Fimean (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) sivuilla on tietoa eläinten lääkityksestä Suomessa. Tarkimpia listauksia näyttäisi löytyvän mikrobilääkkeistä Finres-Vet-raporteissa. Sivulla kerrotaan, että "Fimea on seurannut eläinten antibioottien myyntiä lääketukkujen toimittamien tilastojen perusteella vuodesta 1995 alkaen. Yksityiskohtaiset tulokset on koottu Ruokaviraston, Fimean ja Helsingin yliopiston yhteiseen Finres vet-raporttiin, joka sisältää myös tiedot eläimistä eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssin kehityksestä Suomessa."
Vuoden 2020 raportin tiivistelmästä selviää muun muassa tuotantoeläinten antibioottien kokonaismyynti, joka vuonna 2020 oli 8033 (kg vaikuttavaa ainetta). Kokonaismyynti...
Veljeni Sebastianin sivulta 39 löytyy virke "Oli kevät, seisoin ylämäessä ja tutkin kahden oravan liitolentoon ojentuneita vartaloita niiden hypätessä oksalta oksalle kun hän lähestyi minua."
Kirjastoauton kuljettajaksi pätevöidytään suorittamalla kuorma-autokortti. Erikseen ei siis ole olemassa kirjastoauton kuljettaja-kurssia. Kirjastoauton kuljettajien paikkoja ei ole Helsingissä vapaana, eikä ole näköpiirissä, että tulisikaan hakuun lähiaikoina.
Kirjastonhoitajan koulutusta ei tarvita autonkuljettajan tehtävään. Kirjastoautoissa työskentelee pääasiassa kirjastovirkailijoita.
Tällaisen tiedon voi löytää verkosta vain siinä tapauksessa, että kustantamo on ottanut kyseisen kirjan jo ennakkomainontaansa. Jos tietoa ei löydy kustantamon sivuilta, voi tietysti yrittää kysellä kustantamon tiedottajalta tarkemmin. Jos käännösoikeuksista vasta kilpaillaan, tietoa ei varmasti saa mistään ennen kuin kilpailu on ratkennut. Joskus käy niinkin, että vaikka käännösoikeudet on ostettu, oikeutta ei koskaan käytetä syystä tai toisesta. Valitettavan usein esimerkiksi kirjasarjat saattavat jäädä keskeneräisiksi.
Heikki Poroila
Tarkkaa vuotta ei valitettavasti ole tiedossa, kuten ei kansanperinnerunoissa useinkaan, mutta SKS:n tietoasiantuntijalta tuli lorun alkuperäkyselyyn seuraavanlainen vastaus:
Maanantaina makkarat tehtiin -lorusta tai hokemasta on SKS:n arkistossa kymmeniä perinnemuistiinpanoja. Loru on tunnettu varsin yleisesti eri puolilla Suomea. Se liittyy yleisempään kaavaan, jossa luetellaan viikonpäivien töitä tai tapahtumia. Sisältö vaihtelee, aina ei maanantaina tehdä makkaraa, vaan voidaan esimerkiksi mennä myllyyn tai jauhaa maltaat.
Vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole kalevalamittainen runo, sen toisintoja löytyy myös Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta ja sen verkkoversiosta SKVR-tietokannasta: https://skvr.fi.
(...
Sinällään hiusten ja ihokarvojen kasvunopeudessa ei ole merkittävää eroa. Tavallisesti karvat kasvavat 2–4 millimetriä viikossa. Ero johtuu kehon eri osien karvoituksen kasvu- ja lepovaiheen kestosta. Päälaella karvatuppien kasvuvaihe kestää paljon pidempään kuin muualla kehossa.Hiukset voivat kasvaa jopa kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kulmakarvat jäävät paljon lyhyemmiksi, koska ne kasvavat vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Karvan kasvuvaiheen päätyttyä alkaa lepovaihe, jolloin karvan kasvu pysähtyy.
Helsingin Sanomien artikkelissa arvellaan, että hiukset ovat saattaneet olla tärkeä suoja auringon porotusta vastaan. On myös mahdollista, että ihmisen esi-isät ovat suosineet pidempitukkaisia puolisoita, jotka...
Kirjastoissa työskentelee sekä korkeakoulututkinnon että opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena ainakin Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Myös ammattikorkeakoulusta (Oulu ja Seinäjoki) voi nykyisin valmistua kirjastonhoitajaksi.
Tietoa aiheesta on koottu Kirjastot.fi-portaalin Kirjastoala-kanavalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Vuonna 1874, jolloin Karjalatar alkoi ilmestyä, Suomessa oli 12 ruotsin- ja 11 suomenkielistä sanomalehteä.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 1, Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905. Kustannuskiila, 1988
Kysyjä tarkoittanee sarjan neljännen osan Storia della bambina perduta suomennoksen julkaisemista, alkukielinen teoshan on vuodelta 2014. Kustantaja WSOY:n ennakkotietojen mukaan kirja julkaistaan nimellä Kadonneen lapsen tarina lokakuussa 2018 (paperikirja, mp3-äänikirja ja e-kirja).
Kirja tulee kirjastoihin heti kun välittäjäliikkeet pystyvät sen kirjoille toimittamaan. Edes kirjastoissa itsessään ei vielä tiedetä tarkkaa päivää, se riippuu niin monesta tekijästä. Kysyjän kannattaa olla tässä asiassa yhteydessä suoraan omaan kirjastoonsa, joka ehkä tarjoaa mahdollisuuden tehdä ennakkovaraus.
Heikki Poroila
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila
Tuskinpa niitä läpällä tehdään. Lasten elokuvat ja sarjat kuitenkin aina heijastelevat ympäröivää todellisuutta, jossa lapset oikeastikin kuulevat kiroilua. Ja tuo "hemmetti" taitaa olla sieltä kesyimmästä päästä. Enemmän pitäisi olla huolissaan lastenohjelmien väkivallasta.
Kirjaston henkilökunta voi poistaa Ei tarvita jälkeen -päivämäärän eli sinun kannattaa ottaa yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon. Kyseisestä päivämäärärajoitustoiminnosta on luovuttu, mutta vanhemmissa varauksissa näitä saattaa vielä esiintyä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivuilta otsikon Kirjastot alta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varauksen lukitseminen tarkoittaa, että jos varauksesi on jonossa, voit pysäyttää varauksen etenemisen jonossa esim. lomamatkan ajaksi. Tällöin varaus ei saavu noutokirjastoon sinä aikana, kun sinulla ei ole mahdollisuutta sitä noutaa. Lukitus pitää sitten muistaa poistaa, kun haluaa varauksen taas liikkuvan. Kirjaston henkilökunta ei voi lukita asiakkaiden...
KHT-tilintarkastajan tutkintoon osallistuaksesi sinulla on oltava ylempi korkeakoulututkinto tai kokemusta ammattimaisesta HT-tilintarkastajana toimimisesta vähintään 4 vuotta. Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeiden mukaan tradenomin ylempi korkeakoulututkinto riittäisi KHT-tutkinnon vaatimuksiin, samoin kauppatieteiden maisterin ja hallintotieteiden maisterin tutkinto. Polkuja on useampia, joten riippuu ihan henkilöstä itsestään, mikä reitti on mieluisin tai järkevin.
Lähteet:
Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeet tilintarkastajatutkinnoista:
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
Suomen Tilintarkastajat:...
Hei, la 8.9.2024 Helsingin Sanomissa oli artikkeli uudesta Kansallisarkiston tietokannasta https://kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi. Tietokannassa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.Eli siinä on myös henkilöhaku.
Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa...
Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
Katso esimerkiksi Juha Seppälän romaanit Paholaisen haarukka (2008) ja Sankariaika (2018), Kjell Westön Leijat Helsingin yllä (1996) tai Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo (2019). Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen termipankin kautta, katso
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafiktio
Kyseessä voisi olla Josefine Adolfssonin Ketä kiinnostaa? (Otava, 2005). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8b4bc14d-234a-4fa7-a418-6….
Teos kuuluu Signal-sarjaan, jossa julkaistut teokset ovat muodoltaan tavallista neliömäisempiä. Kaikki Signal-sarjan kirjat on listattu palvelumme aiemmassa vastauksessa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-muita-kirjoja-otavan-signal?language….
