi).
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hans Hornin vuonna 2006 ohjaama elokuva Open Water 2: Adrift.
Juonikuvauksen mukaan joukko nuoria aikuisia purjehtii avomerelle, jossa he hyppäävät alukselta uimaan. Kaikkien ollessa vedessä he kuitenkin havaitsevat, etteivät muistaneet laskea tikkaita ylösnousua varten, jonka jälkeen alkaa kamppailu selviämisestä.
Lisätietoja elokuvasta myös esimerkiksi englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ikävä kyllä ole vuoden 2019 jälkeen ilmestyneitä Opettaja-lehden numeroita. Lehteä voi lukea näköislehtenä osoitteessa https://www.opettaja.fi/lue-lehti/. Numeroita on myös mahdollista tilata kaukolainaksi.
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://...
Kyseessä on varmaankin Ilkka Pitkäsen lastenromaani Eläinten talo (Otava, 1987). Kirjasampo-tietokannassa siitä kerrotaan näin: "Metsän keskellä oli unohdetun näköinen talo, jonka joukko eläimiä oli ottanut kodikseen ja nimennyt Anarkiaksi. Talon suojaan päätyy myös pieni kettuneiti Rosmariini, joka on nokinen ja puoliksi palanut ja hukannut äitinsä ja isänsä kun muut eläimet sen löytävät. Siirimamma, jänöpappa Massey Ferguson, karhu Kaapro ja muut ryhtyvät selvittämään kettuneiti Rosmariinin tilannetta." Jatko-osa Eläinten joulu on ilmestynyt 1988.
Antti Salmelan runo Nauku, Vaak-vaak ja Hauku löytyy ainakin E. N. Setälän, A. Kohosen ja Alfred Salmelan toimittamasta yläkansakoulun lukukirjasta Uusi kotipiirin kirja 2 (Otava, 1931).
Kyse saattoi olla perinteisestä Madagaskarilta peräisin olevasta aluksesta, jonka swahilinkielinen nimi on lakana. Alus tunnetaan Wikipedian mukaan myös nimillä laka ja la'kana. Kanootti on tuettu (tasapainotettu) vain toiselta puolelta. Kanootissa on yleensä purje, nykyisin myös moottori on mahdollinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger_boat
Kyseessä on Södergranin runo Ehto, jonka suomennos löytyy teoksesta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (Otava, 1994). Tuo kohta menee Pentti Saaritsan suomentamana näin: "Se joka ei kynnet veressä murra halkeamaa arjen seinään – vaikka tuhoutuisi sen toisella puolen – ei ole arvollinen katsomaan aurinkoon." Kokoelmassa runo on luokiteltu teoksesta Septemberlyran (1918) pois jätetyksi runoksi.
Otin suoraan yhteyttä Lindström Oy:hyn puhelimitse, yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://lindstromgroup.com/fi/yhteystiedot/lindstrom-yhteystiedot/. Sain heiltä tiedon, että Lindströmin logon olisi suunnitellut graafinen suunnittelija ja tunnettu suomalainen graafikko Kyösti Varis, noin 1970-luvulla. Logoa on kuulemma päivitetty hieman 1990-2000-lukujen vaihteessa.
Lisätietoja Kyösti Variksesta löytyy mm. Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Varis tai hänen omilta kotisivuiltaan http://www.kyostivaris.fi/index.html
Kysymyksen lisätiedoissa mainittu kirja Kortelainen, Jukka: Lindström 1848–1988 löytyy Helmet-alueella ainakin Pasilan kirjavarastosta, Helsinki-kokoelman käsikirjastosta....
Pellava kaunis koottava on -niminen laulu löytyy ainakin näistä koulun laulukirjoista:
Anttila, Maija: Tule leikkimään. [1973]
Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille : säestyksineen. [2. painos, 1942).
Saatavuustieto Vaski-kirjastoista: Anttila ja Lasten laulu...
Hunni Attilan valtaannousuun liitettiin tarina, jonka mukaan muuan paimen löysi ruohikkoon haudatun miekan ja vei sen Attilalle. Attila julisti, että miekka oli kadoksissa ollut hunnien sodanjumalan miekka. Tämä antoi Attilalle jumalallisen oikeutuksen valtaan ja veljensä syrjäyttämiselle vallasta. Tarina löytyy esim. Tiede-lehdin artikkelista, https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/hunnikuningas_attila_sa…
Siirtomaavallan ajan Intiaan sijoittuvat muun muassa seuraavat romaanit:
Nicholas Monsarrat: Valkoinen valtias (1964)
M. M. Kaye: Kaukaiset paviljongit (1980)
E. M. Forster: Matka Intiaan (1985)
Paul Scott: Intia-kvartetti, jonka osat ovat Kuningattaren jalokivi (1985), Skorpionin päivä (1985), Hiljaisuuden tornit (1985) ja Saaliinjako (1986)
Marguerite Duras: Varakonsuli (1988)
T. N. Murari: Intian poika (1988)
V. S. Naipaul: Elämän kuva (2001)
Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä (2015)
Voit lukea teoksista lisää esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Helle-verkkokirjastosta.
https://www.helle-kirjastot.fi/
Throne of Glass -sarjan kirjojen lisäksi on suomennettu Okaruusujen valtakunta, joka on Valtakunta-sarjan aloitusosa. Suomennosten kustantaja Gummerus ei ole vielä tiedottanut jatkosta, mutta on mahdollista että myös seuraavia osia suomennetaan. Voit yrittää tiedustella asiaa suoraan Gummerukselta:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/.
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sarah-j-maas/1942/
Skyfall on 007-tarinoissa Bondin suvulle kuuluva kartano Skotlannissa. Se on yksi elokuvan tapahtumapaikoista; sinne on sijoitettu sen dramaattinen huipentuma, kamppailu 007:n ja Raoul Silvan joukkion välillä.
https://www.flixist.com/spoiler-why-skyfall-is-called-skyfall/
Asiaa on tutkittu, ja oravien ruokajemmoilla on paljon vaikutusta metsän uudistumiseen. Erityisesti tämä koskee harmaaoravaa (Sciurus carolinensis), joka esiintyy etelämpänä Euroopassa.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orava
Interactive Centre for Scientific Research about Squirrels (ICSRS): https://i-csrs.com/squirrels-and-forest-regeneration
Voisi olla jokin lensiäinen? koska on niin pienen kokoinen. "Varas- ja rosvolesiäinen voivat käyttää ravintonaan monenlaisia kuivia eläin- ja kasviperäisiä elintarvikkeita ja ne saattavat pilata näitä syönnöksillään ja ulosteillaan. Lesiäiset ovat yöaktiiviisia." Laji.fi
Kannattaa kysyä lähemmin asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi
