Selailin opinnäytteitä psykomotoriikasta ja reaktionopeudesta. Niistä ei löytynyt mainintaa siitä, että pituudella olisi vaikutusta asiaan. Sen sijaan väsymys, tupakointi tai tupakoimattomuus, ikä ja sairaudet vaikuttivat reaktionopeuteen. Lisäksi todettiin, että niillä tutkituilla, joilla oli ollut hyvin alhainen syntymäpaino reaktioajat olivat hitaampia kuin niillä, joiden syntymäpaino oli ollut normaali (Sillanpää Antti, Alaraajojen voimantuottoteho, reaktionopeus ja staattinen tasapaino voima-nopeuslajien ja kestävyyslajien veteraaniyleisurheilijoilla, Jyväskylän yliopisto 2013, pro gradu, s.13 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42143/1/URN%3ANBN%3Afi%3A…). Myös kokemus ja sukupuoli vaikuttavat...
Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).
Kirjastonkäyttäjien tarinoita voi lukea esimerkiksi Sanna Saarisen ja Kati Tiilikaisen kirjasta Rakastan kirjastoa : tarinoita lukijoilta (Avain, 2015). Siinä lähes 30 suomalaista kertoo kirjastokokemuksistaan. Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n järjestämän kirjoituskilpailun sadosta on koottu kahdenkymmenen tarinan kokoelma Kirjastotarinoita : parhaat tarinat Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n kirjoituskilpailusta (Books on Demand, 2010); sekin sisältää kuvauksia kirjastoista eri puolelta Suomea. Suomen kirjastoseuran ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran keväällä 2000 järjestämästä kirjastoperinteen keräyksestä puolestaan on koottu kirja Kirjasto muutti elämäni : kirjasto mukana elämässä (Suomen kirjastoseura, 2000). Sen...
Mirja Kuivaniemestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Artikkelitietokannoista (Aleksi, Kati ja Arto) löytyi kirjailijan haastatteluja (Kotiliesi 1994; 17, s. 36-38 ja Anna 1984; 39, s. 4-7) sekä arvosteluja hänen teoksistaan (esim. Uusi nainen 1984; 12, s.31, Nuori voima 1984; 6, s. 21, Uusi nainen 1990; 6-7, s. 58, Pellervo 1992; 15, s. 63).
Eira Pättikankaasta ja hänen teoksistaan kerrotaan kirjassa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) sekä Palkkatyöläinen-lehdessä (1997; 23, s. 16.
Kirjasta Liian kaukana Amerikan ranta on arvostelu lehdessä Siirtolaisuus (1996; 4, s. 43-44).
Maakuntakirjastot keräävät aineistoa, esim. lehtileikkeitä oman alueensa kirjailijoista. Kannattaa kysyä Seinäjoen kaupunginkirjasto-...
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1886 hyväksytyssä virsikirjassa virsi 416 on Sun, Jesus, armos puoleen.
http://koraali.fi/1886/416.html
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
En onnistunut löytämään muita tällaisia sanoja. Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut.Täsmällisesti ottaen pyältää-verbissä kyseessä ei ole diftongi, vaan vokaaliyhtymä. Se on nimitys sellaiselle kahden vierekkäisen eri vokaalin jonolle, jossa vokaalit kuuluvat eri tavuihin. Diftongissa vokaalit kuuluvat samaan tavuun. Ks. esim. Tieteen termipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:diftongi.
Olisikohan kyseessä Aaron Michelinin lastenkirja Hykkyrämykkyrän seikkailut. Kirja ilmestyi vuonna 1997 ja se on pehmeäkantinen. Valitettavasti kirjan sisällöstä ei löydy tarkempaa kuvailua, mutta Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa on yksi kappale kirjaa. Voit siis tilata sen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407857__Shykkyr%C3%A4myk…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4044514
Kiveä voi yrittää tunnistaa mm. näiden teosten avulla:
Retkeilijän kiviopas - Geologian tutkimuskeskus GTK
Taipale, Kalle: Kivet ja mineraalit Suomen luonnossa (Otava 2010)
Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001)
Jones, Adrian: Kivet (WSOY 2006)
Worldometersin tiedot eivät ole reaaliaikaisia tietoja, vaan ne perustuvat luotettavien tahojen arvioihin. Esimerkiksi väestöön liittyvät tiedot perustuvat mm. YK:n väestöennusteeseen. Worldometersin FAQ-sivulla kerrotaan kysymyksen Are the numbers on the home page live counters for population, food, energy, and health real? kohdalla näin:
For these counters, we show estimated current numbers based on statistics and projections from the most reputable official organizations.
Our sources include the United Nations Population Division, World Health Organization (WHO), Food and Agriculture Organization (FAO), International Monetary Fund (IMF), and World Bank.
We analyze the available data, perform statistical analysis, and build our...
Tein Helmet aun sanalla tähtitaivas. Rajasin sanan aiheeksi, materiaalin kirjaksi ja kielen suomeksi. Rajasin vielä kokoelman tietokirjoiksi ja aikuisten kokoelmaksi.
Kokeilin samaa myös lasten kokoelma rajauksella (koska lastenkirjat ovat nykyään niin ihania)
Voisit kokeilla aikuisten puolelta:
Karttakeskuksen tähtikartasto : tähdet, kuu ja planeetat kuukausittain / [teksti, grafiikka ja kartat:] Stephan Schurig ; [suomennos: Eeva Mäkelä] tai
Suomen tähtitaivas : opas tähdistöjen ja planeettojen tunnistamiseen / Markus Hotakainen ; kartat: Stephan Schurig. Helmet hakutulos
Lasten puolelta sinua voisivat kiinnostaa:
Avaruus : koululaisen maailma / Heather Couper ja Nigel Henbest ; suomennos: Laura...
Äänitteiden tiedoissa tekijöitä ei mainita. "En yksin uskalla" -niminen laulu sisältyy nuottiin Huttunen, Aimo: "Laulun sanoma. 3" (Prisma, 1985). Laulu alkaa: "En yksin uskalla, en tahdokaan mä en." Huttunen on myös laulun säveltäjä, sanoittaja on Liisa Ylönen.Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Ehdottomasti kannattaa ensiksi kysyä ja tarkentaa asia opettajaltasi/ohjaajaltasi.
Filologia tutkii kieltä, sen rakennetta ja siihen liittyvää kulttuuria. Perinteisesti filologialla käsitetään lähinnä vanhojen tekstien tutkimusta (historiallinen kielentutkimus), mutta useimmat nykyfilologit tutkivat myös moderneja tekstejä liikkuen näin samoilla alueilla kirjallisuustieteen ja kielitieteen kanssa.
Mekään emme onnistuneet selvittämään mistä sarjasta voisi olla kyse. Selasimme lehdistä vanhoja tv-tietoja vuosilta 1998 ja 1999, jolloin Karvista esitettiin TV2:ssa. Lähimmäksi kuvaustasi osui yhdysvaltalainen Ipanat (Rugrats), mutta siinä ei puhuta ranskaa eikä se sijoitu koulumaailmaan.
Yksi mahdollinen sarja voisi olla huippusuosittuun sarjakuvaan perustuva Titeuf, josta tehtiin tv-sarja aivan 2000-luvun alussa. Sarja on sveitsiläinen ja sen tapahtumissa liikutaan myös koulumaailmassa.
http://sarjakuvat.eurocomics.info/titeuf.html
J. H. Erkko kirjoitti ”Hämäläisen laulun” toukokuussa 1869, ja runo sisältyy hänen esikoiskokoelmaansa ”Runoelmia" [1] (1870). Siinä 7. säkeistössä kumpikin säe alkaa sanalla ”jos”:
”Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.”
Reijo Pajamo kirjoittaa (s. 29): ”Erkon käyttämä ehdollinen, tulevaisuuteen viittaava jos-muoto on sittemmin saanut kansan suussa reaalisemman ilmaisun ’kun toimeen tartutaan’.”
Lähteet:
Erkko, J. H.: Runoelmia [1]:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100871/Runoelmia-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)
