Sellon kirjaston tietokoneilla Sinun on mahdollista käyttää Helsingin sanomien aikakonetta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Palvelu toimii tietenkin myös muissa Espoon kirjastoissa.
Sieltä löytyvät uusimmat uutiset sekä Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden numerot vuodesta 1889.
Henkilökunta neuvoo mielellään aikakoneen käytössä.
Väestöennusteita on tehty jo 1930-luvulla, jolloin Viipuri vielä kuului Suomelle, mutta vain koko maan väestönkehitystä koskien. Tilastollinen päätoimisto julkaisi ensimmäisen koko maata koskevan väestöennusteen vuonna 1934. Seuraavatkin ennusteet koskivat koko maata. Ensimmäinen tilastoalueittainen väestöennuste tehtiin vasta 1964 ja kunnittainen väestöennuste 1969. Voit tutustua Suomen väestötilastoinnin historiaan Tilastokeskuksen julkaisussa Väestötilastoja 250 vuotta: katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749-1999.
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
Muumilaaksoa edeltävästä asuinpaikasta ei kirjoissa kerrota tarkasti mitään. Se tiedetään, että varhaisina aikoina muumit ovat asustelleet kaakeliuunien takana. Ensimmäisen muumikirjan "Muumit ja suuri tuhotulva" (1945) Muumipeikko ja Muumimamma seikkailevat pimeässä metsässä Muumipappaa etsiskelemässä. Kirjan lopussa perhe ja Nipsu muuttaa Muumipapan rakentamaan Muumitaloon.
Seuraavassa kirjassa "Muumipeikko ja pyrstötähti" (1946) he tapaavat ensimmäistä kertaa Niiskun, Niiskuneidin, Hemulin ja Nuuskamuikkusen. Kohtaamisia ei kirjassa pohjusteta tai selitetä sen syvällisemmin. Kirjassa (ja kirjasarjassa) moni asia jää hämärän peittoon, kuten juuri muumiperheen aiempi asuinpaikka.
Wikipedian muumeja käsittelevissä...
Keskustakirjasto Oodi Helsingissä näyttää olevan tällä hetkellä ainoa A0-tulostus paikka."Roland TrueVIS SG 540Suurkuvatulostin tulostaa laadukasta täysvärikuvaa. Laitteella voi tulostaa jopa 130 cm leveitä ammattilaistasoisia julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia.Huomaa, että pieniresoluutioiset kuvat, kuten verkkokuvat ja kännykkäkuvat pikselöityvät isoina tulosteina. Asiakas on itse vastuussa tulostamansa kuvan laadusta ja resoluutiosta. Materiaalimaksu peritään myös epäonnistuneista tulosteista. Tulostin on tarkoitettu isoihin printteihin, ja minimikoko on 0,5m eli 7,5€.Isojen kuvien tulostaminen vie aikaa, joten otathan tämän huomioon varauksesi pituudessa. Huomioithan myös, että varausaika tarkoittaa tulostusaikaa. Tiedoston...
Tähän on aika vaikea antaa vastausta. Sitä ehkä ei ole tutkittu tutkimuskirjallisuudessakaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Kohta näyttää aivan siltä, että Ville ehdottaa rautatielle työhön lähtöä muuten vain tai ehkä koska Matti on vahva ja tunnettu kovana työntekijänä. Matti ei näytä haluavan "ruunun" töihin eli käsittääkseni valtiolle, mutta voihan olla kyse jostain muustakin, vaikkapa siitä, että Matilla on töitä tarpeeksi omassa torpassansa ja hän pärjää ilman "ruunun" töitä.Rautatie, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.htmlUuden matkassa Modernin ilmentymiä Juhani Ahon teoksissa Rautatie, Helsinkiin ja ”Kello”, https://www.utupub.fi/bitstream/handle/...
Olisiko kyseessä voinut olla joku seuraavista?Matti Hannukselan Peikko Pompeli : tarinoita Kantturanniemen satuvaltakunnastaJosef Čapekin Kissa ja koira : Kertomuksia kissasta ja koirastaEduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira
PIKI-verkkokirjasto toimii juuri näin: teet varauksen haluamastasi kirjastosta ja haluamastasi toimipisteestä. Jos esimerkiksi haluat varata Kangasalan pääkirjaston kirjan, voit valita, noudatko sen Kangasalan pääkirjastosta vai Kangasalan kirjastoautosta, mutta et voi valita noutopisteeksi jotakin Tampereen (tai muun kunnan) toimipistetta. Tampereen kaupunginkirjaston kortti käy kaikissa PIKI-kirjastoissa. Kun varattu aineisto saapuu, saat postissa ilmoituksen kotiin ja voit tulla noutamaan sen.
Nimet Carmela, Carmelia, Carmelina, Carmelita ja Carmen (joita näkee kirjoitettavan myös K-alkukirjaimella) perustuvat kaikki Palestiinassa sijaitsevan Karmelin vuoren nimeen. Siitä on saanut nimensä myös katolinen karmeliittojen sisaristo. "Karmeliitta" onkin Carmelita-nimen sananmukainen käännös. Yleisemmin Carmel-/Carmen-nimipesyeen voisi tulkita tarkoittavan "tyttöä Karmelin vuorelta". Nimi Karmel puolestaan tulee heprean puutarhaa merkitsevästä sanasta "(hak-)karmel".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Samuli Paulaharjun Suomenselän wieriltä (1930) on luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Pääsette lukemaan teoksen alla olevasta linkistä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequ…
Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja voi etsiä kansallisbibliografia Fennicasta tai Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Uusintapainos teoksesta vuodelta 1981 on lainattavissa Keski-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi/Record/keski.16562
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kuvan eläin näyttää supikoiralta, jolta on lähtenyt karva kapin takia. Kapi on syyhypunkin aiheuttama eläinten sairaus, ja se voi tarttua myös esimerkiksi koiraan. Kapisesta eläimestä voi ilmoittaa paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle.
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voi katsoa kuinka monelle henkilölle on annettu nimeksi Mies eri vuosikymmeninä. Valmis haku tässä linkissä.DVV julkaisee Avoindata.fi-sivustolla elossa olevien Suomen kansalaisten nimien lukumäärät kaksi kertaa vuodessa. Tähän on laskettu myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka ovat edelleen Suomen kansalaisia, joten pelkästään Suomessa asuvista ei ole lukua. Palvelun mukaan Mies-nimisiä henkilöitä on vuoden 2024 elokuussa ollut 91. Valmis haku tässä linkissä (vieritä sivua alas asti).
