Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:llä ei ollut kysymykseesi tutkimustietoa. AKT:n kuorma-autoalan palkkasihteeri kuitenkin epäili kuulemasi pitävän paikkaansa, sillä suomalainen työ olisi yrityksille kalliimpaa. Suomen Logistiikka ja Kuljetus SKAL ry:ltä asian voisi saada selville, mutta valitettavasti loma-aikaan en saanut yhteyttä keneenkään, jolla olisi asiasta varmaa tietoa. Asiaa kannattaa tiedustella SKAL ry:stä uudestaan syksyllä.
SKAL ry:n yhteystiedot https://www.skal.fi/fi/julkinen-sivusto/yhteystiedot
Edith Södergranin äidinkieli oli ruotsi ja hän kävi saksalaisen koulun. Merkintää Södergranin suomen kielen taidosta ei löydy biografiasta.
Todiste siitä, että Södergran osasi suomea niin hyvin, että kirjoittikin joitakin tekstejä suomeksi, löytyy kuitenkin esimerkiksi kirjailijan mietelmällisten tekstien kokoelmasta "Kaikkiin neljään tuuleen" (toim. Hilja Mörsäri, Into, 2013). Södergran kirjoitti tämän noin sivun pituisen poosatekstin "Parantolateksti" suomeksi vuonna 1910 ollessaan Nummelan tuberkuloosiparantolassa. Hän kirjoitti myös muita lyhyitä proosatekstejä suomeksi.
"Kaikkiin neljään tuuleen" -teoksen toimituksellisissa huomioissa kerrotaan Södergranin pahoitelleen kirjeessään Hagar Olssonille vuonna 1920, että hänen suomensa on...
Kysymyksessäsi olevan linkin takana oleva artikkeli: http://www.tieteessatapahtuu.fi/008/tahtinen.htm , vastaa osittain esittämääsi kysymykseen. Siellä kerrotaan myös madonrei'istä, jotka tekisivät teoreettisesta aikamatkailusta konkreettista. "Tämän hetkisen aikamatkailun ainoa yhteys havaittuun luontoon ovat aika-avaruuden kiertymien lisäksi madon suuna toimivat mustat aukot. Niistä tehtyjen epäsuorien havaintojen perusteella suurin osa tähtitieteilijöistä uskoo niiden olevan todellisia. Aikamatkailun status muuttuisi varteenotettavasti, jos madot havaittaisiin tai jos niitä edes tarvittaisiin johonkin."
Aikamatkustuksesta on Wikipediassa kattava artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Aikamatkustus . Siellä kerrotaan esimerkki:
"Niin...
Kivelan sairaalahan on yhä toiminnassa. "Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta. ", vastaa kollega samantapaiseen kysymykseen 04.07.2019
Saatat kuitenkin tarkoittaa hiljattain eläköitynyttä Antti Sorvaa, joka oli Helsingin pitkäaikaissairaaloiden (Kivelä, Koskela, Myllypuro ja Suursuo) ylilääkärinä vuoteen 2010 asti. Hän oli kovin huolissaan sairaaloiden organisaatiomuutoksista. Ne kun tuntuivat kadottavan sujuvat toimintamallit. http://www.prokuntapalvelut-helsinki.fi/?p=99 ja https://www.mediuutiset.fi/uutiset/vastuu-kaihertaa-helsingissa/90f2cff4...
Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;...
Tarja-nimen lähtökohtana kreikan Daria, mikä on Darius ”mahtava” -nimen sisarnimi. Darja-nimi (Darja) on hyvin suosittu nimi Venäjällä, Länsi-Euroopassa nimeä ei juuri käytetä.
Liistematto-sanaa ei tunne Nykysuomen sanakirja eikä Etymologinen sanakirja.
Liistekatto (pärekatto, tuohikatto) tehdään kapeista puukaistaleista, jotka on tehty kiskomalla puusta
Liistet ovat siis puusta kiskottuja kapeita puuliuskoja. Reen irtopohjan yhteydessä on myös puhuttu liisteistä.
Monikkomuotoista sanaa tarjat on käytetty tarkoittamaan ”työreen irtopohjaa”.
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Esimerkiksi seuraavat lasten kuvakirjasarjat ovat olleet tänä vuonna suosittuja ja kuuluvat suosituimpien joukkoon:Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu -kirjatRyhmä Hau -kirjatPipsa Possu -kirjatTiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri-kirjatAnneli Kanto & Noora Katto: Viisi villiä Virtasta -kirjatJulia Pöyhönen, Heidi Livingston & Linnea Bellamine: Fanni-kirjatMauri Kunnaksen kuvakirjat, kuten Herra Hakkarainen-, Koiramäki- ja Tassula-kirjatJujja Wieslander & Sven Nordqvist: Mimmi Lehmä -kirjatTaavi-kirjatEric Hill: Puppe-kirjatKokosin listan lastenkirjastotyöhön perehtyneen kollegan avustuksella sekä lainalukuja ja kirjojen saatavuutta silmäilemällä. Lista ei perustu tilastoihin ja kirjasarjojen suosio voi...
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteessä mainitaan, että menetät lainausoikeuden, kun velkasaldosi on 10,00 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen maksut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kirjastosta löytyy teos Suuri Harmonikkakirja: 88 suosikkisävelmää vuodelta 1997. Kimmo Mattila on merkitty teoksen tekijätietoihin sovittajaksi. Muita vastaavia teoksia voi hakea hakusanalla harmonikka ja rajaamalla haun nuotteihin.
Tämäntyyppisiä kirjoja on varmasti useitakin, mutta vosiko etsimäsi olla Eva Ruszin kirja Oikea kumppani: löydä parisuhteen mahdollisuudet (2007)? Kirjassa esitellään terveen parisuhteen kulmakivet: varmuus ja vakaa perusta, ennustettavuus ja samanlaiset arvot, avoin ja suora kommunikaatio, molemmilla vastuu suhteesta, kummankin tarpeet tärkeitä, seksi on molemminpuolista nautintoa, hyväksynta ja arvostus, vapaus ja oma kehitys ja todellinen ystävyys.
Kirja on käännetty ruotsin kielestä.
Japan PI =private investigation eli yksityisetsivätoimiston sivuilta löytyy kirjoitusta, kuinka löytää henkilö Japanissa, https://www.japanpi.com/blog/missing-persons/how-to-find-someone-in-jap…. Sen perusteella tehtävä ei näytä helpolta.
Ensimmäiseksi siellä ehdotetaan tekemään Google-haku ja etsimään Facebookista. Niitä olet jo kokeillut. Väestörekisteriä vastaavia rekistereitä vaikuttavat olevan Juminyo ja Kosek, mutta niistä luovutetaan tietoa vain tietyillä syillä (lainopilliset, samaan rekisteriin kuuluvat), https://www.japanpi.com/legal-investigations/obtain-public-records/japa….
Ehkä keskustelufoorumeista olisi apua, löysin tällaisen, jossa etsitään japanilaisia ystäviä, https://jref.com/forums/japan-people-search...
Emme löytäneet tarkkaa Lopen kunnan perustamispäivämäärää. Lopen kunnan Loppi-infosta asiaa kannattaa vielä kysellä:
https://loppi.fi/loppi-info/
1600-luvun asiakirjoja on luultavasti seurakuntien arkistoissa, sillä "kunta" oli tuolloin seurakunta tai sitten alue, jolla pidettiin omat käräjät - joita niitäkin saattoi johtaa kirkkoherra.
Sukututkimusseuran mukaan Loppi on kenties seurakuntana vanhempi kuin 1632:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=305&TYPE=HTML
Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1632, mutta kappalainen on ollut jo 1500-luvulla. Lieneekö niin, että Lopin itsenäisyys lasketaan tuota oman kirkkoherran nimittämisestä?
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=305&TYPE=...
Uuden avaimen taloyhtiön roska-astiaan saanee taloyhtiön isännöitsijältä. Ottaisin yhteyttä isännöitsijään ja kysyisin asiasta häneltä. Asunnon avaimet saa isännöitsijältä (tai myynti-/ostotilanteessa asunnon myyjältä) ja sama tilanne koskee mielestäni kaikkia asuntoon liittyviä avaimia. Isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot ovat yleensä rapussa ilmoitustaululla.
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös...
Suomenkielisellä nimellä lauluun ei löydy nuotteja, mutta alkuperäisellä nimellä "Angel of the morning" löytyy. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Chip Taylor. "Kaipuu"-nimellä sen on suomeksi sanoittanut Pertti Reponen. Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
American rock & roll : the big hits of the late 50's and early 60's. Volume 5 (englanninkieliset sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
The best fake book ever : for keyboard, vocal, guitar, and all "C" instruments : over 1000 songs (4th edition, englanninkieliset sanat, melodia, sointumerkit)
Suomenkieliset sanat löytyvät verkosta, mutta kannattaa tarkistaa äänitettä kuuntelemalla, ovatko sanat oikein. Suomenkielinen sanoitus löytyy hakukoneella...
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy...
Vanessa Sabrina Gnaegi, taitelijanimeltään Ladyva, on sveitsiläinen boogie woogie, blues ja jazz -muusikko. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei hänen tuotannostaan ole julkaistu nuottikirjoja. Hakusanoilla "Ladyva sheet music" löytyy internetistä joitakin ladattavia nuotteja, jotka ovat maksullisia, esimerkiksi nämä:
Für Elise
Tell me how do you feel
8 to the bar
YouTubesta löytyy samoilla hakusanoilla videoita, joissa on musiikin lisäksi nuotit.
Käsky on Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan käännetty kahdelletoista kielelle - ei kuitenkaan englanniksi: albania, hollanti, islanti, italia, liettua, norja, puola, ranska, ruotsi, saksa, tšekki, viro. Toistaiseksi ainoa englanniksi saatavilla oleva Landerin kirja on Lankeaa pitkä varjo (Cast a long shadow, 1995).
Suomen sanojen alkuperän mukaan:
Sana tiitinen on Keski-Pohjanmaan ja Peräpohjan murteissa tarkoittanut tiaista tai muuta pikkulintua eli samaa kuin tiitiäinen. Sana on onomatopoettinen eli linnun tiitii ääntä jäljittelevä.
(Suomen sanojen alkuperä R-Ö, Helsinki SKS, 2000)
Sukunimet-kirjan mukaan:
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta.
(Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja...
