Suomessa kuolleiden lukumäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla selvästi vuosittain. Vuonna 2000 kuoli 49 300 henkeä ja vuonna 2020 jo lähes 55 500 henkeä.
Kun halutaan selvittää kuolleisuuden muutoksia, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta, yleensä kuolleisuusluvut ikävakioidaan. Ikärakenne vakioidaan niin, että rakenne pidetään samana koko tarkastelujakson ajan eri väestöryhmissä. Suomen ikävakioiduista kuolleisuusluvuista näkyy, että miesten ja naisten kuolleisuus on pienentynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan huolimatta siitä, että kuolleiden määrät ovat vuosittain kasvaneet (Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2019, kuvio 1). Ikärakenteella on ollut selvästi suurempi vaikutus 2000-luvulla kuolleiden määrän kasvuun...
Kansanedustajien luottamustoimia voi selvittää Eduskunnan sivulla olevasta Hae kansanedustajat-hausta. Tiedot voi hakea kansanedustajan nimellä. Kansanedustajista kerrotaan myös kunnalliset luottamustoimet.
Hae kansanedustajaa: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/peopleresults.aspx?k=
Vuoteen 1941 aktiivi- ja reserviupseerit saattoi erottaa esimerkiksi arvomerkkiruusukkeen väristä. Reserviupseerien ruusukkeet olivat hopean värisiä "tinanappeja", aktiiviupseerien ruusukkeet kullan värisiä. Arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin tasavallan presidentin asetuksella 13.6.1941. Nykyisissä sotilas- ja virkapukunormeissa ei enää esiinny reserviupseerit aktiiviupseereista erottavia arvomerkkejä.
Reserviupseerien ruusukkeiden väri vaihtui tinasta messinkiin kohta 80 vuotta sitten - Reserviläinen (reservilainen.fi)
Sotilas- ja virkapuvut - Puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimien nykyiset virkapuvut. Suomen Sotilas, 01.06.1935, nro 12, s. 17-18
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Voit tulostaa Kirjasto 10:ssä asiakaspäätteiltä. Omalta läppäriltä voit tulostaa PDF-muotoisia tulosteita.
Jos et ole vielä käyttänyt itsepalvelutulostusta missään kirjastossa, saat viisi ensimmäistä tulostetta ilmaiseksi. Sen ylimenevistä tulosteista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
Mobbilitulostuksesta kerrotaan HelMet-sivustolla seuraavasti:
Itsepalvelutulostus mahdollistaa pdf-tiedostojen tulostamisen kätevästi omalta laitteelta, esim. läppäriltä tai älypuhelimesta, vaikka kotoa.
Omalta laitteelta tulostaminen vaatii kirjautumistunnuksen, jonka voit luoda osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi viestin tilin vahvistamisesta.
Kirjauduttuasi palveluun voit aina lähettää...
Ainakin kaksi paksua teosta löytyy pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi/
- Tynjanov, Juri
Nuori Puskin, Helsinki:Tammi 1945. 629 s.
- Lotman, Juri
Puskin, Sankt-Peterburg 1997. 845 s. (venäjänkiel.)
Saatavuuden näet netistä em.osoitteesta ja voit sitten puhelimitse varata haluamasi teoksen.
Lisää elämäkertoja löydät kirjoittamalla asiasana/luokka-hakukenttään Puskin.
Kyseessä on Eric O. W. Ehrströmin runo Perhosentoukka (suom. Otto Manninen).
Runo on luettavissa esimerkiksi teoksista Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Leijona se venytteli : 100 vuotta suomalaista lastenrunoutta (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, Lasten keskus, 2017) ja Aukusti Salon Meidän lasten aapinen, josta on otettu useita painoksia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_O._W._Ehrstr%C3%B6m
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Balucheja (kutsutaan myös nimillä balutšit tai belutšit) elää Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa. Paštut (kutsutaan myös nimillä pataanit tai afgaanit) elävät myös Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Suomessa tilastoidaan ulkomaalaistaustaiset vain kansalaisuuden mukaan. Koska balucheilla ja paštuilla ei ole yhtenäinen kansalaisuus, tilastoista ei voi nähdä, asuuko heitä Suomessa.
Lähteet:
Baluchit Wikipediassa
Jukka Luoma: Kapinallismieliset baluchit on kansana jaettu kolmen valtion alueelle, Helsingin Sanomat 19.2.2007
Tilastokeskus: Ulkomaan kansalaiset Suomessa
Paštut Wikipediassa
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
Tietoa löytyy Opetushallituksen Edu.fi-palvelusta http://www.edu.fi > Erityisopetus > Ammatillinen erityisopetus http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6981
Katso myös sivun kohtaa Linkkejä.
Opintoluotsissa on kerrottu vammaisten opiskelijoiden tukipalveluista http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/erityinen_tuki/palvelut/
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa, julkaisija Lastensuojelun keskusliitto v. 2002
Esteetön korkeakouluopiskelu ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Opetushallitus v. 2004
Kirjojen saatavuus selviää Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Kirjan Vakoilija rakkauden talossa alkuteos on nimeltään A spy in the house of love, suomentanut Pentti Saarikoski (1974). On kyllä olemassa Anaïn Ninin kirjoittama kirja House of incest, mutta tietoja mahdollisesta suomennoksesta ei löydy.
A spy in the house of love 1954
House of incest 1936
Bo Roger on tehnyt ruotsinkieliset sanat Wilhelm Groszin ja Jimmy Kennedyn kappaleeseen Harbour lights. Ruotsiksi kappale on nimeltään Hamnens ljus. Sanat sisältyvät teokseen Femhundra schlager-visor : 50 års populära vistexter (1979). Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Teos näyttää kuuluvan ainakin Helmet-kirjastojen ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjasto.vaasa.fi/
Hei, ruumiskuoriaisilla tarkoitetaan todennäköisesti raatokuoriaisia eli haiskiaisia tai turkkiloita. Ne ovat melko yleisiä, kookkaita kovakuoriaisia joista osa syö raatoja osa pyydystää ruokansa elävänä. Raatokuoriaisilla on erinomainen hajuaisti, jolla ne haistavat mätänevän ruumiin jopa kahden kilometrin päästä.
Lisätietoa:
Ötökkätieto: Ötökkätieto – Haiskiaiset, turkkilot (Raatokuoriaiset) (otokkatieto.fi)
Suomen Luonto: Raatokuoriainen hoivaa jälkikasvuaan (suomenluonto.fi)
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Jaalan suojeluskunnasta ei näytä olevan mitään erillistä julkaisua.
Asiassa voisi edetä tutkimalla arkistolähteitä suojeluskunnista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suojeluskunnat
Laajempia yleisesityksiä suojeluskunnista löytyy.
Selen, Kari. Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918 – 1944
Suojeluskuntain historia, osat I – III.
Lisäksi Kymenlaakson suojeluskunnista kerrotaan mm. kirjoissa:
Pullinen, Antti: Sama kaiku on askelten : Etelä-Iitin suojeluskunnan ja lottien matkassa 1918-1944
Toivonen, Pentti: Isänmaan asialla : suojeluskuntatyötä keskisessä Kymenlaaksossa vuosina 1917 -1944
Lehto, Iisko: Suojeluskuntapiirin osuus liikekannallepanon suorituksessa Pohjois-Kymenlaaksossa 1939 ja 1941....
Kyseessä on Ester Ahokaisen lastenruno Lehtiloru, joka alkaa sanoilla "Haavanlehti havisee...". Runo sisältyy kokoelmaan Soita, soita, kissankello (1985).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.41247
Kokoelman saatavuuden lähikirjastossasi voit tarkistaa täältä https://vaara.finna.fi/
https://finna.fi/
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-...
Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998).
Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysyjä tarkoittanee sarjan neljännen osan Storia della bambina perduta suomennoksen julkaisemista, alkukielinen teoshan on vuodelta 2014. Kustantaja WSOY:n ennakkotietojen mukaan kirja julkaistaan nimellä Kadonneen lapsen tarina lokakuussa 2018 (paperikirja, mp3-äänikirja ja e-kirja).
Kirja tulee kirjastoihin heti kun välittäjäliikkeet pystyvät sen kirjoille toimittamaan. Edes kirjastoissa itsessään ei vielä tiedetä tarkkaa päivää, se riippuu niin monesta tekijästä. Kysyjän kannattaa olla tässä asiassa yhteydessä suoraan omaan kirjastoonsa, joka ehkä tarjoaa mahdollisuuden tehdä ennakkovaraus.
Heikki Poroila
