Runon nimi on Annin usko ja sen kirjoittaja on Immi Hellén. Runo löytyy useistakin lastenrunokirjoista, mutta se on esim kirjassa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja s. 175. Sävellyksen on tehnyt R. Raala eli Berndt Sarlin ja se löytyy esim. R. Raalan Laululeivosesta.
Sadun kirjoittaja on Annikki Setälä. Sen löytää Rudolf Koivun lukukirjasta (Helsinki : Otava, 1977). Kirja on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Arktis ei ole yksiselitteisesti määritelty käsite, vaan sitä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta (maantiede, metsänraja, ikirouta, merijää jne.). Yleensä katsotaan, että ehdoton eteläraja on pohjoinen napapiiri, jolloin sen piiriin mahtuvat myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat osat sekä Tanskaan kuuluvan Grönlannin pääosa ja Norjalle kuuluvat Huippuvuoret. Islanti jää niukasti napapiirin eteläpuolelle.
Myöskään "syrjäseutu" ei ole täsmällinen käsite, vaan suhteellinen ilmaisu sille, että jonkin maantieteellisen kokonaisuuden (valtio, lääni, kunta tms.) sisällä voidaan puhua keskusalueesta, taajamasta jne. ja toisaalta niiden ulkopuolelle jäävästä "syrjäseudusta". Wikipedian suomenkielinen artikkeli käyttää ilmaisua periferia...
Porin pääkirjaston seminaarihuoneessa (2. krs.) kokoontuu joka maanantai senioreiden tablettipiiri klo 13-15. Omaa laitetta ei tarvitse olla mukana. Opastus on maksutonta.
Cthulhu-tarinoita löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Kirotun kirjan vartija: suomalaisia Cthulhu-tarinoita (toim. Nummelin, Juri)
Keskiyön Mato Ikaalisissa: Portin parhaita tieteisnovelleja (toim. Nikkonen, Raimo)
Shoredanin kellot (toim. Sadelehto, Markku)
Kultainen naamio: suomalaiset kauhukirjoittajat Lovecraftilaisissa tunnelmissa (toim. Hurtta, Boris)
Muita Cthulhu-vinkkejä löytyy Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/cthulhu
Suomalaista kauhukirjaillisuutta:
Hautala, Marko: Kuiskaava tyttö
Jääskeläinen, Pasi Ilmari: Sielut kulkevat sateessa
Nummelin, Juri: Haamu: kertomus Hollywoodista
Morre, Hanna: Tuonen tahto
Katajala, Jussi: Korpin silmät näkevät ja muita yöpuolen tarinoita...
Kyllä kirjan voi palauttaa heti sen lainattuaan.
Oletkohan törmännyt uudenmalliseen palautusautomaattiimme täällä Espoossa? Se lukee kirjan koodin, ja imaisee sen sisuksiinsa vain, jos kirja on varattu tai kotoisin Helsingistä.
Muut palautukset automaatti kehottaa pistämään selän takana olevaan hyllyyn.
Tarkistathan, onko kirja vielä sinulla lainassa.
Maidon
Vallion sivulla on tietoa maitopurkkien koostumuksesta ja valmistuksesta. Sivulla selitetään, miksi Valion maitopurkkien valmistamiseen käytetäänmyös muovia. Syy on lähinnä hygienia.
https://www.valio.fi/vastuullisuus/pakkaukset/kysymyksia-ja-vastauksia/
Toinen Suomessa toimiva iso maidonjalostusyritys Arla kertoo sivullaan, että Arlan maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoiset kartonkipurkit on valmistettu vuodesta 2019 lähtien käyttäen vain uusiutuvia metsästä peräisin olevia materiaaleja. Nestekartonkipakkauksissa kartongin pinnalle tarvitaan tuoteturvallisuuden ja hygienian vuoksi ohut muovikalvo. Harjakattoisissa Arlan purkeissa oleva biomuovikalvo valmistetaan puupohjaisesta raaka-aineesta,...
Islannin kirjallisuuden tunnetuin nimi varmasti Halldór Kiljan Laxness:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176033994495
Laxnessin Salka Valka -teosta näyttäisi olevan hyvin saatavana kirjastoalueesi kokoelmista.
Kannattaa etsiä teoksia myös esimerkiksi myös näiltä kirjailijoilta:
Sjón
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592081390
Vigdís Grímsdóttir
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976125464
Einar Már Guðmundsson
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176001561242
Einar Kárason
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176005441710
https://keski.finna.fi/
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa valikoiden vain pieniä määriä lahjoituksia. Asiaa kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta. Venäjänkielinen kirjasto Sellossa on keskittynyt venäjän- ja ukrainankieliseen aineistoon Helmet-alueella, mutta venäjänkielistä kirjallisuutta on toki saatavana muissakin kirjastoissa.
Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia lainkaan. Osassa kirjastoja on kirjakierrätyspisteitä, joihin voi tuoda pieniä määriä kerrallaan.
Venäjänkielinen kirjasto
Marjatta Kurenniemen tyttökirjassa Kesälintu (WSOY 1959) päähenkilö Kirstin luokkatoveri Marja lyö vetoa, että hän kirjoittaa seuraavaksi aineen Margareetasta, olipa opettajan antama aihe mikä tahansa. Niinpä hän aiheesta Vihreä ja valkea kultamme kirjoittaa traagisen rakkaustarinan kartanonneito Margareetasta, joka auttaa köyhiä ja jota siksi kutsutaan nimellä Vihreä ja valkea kultamme. Opettajan tarkoitus oli, että aiheessa käsitellään koskivoimaa ja metsätaloutta.
Näissä kirjoissa on tietoa Marvi Jalosta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. Kirjoissa on pienet kuvat kirjailijasta. Netissä tietoa löytyy Sanojen ajasta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Sanat lauluun tai sen suomenkieliseen versioon "Silakan ylistys" löytyvät monista nuottijulkaisuista. Näitä on listattu aiemmassa vastauksessa.Itse kappale on kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Vimeossa ja Spotifyssa. Siitä on julkaistu levytys CD-levyllä Pelle svanslös (1994). "Silakan ylistyksestä" löytyy versioita useilta äänitteiltä.
"Kytäjän kartanon kulta-aika sijoittuu 1800-luvulle, jolloin maat olivat Linderin suvun omistuksessa. Marsalkka Mannerheimin siskon Sophien kanssa naimisissa olleen Hjalmar Linderin isännöimä Kytäjän kartano oli koko Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jonka 50 000 hehtaarin mailla kykeni vaeltamaan päiväkausia astumatta toisten tiluksille. Mahtivuosinaan Kytäjän kartanolla oli oma rautatie, meijeri, viinatehdas ja jopa oma raha."
Tämä tieto on lainattu kartanon omilta nettisivuilta: https://www.kytaja.fi/miksi-kytaja/kartanon-tarina/
Kai Niemisen kokoelmassa Oudommin kuin unessa (Tammi, 1983) alun perin julkaistu runo on kokonaisuudessaan tässä:
Istuin portailla / vihellellen. Äkkiä / havahduin: kesä / oli tullut pihalle / sanaakaan sanomatta
Säe "Istun tässä, ihmettelen" kuuluu eri runoon. Näillä sanoilla alkaa yksi Keinuva maa -kokoelman (Tammi, 1989) runoista. Istun tässä, ihmettelen on myös vuonna 2012 julkaistun Niemisen valittujen runojen kokoelman nimi, ja Istuin portailla on yksi valikoimassa mukana olevista teksteistä.
Kysymyksen ei aivan sanatarkka Aaro Hellaakoski -sitaatti on Jääpeilin aloittavan Keväinen junamatka -runon viimeisen säkeistön alusta:
valkoisessa harsossaan / tuomet tanssii syliin / pian / pian joudutaan / kukkivihin kyliin
Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html.
Esko Nurmen, Laura Puron ja Martti Lujasen teoksen Kansan osake : suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet (2017) sivulla 9 mainitaan, että ennen vuonna 1926 säädettyä asunto-osakeyhtiölakia sovellettiin yleisen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiöjärjestyksiin otettuja määräyksiä. Kirjan mukaan uudessa laissa täsmennettiin esimerkiksi yhtiövastikkeen sallitut käyttötarkoitukset ja selkeytettiin asunto-osakeyhtiön muotoa (s. 9). Teos kuvaa laajasti suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheita mutta ei tarjoa lakitekstejä. Asiaa täytyy siis lähestyä tarkastelemalla ennen vuotta 1926 voimassa olleita osakeyhtiölakia ja -asetusta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Auria-varastossa on Finlands författningssamling -...
Kyseessä on varmaankin Dan-Erik Sahlbergin teos Hiirosen perheen värikestit (1991, Familjen Musesson och den stora färgfesten). Kirjan on suomentanut Hannele Huovi ja sen on kuvittanut Lars Rudebjer.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2221872
https://www.goodreads.com/book/show/20829005-hiirosen-perheen-v-rikestit
